Palataan vielä syyskokoukseen
vihreää valoa finaalitapahtumalle – Reetta Kettunen liittohallitukseen Kuten jo uutisoimme Suomen Jääpalloliiton syyskokous järjestettiin Tampereella lauantaina 10. lokakuuta. Kokous kokosi yhteen liiton hallituksen sekä parisenkymmentä seuratoiminnan edustajaa keskustelemaan suomalaisen jääpallon ajankohtaisista asioista ja tulevan kilpailukauden suuntaviivoista. Kokouksen merkittävimpiin päätöksiin kuuluivat Tampereelle suunnitellun Bandyliigan finaalitapahtuman hyväksyminen sekä uuden jäsenen valinta liittohallitukseen. Syyskokouksen tunnelmaa kuvailtiin avoimeksi ja rakentavaksi. Paikalla olleet seurojen puheenjohtajat ja muut toimihenkilöt pääsivät vaihtamaan ajatuksia tulevasta kaudesta, kilpailutoiminnasta ja suomalaisen jääpallon yhteisistä asioista. Kokouksessa vahvistettiin sääntömääräiset asiat, kuten liiton toimintasuunnitelma ja talousarvio. Lisäksi hyväksyttiin Kilpailusääntöihin ja Jääpallosääntöihin esitetyt lisäykset ja muutokset. Sääntömuutoksiin odotetaan vielä tarkennuksia Liitto kertoi tiedotteessaan, että syyskokouksessa hyväksyttiin esitetyt sääntömuutokset ja lisäykset. Niiden lopullista sisältöä ei kuitenkaan ole vielä avattu yksityiskohtaisesti. Bandyliiga.fi saamien tietojen mukaan muutosehdotuksissa on ollut mukana ainakin kolme mielenkiintoista uudistusta. Junioripelaaja mukaan ottelukokoonpanoon Yksi ehdotuksista koskee joukkueiden ottelukokoonpanoja. Kentällä aloittavan 11 pelaajan lisäksi joukkueella saisi olla kuusi vaihtopelaajaa (ennen viisi), joista viisi on kenttäpelaajia ja yksi maalivahti. Ehdotuksen mukaan vähintään yhden vaihtopelaajista pitäisi olla seuran oma junioripelaaja, joka on syntynyt vuonna 2008 tai myöhemmin. Toteutuessaan tällainen määräys voisi tarjota nuorille pelaajille entistä enemmän mahdollisuuksia päästä mukaan edustusjoukkueen ottelutapahtumiin ja kerätä kokemusta pääsarjatasolta. Puolustavan joukkueen vaihtokielto kulmalyönneissä Toinen ehdotus koskee kulmalyöntitilanteita. Sen mukaan puolustava joukkue ei saisi tehdä pelaajavaihtoja sen jälkeen, kun kulmalyönti on tuomittu. Hyökkäävä joukkue sen sijaan voisi edelleen vaihtaa pelaajia kulmalyöntitilanteessa. Mahdollinen uudistus vaikuttaisi erityisesti kulmalyöntien puolustamiseen ja joukkueiden taktisiin ratkaisuihin. Puolustavan joukkueen olisi pystyttävä hoitamaan tilanne kentällä olevilla pelaajillaan. Viiden minuutin jäähyvalikoimaan mailarike/jatkuvasta sääntöjenvastainen pelaaminen Kolmas tietoomme tullut ehdotus liittyy jäähyrangaistuksiin. Sen mukaan sääntöihin lisättäisiin viiden minuutin jäähy mailarikkeistä sekä jatkuvasta sääntöjenvastaisesta pelaamisesta. Muutos voisi tuoda erotuomareille uuden vaihtoehdon rikkomuksiin puuttumiseen ja vaikuttaa samalla otteluiden kurinpidolliseen linjaan. On kuitenkin syytä korostaa, että kyseessä ovat Bandyliiga.fi tietoon tulleet muutosehdotukset. Emme vielä tiedä, missä muodossa ne lopulta hyväksyttiin tai millaisia tarkennuksia niiden soveltamiseen mahdollisesti