Emme haluaisi toistaa itseämme
Jääpallon tulevaisuudesta emme voi vaieta
Suomalaisen jääpallon näkyvyys herättää jälleen huolta. Seurojen ajoittain hiljainen uutisointi, lajiliiton verkkosivujen toimintahäiriöt ja valtakunnallisen median vähäinen kiinnostus muodostavat kokonaisuuden, johon meillä ei yksinkertaisesti ole varaa. Bandyliiga.fi on nostanut ongelmat esille aikaisemminkin. Nyt haluamme kritiikin lisäksi tarjota konkreettista apua: yhteistä tiedotuskalenteria ja seurojen välistä tiedottajafoorumia.
Kuinka monta kertaa samasta asiasta pitää kirjoittaa?
Myönnettäköön, että välillä tämä alkaa tuntua jo jankkaamiselta.
Olemme Bandyliiga.fiä kirjoittaneet suomalaisen jääpallon näkyvyysongelmista useaan otteeseen. Olemme ihmetelleet seurojen hiljaista uutisointia, valtakunnallisen median vähäistä kiinnostusta ja sitä, kuinka vaikeaa lajistamme on toisinaan löytää ajankohtaista tietoa.
Viimeksi helmikuussa nostimme esille Bandyliigaseurojen verkkosivujen tilanteen. Jo tuolloin jouduimme kysymään, miksi niin monen seuran uutisointi oli jäänyt jälkeen, vaikka kilpailukausi oli täydessä vauhdissa.
Nyt ollaan lokakuun loppupuolella. Suomen Cup alkaa Helsingissä 6. marraskuuta ja Bandyliigan runkosarja 14. marraskuuta.
Tämän pitäisi olla aikaa, jolloin suomalainen jääpallo alkaa näkyä urheilujulkisuudessa. Joukkueet valmistautuvat kauteen, pelaajasopimuksia solmitaan, harjoitellaan ja rakennetaan odotuksia tulevasta.
Silti joudumme jälleen puhumaan tiedottamisen puutteista.
Emme haluaisi kirjoittaa tästä enää. Mutta kun ongelmat eivät katoa, emme voi vaietakaan.
Mitä ulkopuolinen näkee jääpallosta?
Olemme pohtineet asiaa erityisesti ulkopuolisen urheilutoimittajan, mahdollisen yhteistyökumppanin ja tavallisen urheilun ystävän näkökulmasta.
Miltä suomalainen jääpallo näyttää sellaisen ihmisen silmissä, joka ei kuulu lajin sisäpiiriin?
Me jääpalloihmiset tiedämme, kuinka paljon seuroissa tehdään arvokasta työtä. Tiedämme, että harjoitukset pyörivät, pelaajat valmistautuvat, juniorit harrastavat ja vapaaehtoiset tekevät valtavan määrän tunteja lajin eteen.
Mutta mistä ulkopuolinen tämän tietää?
Jos seuran kotisivuilta ei löydy tuoreita uutisia, pelaajaluetteloita tai tietoa joukkueen valmistautumisesta, syntyy helposti vaikutelma hiljaisesta toiminnasta.
Todellisuus voi olla aivan toinen. Mutta mielikuva syntyy siitä, mitä ulospäin näkyy.
Ja nykyisessä mediaympäristössä näkymättömyys on vaarallista.
Kolmatta päivää toimimattomat liiton verkkosivut – millaisen viestin annamme?
Huolta lisää Suomen Jääpalloliiton verkkosivujen toiminta.
Toimituksen havaintojen mukaan liiton verkkosivuilla on ollut ongelmia jo kolmatta päivää. Verkkosivujen häiriön tarkkaa laajuutta ja syytä emme ole pystyneet vahvistamaan.
Teknisiä ongelmia sattuu kaikille. Niistä ei pidä tehdä kohtuuttomia johtopäätöksiä, eikä yksittäinen verkkosivuhäiriö ole osoitus koko organisaation toimimattomuudesta.
Mutta ajankohta on erittäin huono.
