Short Bandy

Uhka vai mahdollisuus?

Kansainvälinen jääpalloliitto FIB on ottanut Short Bandyn virallisesti mukaan lajiperheeseensä ja esitellyt sitä myös Kansainväliselle olympiakomitealle. Ajatus on selvä: säilytetään jääpallon ominaispiirteet, mutta siirretään peli jääkiekkokaukaloon, pienennetään joukkueita ja poistetaan suuren jääpallokentän vaatima olosuhderasite. Suomessa kehitys herättää erityisen kiinnostavan kysymyksen – kuinka lähelle Short Bandy tulee kaukalopalloa?

Short Bandy ei ole enää pelkkä kokeilu. FIB:n vuoden 2026 kongressi Porissa hyväksyi sen liiton uudeksi lajimuodoksi, ja syyskuussa Sveitsin Porrentruyssa pelattiin ensimmäinen kansainvälinen Short Bandy -seuraturnaus. Mukana oli kuusi joukkuetta Saksasta, Alankomaista ja Sveitsistä, ja ensimmäisen turnauksen voitti alankomaalainen Nijmegen Capitals.

FIB:n pääsihteeri Attila Adamfi on jo esitellyt Short Bandyn Kansainväliselle olympiakomitealle. FIB:n mukaan uusi pelimuoto sopii erityisen hyvin olympialiikkeen muuttuvaan ajatteluun: kilpailut voidaan järjestää olemassa olevissa jäähalleissa, samaa suorituspaikkaa voidaan käyttää muiden jäälajien kanssa ja joukkueiden pienentyessä myös olympialaisiin tarvittavien urheilijoiden määrä vähenee.

Ajankohta ei ole sattumaa. IOC hyväksyi kesäkuussa 2026 uuden Fit for the Future -strategiansa, joka ohjaa olympialiikettä vuoteen 2032. IOC on jo pidempään korostanut olemassa olevien ja väliaikaisten suorituspaikkojen käyttöä sekä eri lajien mahdollisuutta jakaa samoja areenoita. Juuri tähän Short Bandy yrittää iskeä.

Suuren kentän ongelma katoaa

Perinteisen jääpallon olympiahaaveen yksi käytännön ongelmista on aina ollut kenttä. Täysimittainen jääpallokenttä on lähes jalkapallokentän kokoinen, eikä sellaisia ole valmiina läheskään kaikissa talviolympialaisten isäntäkaupungeissa.

Short Bandy muuttaa asetelman perusteellisesti.

FIB:n voimassa olevissa säännöissä Short Bandyn kenttä on 45–60 metriä pitkä ja 26–35 metriä leveä. Joukkueessa pelaa vain neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Maali on 2,50 metriä leveä ja 2,10 metriä korkea. Päätyviivan takana ei pelata, ja laidoilla käytetään jääpallosta tuttua matalaa, 15–17 senttimetrin reunusta. Jääkiekkokaukalon laidat voivat ympäröidä kenttää, mutta niitä ei saa aktiivisesti käyttää pelaamiseen.

Tämä on tärkeä yksityiskohta. Short Bandya ei ole vain puristettu pienempään tilaan, vaan sen sääntöjä on tietoisesti rakennettu niin, että peli käyttäytyisi mahdollisimman paljon jääpallon tavoin.

FIB:n omissa valmisteluasiakirjoissa tätä tavoitetta on kuvattu hyvin suoraan: sääntöjä haluttiin muuttaa enemmän jääpallon ja vähemmän jääkiekon kaltaisiksi.

Mukana ovat muun muassa jääpallomainen kulmalyönti, isot maalit, mahdollisuus kaukolaukauksiin, jääpallomainen rangaistuslyönti ja pelin loppuminen maaliviivaan. FIB itse on tiivistänyt idean osuvasti: “Game on ice hockey rink with Bandy DNA.”

Mutta eikö tämä kuulosta Suomessa kovin tutulta?

Kuulostaa.

BandyliigaToimitus ei ole väärässä nostaessaan esiin yhteyttä kaukalopalloon.

Suomalaisessa kaukalopallossa pelataan samalla tavalla pallolla, mailoilla, luistimilla ja jääkiekkokaukalossa. Maalivahti ei käytä mailaa kummassakaan lajissa. Myös pelin vauhti, vapaat vaihdot ja pienen kaukalon vaatima nopea päätöksenteko tuovat lajien ulkoisen olemuksen hyvin lähelle toisiaan.

Erot ovat silti huomattavia.

Kaukalopallossa kentällä saa olla kuusi pelaajaa eli viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Short Bandyssa määrä on 4+1. Kaukalopallossa käytetään korkeita, 100–122 senttimetrin kaukalolaitoja ja jääkiekkomaaleja, joiden sisämitat ovat 183 × 122 senttimetriä. Short Bandyssa maali on selvästi suurempi, 250 × 210 senttimetriä, ja pelin tavoiteltu sivurakenne perustuu mataliin jääpallolaitoihin. Kaukalopallossa maalilinja sijaitsee 3,5–4,5 metriä päädystä ja peli jatkuu myös maalin takana; Short Bandyssa maaliviiva on samalla päätyviiva eikä sen takainen alue kuulu pelikenttään.

