OPS

Oulun Palloseura (OPS), perustettiin vuonna 1925 jalka- ja jääpalloseuraksi. Jääpallon mestaruussarjassa OPS pelasi ensimmäistä kertaa vuonna 1941. Vuosikymmenen lopulla se nousi maan huipulle ja oli useasti mitalella. Ensimmäisen SM-kultansa OPS voitti 1953, kun se uusintaottelussa mestaruudesta voitti Veiterän 3-2. Seuran suurimat menestysvuodet sijoittuvat 1960-luvulle; OPS voitti vuosina 1960-64 viisi perättäistä SM-kultaa. Vastaavaan mestaruusputkeen ei ole yltänyt vielä mikään muu seura sarjamuotoisen SM-sarjan historian aikana. Vuosina 1948-67 OPS oli mitalikolmikon ulkopuolella vain kahdesti. Kauden 1966-67 pronssimitalin jälkeen seuraavaa mitalisijoitusta saatiin odottaa vuoteen 2009 asti, jolloin OPS saavutti pronssia. Kauden 2009-2010 jälkeen OPS ilmoitti lakkauttavansa jääpallon edustusjoukkueensa.

MIKKELIN KAMPPARIT

Mikkelin Kampparit, Kampparit Kaupunki: Mikkeli Perustamisvuosi: 1972 Kampparit toimisto, Toiminnanjohtaja Eetu Sviili, Maaherrankatu 2 A 4 50100 Mikkeli.    0440 176 333, kampparitoimisto@kampparit.fi. Puheenjohtaja: Eero Tikanoja, Siikasalmentie 35, 50100 Mikkeli 0440 347 777, eero.tikanoja@honka.com Kotikenttä: Hännin kenttä, Kyllikinkatu 1, Mikkeli 044 794 5203 Seuran Internet-sivut: www.kampparit.fi Facebook:   Mikkelin Kampparit | Facebook instagram: Kampparit   Miesten SM-mitalit: 2 SM-kultaa, 3 SM-hopeaa, ja 3 SM-pronssia.   Kampparit on pelannut 35 kautta pääsarjassa parhaana saavutuksena Suomen Mestaruus 2012 ja 2015. Kaikkien aikojen maratontaulukossa Kampparit on 10. sijalla. Mikkelin Palloilijat oli johtava jääpalloseura Mikkelissä 70-luvun lopulle saakka. MP:n lopetettua jääpallotoiminnan kokonaan 1977 Kampparit jatkoi MP:n paikalla SM-sarjassa. MP pelasi SM-sarjassa 23 kautta ja on maratontaulukossa 14. sijalla. MP saavutti Suomen mestaruuden 1968, SM-hopeaa 1969 ja pronssia 1970. Kamppareiden aktiivisia toimihenkilöitä ja taustavaikuttajia ovat olleet mm: Raimo Perälä, Olli Jorva, Pellervo Nyberg, Martti Räsänen, Heikki Parkkinen, Kari Liikanen, Eero Tikanoja, Kyösti Vilhunen, Esko Korhonen, Veijo Janhunen ja Antero Levänen. Seuran merkittävimpiä pelaajia ovat olleet Matti Vanhanen, Antero Nikkanen, Seppo Siiskonen, Kari Liikanen, Esko Korhonen, Tero Kumela, Kimmo Huotelin, Jani Kokko, Kimmo Kyllönen, Juho Liukkonen, Mikko Hyvönen ja Joni Maaranen.   Valmentajat 1999-2026: 2025-26   JANHUNEN Joonas, KAARTINEN Alpo 2021-25   MANNINEN Olli, JANHUNEN Joonas, KAARTINEN Alpo 2012-24   MANNINEN Olli 2014-21   LEVÄNEN Antero, MANNINEN Olli 2004-14   LEVÄNEN Antero 1999-01   KORHONEN Esko, YLI-KARO Teppo   Edustusjoukkueen keski-ikä 10.11.2025 Julkaistujen pelaajien osalta: 22 vuotta ja 5 kuukautta