Suomen Cupiin on enää kaksi viikkoa, ja Bandyliigan alku lähestyy. Juuri nyt toimittajien, katsojien, pelaajien ja yhteistyökumppaneiden pitäisi löytää lajimme viralliset tiedot mahdollisimman helposti.
Mitä tekee urheilutoimittaja, joka yrittää selvittää otteluohjelmaa, pelaajatietoja tai kilpailuun liittyviä yksityiskohtia, mutta ei pääse lajiliiton sivuille?
Todennäköisesti hän yrittää hetken ja siirtyy sitten muihin työtehtäviin.
Eikä häntä voi siitä syyttää.
Meidän tehtävämme on tehdä jääpallosta uutisoiminen helpoksi, ei vaikeaksi.
Liiton verkkosivujen kaltaisen keskeisen tiedotuskanavan pitäisi olla toimintavarma. Häiriötilanteisiin pitäisi myös olla olemassa selkeä vaihtoehtoinen tiedotuskanava, jonka kautta keskeiset tiedot ovat saatavissa.
Kyse ei ole vain tekniikasta. Kyse on lajin uskottavuudesta.
Media ei tule hakemaan uutisiamme väkisin
Suomalainen jääpallo joutuu kilpailemaan näkyvyydestä jääkiekon, jalkapallon, salibandyn, koripallon ja monien muiden lajien kanssa.
Kilpailu ihmisten ajasta ja median huomiosta on kovaa.
Urheilutoimituksessa tehdään päivittäin valintoja siitä, mistä kirjoitetaan. Jos toisesta lajista on tarjolla ajantasaiset tiedotteet, hyvät kuvat, haastattelukontaktit ja valmiit uutisaiheet, mutta jääpallosta tietoja joutuu etsimään useasta paikasta, kumman lajin uutinen syntyy helpommin?
Vastaus on melko ilmeinen.
Emme voi olettaa, että valtakunnallinen media ryhtyy tekemään puolestamme työtä, jonka voisimme itse hoitaa huomattavasti paremmin.
Tammikuun 2026 Porin MM-kisat osoittivat, että jääpallo voi kiinnostaa suurta yleisöä, kun tapahtuma, uutisointi ja näkyvyys kohtaavat.
Mutta yksittäinen onnistunut tapahtuma ei riitä pitämään lajia julkisuudessa koko vuotta.
Näkyvyys vaatii jatkuvuutta.
Suurin hiljaisuus alkaa usein finaalin jälkeen
Yksi suomalaisen jääpallon suurimmista viestinnällisistä ongelmista ajoittuu mielestämme kevääseen.
Kun Bandyliigan finaali on pelattu, uutisvirta hiljenee helposti kuukausiksi.
Ja juuri tässä tehdään ehkä suurin virhe.
Jääpallokausi päättyy kentällä, mutta seurojen toiminta jatkuu. Sopimusneuvottelut alkavat, joukkueita rakennetaan, uusia pelaajia hankitaan, valmentajia valitaan ja junioritoiminta jatkuu.
Keväällä ja kesällä tapahtuu valtavasti asioita, joista voitaisiin kertoa.
Silti moni seura saattaa olla julkisuudessa hiljaa pitkälle syksyyn.
Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että laji joutuu joka vuosi rakentamaan kiinnostuksensa uudelleen lähes tyhjästä.
Miksi annamme jääpallon kadota urheilujulkisuudesta juuri silloin, kun meidän pitäisi ylläpitää kiinnostusta seuraavaan kauteen?
Sosiaalinen media on toki muuttanut tiedottamista, ja seurojen Facebook- ja Instagram-kanavilla julkaistaan tärkeää materiaalia. Ne eivät kuitenkaan yksin korvaa ajantasaisia kotisivuja ja järjestelmällistä mediatiedottamista.
Bandyliiga.fi tarjoaa apua liitolle ja seuroille
Emme halua pelkästään arvostella tai osoitella ongelmia.
Haluamme myös auttaa niiden ratkaisemisessa.