Siksi Short Bandya voisi Suomessa kuvata ehkä parhaiten näin:

Se näyttää ensi silmäyksellä kaukalopallolta, mutta sen pelillinen logiikka yritetään pitää jääpallona.

Suomessa tilanne muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi

Asia saa vielä yhden uuden ulottuvuuden siitä, että Suomen Jääpalloliitto ja Suomen Kaukalopalloliitto ovat jo aloittaneet yhteistyökeskustelut.

Liitot kertoivat elokuussa selvittävänsä erityisesti junioritoimintaan niin sanottua kaukalojääpalloa, jossa yhdistettäisiin jääpallon ja kaukalopallon välineitä ja toimintatapoja. Tarkoituksena on saada uusia lapsia jäälajien pariin ja mahdollistaa molempien lajien harrastaminen.

Short Bandyn kansainvälinen nousu tekee tästä keskustelusta yhtäkkiä paljon suuremman.

Suomessa ei ehkä tarvitsekaan keksiä kokonaan uutta siltaa suuren kentän jääpallon ja jääkiekkokaukalon välille – FIB rakentaa parhaillaan kansainvälistä versiota juuri tällaisesta sillasta.

Tämä voi parhaimmillaan olla molemmille suomalaisille lajeille mahdollisuus. Kaukalopallolla on vuosikymmenten kokemus toimimisesta suomalaisissa jäähalleissa. Jääpallolla puolestaan on FIB:n kansainvälinen kilpailujärjestelmä ja yhteys IOC:hen. Jos yhteistyö onnistuu, Short Bandysta voisi Suomessa tulla juniorien harjoitus- ja kilpailumuoto, uuden harrastajan ensimmäinen kosketus jääpalloon ja samalla kansainvälinen kilpailumuoto sellaisille paikkakunnille, joilla ei ole täysimittaista jääpallokenttää.

Jos yhteistyötä ei tehdä, vaarana on päinvastainen tilanne: samassa kaukalossa pelattaisiin kahta hyvin samannäköistä pallopeliä eri nimillä, eri säännöillä ja eri organisaatioissa.

Entä olympialaiset?

Short Bandy parantaa tiettyjä jääpallon lähtökohtia, mutta olympiapaikkaa se ei vielä ratkaise.

FIB on jo IOC:n tunnustama kansainvälinen lajiliitto ja kuuluu IOC:n tunnustettujen lajiliittojen ARISF-järjestöön. FIB:llä on tällä hetkellä 28 kansallista jäsenliittoa, mutta FIB:n mukaan Short Bandya pelataan toistaiseksi viidessä kansallisessa liitossa: Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Sveitsissä ja Alankomaissa.

Siinä on edelleen melkoinen matka olympialajiksi.

Tarvitaan huomattavasti laajempi kansainvälinen kilpailutoiminta, vakiintuneet miesten ja naisten kilpailut, lisää osallistujamaita ja näyttöä siitä, että lajilla on pysyvä asema eikä kyse ole vain olympialaisia varten rakennetusta formaatista.

FIB:n teknisen komitean puheenjohtaja Frank Peters on kuitenkin jo puhunut kansallisten mestareiden Champions League -ajatuksesta ja mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista. Ensimmäinen kansainvälinen turnaus on nyt pelattu, joten kehitys on siirtynyt paperilta jäälle.

BandyliigaToimituksen näkemys

Short Bandy ei ole kaukalopalloa uudella nimellä. Mutta olisi yhtä lailla vaikea väittää, etteikö jääpalloperhe olisi sen myötä tullut selvästi lähemmäksi kaukalopalloa.

Ratkaiseva ero on siinä, mistä suunnasta lähestytään. Kaukalopallo on oma suomalainen lajinsa omine sääntöineen ja historiaperinteineen. Short Bandy puolestaan lähtee jääpallosta ja kysyy: kuinka paljon suuren kentän jääpalloa voidaan siirtää tavalliseen jäähalliin menettämättä jääpallon identiteettiä?

Juuri tämä kysymys saattaa lopulta olla Short Bandyn suurin merkitys. Se voi avata jääpallolle tuhansia olemassa olevia jäähalleja, uusia maita ja kokonaan uuden kilpailujärjestelmän.

Erittäin suuren huomion saa seuraava: FIB puhuu jo kansallisten mestareiden Champions League -aloitteesta, mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista ja suuremmasta eurooppalaisesta seurakilpailusta. Mielestämme meidän tulee olla tässä kehityksessä mukana, tai ainakin seurata asiaa avoiminmielin…