tehtiin. Lopulliset määräykset selviävät, kun liitto julkaisee päivitetyt säännöt. Reetta Kettunen uutena jäsenenä liittohallitukseen Liittohallituksen kokoonpanoon tuli yksi muutos, kun eroa pyytäneen Ilari Hepolan tilalle valittiin varkautelainen Reetta Kettunen. Kettusen valinnan myötä Varkaus saa edustusta liiton päätöksentekoon. Varkaudella on suomalaisessa jääpallossa pitkät ja kunniakkaat perinteet, joten kaupungin mukanaolo valtakunnallisessa jääpallovaikuttamisessa on luontevaa. Bandyliigan mestaruus ratkaistaan suunnitelmien mukaan Tampereella Kokous teki jo uutisoimamme päätöksen, joka koski ensi kevään Bandyliigan finaalitapahtumaa. Syyskokous hyväksyi esityksen, jonka mukaan miesten Bandyliigan loppuottelu ja pronssiottelu järjestetään Tampereella lauantaina 6. maaliskuuta 2027. Tampereelle suunniteltu finaalitapahtuma tarjoaa mielenkiintoisen mahdollisuuden tuoda kotimaisen jääpallokauden huipennus yhteiseksi tapahtumaksi, jossa mestaruuden lisäksi ratkaistaan pronssimitalien kohtalo. Yhteinen finaalipäivä voi parhaimmillaan muodostua koko suomalaisen jääpalloväen kohtaamispaikaksi. Seurat, pelaajat, toimihenkilöt ja kannattajat pääsevät kokoontumaan saman tapahtuman äärelle juhlistamaan kauden päätöstä. Tapahtuman onnistuminen edellyttää luonnollisesti huolellisia järjestelyjä, mutta jo päätös yhteisestä finaalitapahtumasta antaa ensi kevääseen kiinnostavan odotuksen aiheen. Parviainen kiitteli keskustelujen avointa ilmapiiriä Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen oli tyytyväinen kokouksen keskusteluihin ja niiden henkeen. – Kokouksessa käytiin paljon tärkeitä keskusteluja hyvässä ja avoimessa hengessä. Tästä on hyvä ponnistaa kohti tulevaa jääpallokautta, Parviainen sanoo. Puheenjohtajan viesti on tärkeä. Suomalainen jääpallo rakentuu pitkälti seuratoimijoiden, vapaaehtoisten ja lajin eteen työtä tekevien ihmisten varaan. Siksi liiton ja seurojen välinen avoin keskusteluyhteys on ensiarvoisen tärkeä. Katseet kohti alkavaa kautta Syyskokous on nyt takana, ja seuraavaksi huomio siirtyy yhä vahvemmin pelikentille. Marraskuun alussa pelattava Suomen Cup käynnistää kotimaisen kilpailukauden, ja Bandyliigan runkosarja alkaa 14. marraskuuta. Edessä on jälleen pitkä talvi, jonka aikana ratkotaan monta mielenkiintoista ottelua ja kirjoitetaan uusia tarinoita suomalaisen jääpallon historiaan. Syyskokouksen tärkein viesti oli lopulta yksinkertainen: yhteisiä asioita halutaan viedä eteenpäin keskustellen. Nyt on seurojen ja pelaajien vuoro näyttää, millainen jääpallotalvi meitä odottaa. Aina syy ei löydy liitosta Myös seurojen on katsottava peiliin Keskustelun rinnalle tarvitaan myös rohkeutta tehdä päätöksiä, kantaa niistä vastuuta ja ennen kaikkea katsoa suomalaisen jääpallon tulevaisuuteen. Viimeisten 18 vuoden aikana olemme käyneet lukemattomia keskusteluja eri seurojen pelaajien, kannattajien ja taustahenkilöiden kanssa. Yksi asia on toistunut vuodesta toiseen: kun jokin asia suomalaisessa jääpallossa ei miellytä, arvostelun kohteeksi joutuu