Ymmärrämme, että Suomen Jääpalloliiton ja seurojen resurssit ovat rajalliset. Tiedottamiseen ei välttämättä riitä aikaa, ja monessa seurassa viestintää hoidetaan vapaaehtoisvoimin muiden tehtävien ohessa.
Siksi esitämme konkreettisen yhteistyöehdotuksen.
Jos Suomen Jääpalloliitossa ei ole riittävästi aikaa tai resursseja yhteisen tiedottamisen koordinointiin, Bandyliiga.fi on valmis tarjoamaan apua.
Ehdotamme koko suomalaiselle jääpallolle yhteistä tiedotuskalenteria ja tiedotusvastaavien keskustelufoorumia.
Tavoitteena olisi rakentaa mahdollisimman yksinkertainen, maksuton ja helposti käytettävä toimintamalli, jossa liitto ja seurat voisivat yhdessä suunnitella tulevaa uutisointia.
Emme tarkoita järjestelmää, jossa joku määrää seurojen uutisoinnista. Jokainen seura vastaisi edelleen itse omista julkaisuistaan.
Tarkoituksena olisi auttaa yhteensovittamaan uutisten julkaisuajankohtia, vaihtamaan ajatuksia ja jakamaan hyviä käytäntöjä.
Kaksi yhteistä tiedotuskalenteria
Ensimmäinen kalenteri: finaalista seuraavan kauden avausotteluun.
Tämä olisi mielestämme kaikkein tärkein uudistus.
Kevään, kesän ja alkusyksyn aikana seurat voisivat merkitä yhteiseen kalenteriin suunniteltuja pelaajasopimusten julkistuksia, valmentajauutisia, junioritapahtumia, harjoituskauden kuulumisia ja muita merkittäviä uutisaiheita.
Kalenterin avulla voitaisiin myös välttää tilannetta, jossa useat seurat julkaisevat merkittävimmät uutisensa samana päivänä ja koko lajissa seuraa sen jälkeen viikkojen hiljaisuus.
Tavoitteena olisi, että suomalaisesta jääpallosta olisi kerrottavaa tasaisesti koko kilpailukauden ulkopuolisen ajan.
Toinen kalenteri: sarja-avauksesta finaaliin.
Kilpailukaudella yhteinen kalenteri palvelisi hieman toisenlaista tarkoitusta.
Siihen voitaisiin merkitä otteluennakkojen ja raporttien julkaisuja, pelaajahaastatteluja, paikallisotteluiden erityistapahtumia, maajoukkuetoimintaa ja muita ajankohtaisia aiheita.
Näin koko lajin tiedottamisesta muodostuisi suunnitelmallisempi kokonaisuus.
Yhteinen tiedottajafoorumi helpottaisi yhteistyötä
Kalentereiden rinnalle ehdotamme suljettua keskustelufoorumia Suomen Jääpalloliiton ja seurojen tiedotusvastaaville.
Foorumilla voitaisiin keskustella tulevista uutisista, kertoa suunnitelluista julkaisuista, kysyä neuvoja ja sopia yhteisistä tiedotuksellisista tavoitteista.
Esimerkiksi seura voisi ilmoittaa julkaisevansa seuraavalla viikolla joukkueensa kausiennakon. Toinen seura voisi suunnitella samaan ajankohtaan pelaajahaastattelun ja kolmas kertoa tulevasta junioritapahtumasta.
Myös liitto näkisi paremmin, mitä seuroissa on tapahtumassa.
Luottamuksellisia sopimusneuvotteluja tai keskeneräisiä asioita ei tietenkään tarvitsisi avata yhteisessä foorumissa. Julkaisuajankohtia ja yleisiä aiheita voidaan suunnitella ilman arkaluonteisten tietojen jakamista.
Yhteistyö ei poistaisi seurojen itsenäisyyttä vaan tukisi sitä.
Parhaimmillaan jokainen seura hyötyisi muiden aktiivisuudesta.