LAPPEENRANNAN VEITERÄ

Lappeenrannan Veiterä, Veiterä Kaupunki: Lappeenranta Perustamisvuosi: 1950 Puheenjohtaja: Ilkka Japola, 0405011563, ilkka.japola(at)gmail.com Kotikenttä: Kisapuiston tekojäärata, Kisakatu 9, 53200 Lappeenranta 05 616 3029, 0400 639 791 Seuran Internet-sivut: www.veitera.fi Facebook:   Veiterä | Facebook Instagram: Veiteräbandy   Miesten SM-mitalit: 8 SM-kultaa, 12 SM-hopeaa ja 9 SM-pronssia.   Lappeenrannan Veiterä perustettiin 1950, kun Lappeenrannan Urheilu-Miehet (LUM) päätti lopettaa palloilutoimintansa. LUM saavutti Suomen mestaruuden 1949. Veiterä seura voitti mestaruuden heti ensimmäisellä kaudella1950-51. Lappeenrannan Pallo (LaPa) nousi 60-luvulla kaupungin ykkösseuraksi. LaPa lopetti jääpallon syksyllä 1976 ja seuran pelaajat siirtyivät Veiterään, joka palasi takaisin kotimaiselle jääpallohuipulle. Neljännen Suomen mestaruuden Veiterä saavutti 1980. Veiterä on pelannut pääsarjassa 60 kautta ja on maratontaulukossa tällä hetkellä 5. sijalla. Veiterän merkittävimpiä johtohahmoja ja taustahenkilöitä olivat 1950- ja 60-luvulla Yrjö Kainlauri, Heikki Sistonen, Viljo Pulli ja Erkki Paukkonen. Tärkeitä toimijoita Veiterän uudelleen organisoinnissa olivat mm. Kalle Tynkkynen, Rauno Penttinen, Veikko Kiiski ja Esko Heltola. Heikki Tynkkynen, Matti ja Raimo Kantola, Kalevi Hurskainen ja Pirjo Karhu olivat seuran tärkeitä toimihenkilöitä 1990-luvulla. Veiterän johtohenkilöitä tällä vuosikymmenellä ovat olleet mm. Tarmo Häkkinen, Kari Pulli, Harri Iljin ja Petri Krohns.   Veiterän huippupelaajia ovat olleet mm. seuraavat henkilöt: Veikko Partanen, Arvo Raitavuo, Pentti Immonen, Matti Serenius, Risto Ovaska ja Kullervo Muurinen. Urho Partanen, Esko Heltola, Leo Segerman, Timo Serenius, Heikki Raitavuo ja Kari Peuhkuri. Veiterän 90-luvun nimekkäitä pelaajia olivat mm. Tommi Pajukari, Ilkka Perälä, Jukka Linden, Sergei Maksimenko ja Timo Partanen. 2000-luvulla mm. Miikka Tujula, Janne Hauska, Tomi Hauska, Sakke Haapiainen, Juha Mustalahti ja Sasu Söderholm. Valmentajat 1999-2026: 2023-25   YLÄ-OUTINEN Joona, TAALIKKA Toni 2020-23   NIEMINEN Tero 2019-20   GRATSEV Valeri 2016-19   NIKISOV Alexej 2015-16   ERKKILÄ Tuomas 2011-15   PYYSING Juuso, SAUKKONEN Toni 2010-11   PEUHKURI Anssi, SAUKKONEN Markus 2009-10   PEUHKURI Anssi, HAAPIAINEN Sakke, PÖNTTINEN Jukka 2008-09   SEGERMAN Lauri 2007-08   SAUKKONEN Markus 2005-07   TIRKKONEN Jukka 2002-05   PERÄLÄ Ilkka 2001-02   HAUSKA Ilkka, PYYSING Mikko 1999-01   PETRILÄINEN Pekka, KANKKUNEN Kari   Edustusjoukkueen keski-ikä 10.11.2025 Julkaistujen pelaajien osalta: 26 vuotta ja 5 kuukautta

Taavi Sulander

TAAVI SULANDER – HERRASMIES KÄPYLÄSTÄ Helsingin Käpylässä asuu monia urheiluelämän uranuurtajia ja suuruuksia. Yksi heistä on jää- ja jalkapalloerotuomari Taavi Sulander. Kallion kaupunginosasta lähtöisin olevan Taavin pitkä ja loistelias ura jatkuu jääpallon Bandyliigassa, kausi 2022-23 on hänen 38 erotuomarikausi (alkoi kaudella 1986) pääsarjassa.   kansainvälinen ura kesti melkein 22-vuotta, loppuen kaudella 2009-2010. Vaikka Taavin kansainvälinen ura loppuikin hiukan kesken, kun kansainvälinen erotuomarikomitea teki kesken kauden päätöksen, että miehen ikään tulleet eivät voi enää tuomita kansainvälisiä pelejä. Se ei himmennä Taavin uraa, johon mahtuu mm. 7. Miesten MM-kisat, Kultainen Pilli nro 18, Vuoden erotuomari v.1992, Vuoden linjuri v. 2006 ja seurajoukkueiden Maailman cup-turnauksia sekä lukuisia Eurooppa Cupin turnauksia, otteluita, junioreiden PM- ja MM-turnauksia.Viimeinen ottelu oli vuonna 2006. Taavi oli kansainvälisenä avustavana erotuomarina kaudet 1997-2003. Toisessa lajissaan, jalkapallossa, Taavi aloitti ylimmällä pääsarjatasolla rajamiehenä vuonna 1985.   Palkinnot: Vuoden Linjuri: 2006 Suomen Jääpalloliiton & Jääpallon valioerotuomarikerhon Ry:n Kultainen Pilli nro: 18   Huom! Valitettavasti tuomaroinnit vuosilta 1983-2012 ovat epävirallisia Tilastojen puutteellisuuden johdosta – Pahoittelemme asiaa.