lähes poikkeuksetta Suomen Jääpalloliitto. Milloin moitteita saavat liiton henkilöt, milloin valiokunnat ja milloin tehdyt päätökset. Emme väitä, että arvostelu olisi aina aiheetonta. Näihin vuosiin mahtuu myös päätöksiä ja toimintatapoja, joita olemme itsekin ihmetelleet ja joita on ollut vaikea puolustaa. Virheitä on tehty, ja niitä tehdään varmasti tulevaisuudessakin. Se kuuluu inhimilliseen toimintaan. Mutta nyt haluamme nostaa esiin myös asian toisen puolen. Olemme vuosien varrella nähneet, kuinka liitossa on pyritty viemään suomalaista jääpalloa eteenpäin niin urheilullisesti, taloudellisesti kuin seurojen toimintaedellytystenkin näkökulmasta. Työtä on tehty, uusia ajatuksia on esitetty ja katsetta on yritetty suunnata tähän päivään – joskus jopa tulevaisuuteen. Valitettavan usein kehityksen esteeksi on kuitenkin noussut joidenkin seurojen vastustus. Erityisen harmilliselta ovat tuntuneet tilanteet, joissa yhteisiä uudistuksia on valmisteltu hyvässä hengessä ja ehdotuksille on valmisteluvaiheessa näyttänyt löytyvän laajaa, jopa yksimielistä kannatusta. Kun päätöksenteon hetki sitten koittaa, mielipiteet ovatkin muuttuneet. Joskus hankkeelta on vedetty tuki viime hetkellä, ja toisinaan sen kaatamiseksi on käyty keskusteluja aivan muualla kuin yhteisen pöydän ääressä. Tällainen toimintatapa ei rakenna luottamusta eikä vie lajia eteenpäin. On tietenkin selvää, että jokaisella seuralla on oikeus omaan mielipiteeseensä ja myös oikeus vastustaa esityksiä. Niin demokraattisen päätöksenteon pitääkin toimia. Mutta yhtä tärkeää olisi johdonmukaisuus, avoimuus ja valmius perustella omat näkemyksensä – myös omille pelaajille ja kannattajille. Siksi haluamme esittää jääpalloväelle yhden yksinkertaisen toiveen: kun seuraavan kerran kuulette uudistuksesta, joka ei toteutunut, älkää kysykö ensimmäisenä, mitä liitto taas teki väärin. Kysykää myös oman seuranne johdolta, mitä mieltä seura oli esityksestä, miten se osallistui valmisteluun ja miksi se mahdollisesti vastusti lopullista päätöstä. Vastaukset saattavat joskus yllättää. Suomalaisen jääpallon päätöksentekojärjestelmässä seuroilla on liian vahva asema. Liitto valmistelee ja esittää asioita, mutta monet merkittävät ratkaisut tehdään lopulta seurojen päätösvallassa. Siksi olisi kohtuutonta sälyttää jokainen toteutumaton uudistus tai epäonnistunut ratkaisu yksin liiton harteille. Voidaan jopa kysyä, onko seurojen rooli joissakin päätöksissä kasvanut liian suureksi. Monessa muussa suomalaisessa joukkuelajissa lajiliiton, sen hallituksen ja operatiivisen johdon vastuut sekä päätösvalta rakentuvat osittain toisin. Jääpallossa vahva seurademokratia on perinne ja parhaimmillaan suuri voimavara, mutta pahimmillaan se voi muodostua myös kehityksen jarruksi. Emme halua tässä palata vanhoihin kiistoihin, nimetä seuroja tai avata vuosien takaisia tapahtumia. Niitä on ollut riittävästi, ja mukana ovat vuosien mittaan esiintyneet usein samatkin toimijat. Menneiden kaiveleminen ei kuitenkaan ole tämän kirjoituksen tarkoitus. Nyt…