Kaikki tämä voidaan toteuttaa ilman merkittävää lisärahoitusta
Emme puhu kalliista järjestelmistä, uusista organisaatioista tai palkatuista työntekijöistä.
Yhteinen kalenteri ja keskustelufoorumi voidaan toteuttaa olemassa olevilla maksuttomilla digitaalisilla työkaluilla.
Tärkeintä ei ole teknologia vaan se, että yhteisestä toimintatavasta sovitaan ja siihen sitoudutaan.
Bandyliiga.fi on valmis osallistumaan järjestelmän suunnitteluun, käytännön toteutuksen valmisteluun ja yhteisen toimintamallin rakentamiseen.
Lajin virallinen tiedotusvastuu säilyisi luonnollisesti liitolla ja seuroilla.
Me emme ole hakemassa valtaa tai asemaa kenenkään kustannuksella.
Tarjoamme yhteistyötä, koska uskomme, että suomalainen jääpallo tarvitsee enemmän yhteistä tekemistä ja vähemmän yksin puurtamista.
Myös kriittinen keskustelu on lajin puolustamista
Olemme saaneet vuosien varrella palautetta siitä, että jääpallosta pitäisi kirjoittaa enemmän myönteisiä uutisia ja vähemmän ongelmista.
Ymmärrämme ajatuksen.
Meistäkin olisi huomattavasti mukavampaa kertoa kasvavista yleisömääristä, uusista yhteistyökumppaneista, kehittyvistä olosuhteista ja lisääntyvästä valtakunnallisesta näkyvyydestä.
Ja niistä kirjoitamme aina, kun siihen on aihetta.
Mutta riippumattoman urheilumedian tehtävänä ei voi olla vain onnistumisten esittely.
Jos suomalaisessa jääpallossa on asioita, jotka uhkaavat lajin tulevaisuutta, niistä pitää voida keskustella avoimesti.
Kritiikki ei tarkoita sitä, ettemme arvostaisi liiton tai seurojen tekemää työtä.
Päinvastoin.
Juuri siksi, että arvostamme sitä valtavaa työmäärää, jota jääpallon eteen tehdään, haluamme myös varmistaa, että työ saa ansaitsemansa huomion.
Hiljaisuus ei ole ratkaisu
Suomalaisella jääpallolla on hieno historia, vahvoja seurayhteisöjä, kiinnostavia pelaajia ja tarinoita, joista voisi syntyä paljon nykyistä enemmän uutisia.
Mutta ne eivät tule suuren yleisön tietoisuuteen itsestään.
Meidän on itse pidettävä huolta siitä, että lajimme näkyy myös silloin, kun MM-kisoja ei pelata, finaaleja ei ratkaista eikä jäällä tapahdu juuri sillä hetkellä mitään.
Tämä on yhteinen tehtävä.
Suomen Jääpalloliiton, seurojen, pelaajien, vapaaehtoisten ja myös riippumattoman jääpallomedian.
Emme usko, että kukaan tarkoituksellisesti haluaa lajin jäävän näkymättömäksi. Mutta hyvä tahto ei yksin riitä, jos yhteiset toimintatavat puuttuvat.
Nyt olisi aika siirtyä keskusteluista tekoihin.
Me emme haluaisi kirjoittaa näistä samoista ongelmista enää ensi syksynä.
Haluaisimme sen sijaan kertoa, kuinka suomalaisen jääpallon tiedottamisessa otettiin yhdessä merkittävä askel eteenpäin.
Siksi esitämme kysymyksen suoraan liitolle ja seuroille:
Olisiko nyt aika istahtaa saman pöydän ääreen ja ryhtyä rakentamaan yhteistä, ympärivuotista tiedottamista?
Me olemme siihen valmiita.
Ja niin kauan kuin lajin tulevaisuuden kannalta tärkeät ongelmat jatkuvat, aiomme pitää niistä myös ääntä.
Sillä jos emme itse pidä jääpallosta ääntä, miksi odottaisimme muiden tekevän sen puolestamme?
