Gräsbeck Walter

Sune Walter Gräsbeck oli suomalainen jääpalloilija, ja teollisuusmies. Gräsbeck suoritti Helsingissä 1912 Högre Svenska Handelsläroverketin korkeakouluosaston. Sen jälkeen hän matkusteli Euroopassa ja Yhdysvalloissa. 1912 hän oli töissä Pietarissa Bureau Vegassa ja sen jälkeen vuosina 1917–1918 suomalaista paperia ja selluloosaa myyvässä Oy Bumagan toimitusjohtajana. Vuonna 1918 hänet palkkasi Suomen selluloosayhdistys (myöhemmin Finncell), jonka toimitusjohtajaksi hänet pian nimitettiin. Hän hoiti tehtävää kuolemaansa asti.Hänen johdollaan Finncell saavutti mainiot tulokset, muun muassa vuosina 1921–1935 selluloosan vienti kasvoi kymmenkertaiseksi. Gräsbeckillä oli lukuisia luottamustehtäviä valtiollisissa, kaupallisissa ja akateemisissa järjestöissä, liitoissa ja komiteoissa. Vuosina 1940–1941 hän oli muun muassa Petsamon Nikkeliä pohtivan neuvostoliittolais-suomalaisen sekakomitean ja vuonna 1944 sotakorvauskomitean puheenjohtajana. Sujuvasti venäjää puhuvana ja huumorintajuisena henkilönä Gräsbeck onnistui näissä tehtävissään aikaansaamaan Suomelle edullisia päätöksiä. Hän johti myös menestyksekkäästi kauppavaltuuskuntien matkoja Yhdysvaltoihin ja Britanniaan, ja hankki sieltä merkittäviä lainoja. Hän vastaanotti lukuisia kunnianosoituksia, sai vuorineuvoksen arvon 1940, tekniikan kunniatohtoriksi hänet vihittiin 1949 ja hän sai lukuisia kotimaisia ja ulkomaisia kunniamerkkejä. Hänestä tuli muun muassa Knight Commander, Order of the British Empire.

Wendelin Torsten

Lempinimi: Totti Torsten Charles Wendelin oli suomalainen pikajuoksija, ja jääpalloilija. Viipurin IFK:ta edustanut Wendelin voitti 100 metrin SM-kultaa vuoden 1910 Kalevan kisoissa. Hänen valmentajanaan toimi George Easton. Torsten Wendelin oli mukana myös Vipurin IFK:n jääpallojoukkueessa, joka vuonna 1911 selvisi loppuotteluun HIFK:ta vastaan. Runsasmaalisessa otelussa viipurilaiset kärsivät kuitenkin tappion kaimaseuralleen.

Ahnger Armas

Lempinimi: Ami Myöhemmin Angerma   Ami Angerma (alk. Ahnger) Pelipaikaltaan hän oli oikea välihyökkääjä. Angerma edusti jääpallourallaan seuroja Viipurin Luistinseura, Viipurin Reipas, Viipurin SLU sekä Viipurin Sudet. Viipurin Susien kapteenina hän oli voittamassa kuutta Suomen-mestaruutta peräkkäin vuosina 1914-1920 (vuonna 1918 ei pelattu sodan takia). Lisäksi Angerma voitti SM-kultaa vuosina 1922, 1925-1927. Kaikkiaan Angerma oli jääpallon SM-loppuottelussa 16 kertaa ja oli 10 kertaa voittaneessa joukkueessa. Angerma kuului Suomen maajoukkueeseen viidessä maaottelussa, joista Suomi voitti neljä. Angerma edusti jalkapallossa Viipurin Reipasta ja voitti kolme SM-hopeaa joukkueen paidassa vuosina 1918, 1919 ja 1922. Peliuransa jälkeen Angerma kuului useita vuosia Suomen Palloliiton jääpallovalitsemiskomiteaan sekä toimi vuonna 1931 maajoukkueen toisena valmentajana. Ansioistaan hän sai Suomen Palloliiton kultaisen ansiomerkin. Siviiliammatiltaan Ami Angerma oli rautatievirkamies. Rautateillä hän työskenteli yli 40 vuotta.