BandyLiigaUutiset

Hyvää pääsiäistä jääpalloväki!

Jääpalloilijan pääsiäinen… Kun kausi on kääntymässä kohti loppua ja jäät sulavat kevätauringon alla, jääpalloilijan pääsiäinen on kuin hengähdystauko vauhdikkaan talven jälkeen. Pitkäperjantai käynnistyy rauhallisesti: aamiainen nautitaan kiireettä, ehkä kauden viimeiset pelit mielessä pyörien. Kroppa kiittää vapaapäivästä – ehkä kevyt palauttava lenkki tai rentouttava saunailta maistuu. Kentät hiljenee hetkeksi, mutta mielessä pyörii jo seuraavan kauden kehitys: nopeus, kestävyys, syöttöpeli, taktiikat. Lauantaina pääsiäismunien metsästys saa uudenlaisen twistin, kun junioripelaajat järjestävät leikkimieliset “munajahtitreenit”: jokaisen löydetyn munan mukana kulkee pieni jääpallotemppu tai haaste. Hymy on herkässä – jääpallo yhdistää, myös pyhien aikaan. Sunnuntaina voi koko perhe kokoontua katsomaan videokoosteita menneestä kaudesta. Analyysiä, naurua, onnistumisia ja vähän epäonnistumisiakin. Kenties päävalmentaja lähettää WhatsAppiin “kauden top 5 -hetket” ja muistuttaa: “Nyt huilataan, mutta ensi kaudella mennään taas kovempaa.” Ja vielä maanantaina, kun treenit jo kutsuisi takaisin, jääpalloilija antaa vielä hetken itselleen. Lepoa, perheen kanssa oloa, ehkä kevyt pallottelu pihalla, kevätauringossa. Jääpalloilijan pääsiäinen ei ole vain tauko – se on lupaus tulevasta. Uusista kentistä, uudesta kaudesta, uudesta energiasta. Terveiset täältä vielä jäätyneen järven rannalta – sauna lämpeää, kevätaurinko pilkottaa ja BandyliigaToimitus vetää hetken happea. 💆‍♂️🔥 Kiitos koko jääpallokansalle menneestä talvesta – pelaajille, valmentajille, talkoolaisille, faneille ja kaikille, jotka pitävät tämän lajin hengissä. Nyt huilataan 4 päivää, mutta muistetaan: vaikka jäät sulaa, jääpallon henki elää. T: BandyliigaToimitus

Toimitus

141
0
BandyLiigaUutiset

www.bandyliiga.fi

3,9 miljoonaa käyntiä – kiitos siitä kuuluu Teille! Vaikka olemme viime viikkoina pohtineet vakavasti sivustomme tulevaisuutta, voimme nyt katsoa hetken taaksepäin ylpeydellä. Bandyliiga.fi on saavuttanut uskomattoman virstanpylvään: 3,9 miljoonaa käyntiä sivustollamme (tänään 16.4.2025 jää meillä historialliseksi päiväksi)! Kevään aikana koettiin myös kävijäennätys – peräti 14 714 käyntiä yhdessä päivässä. Tämä osoittaa, että suomalaiselle jääpalloviestinnälle on paikkansa, ja me olemme löytäneet omamme. Kesä tuo tullessaan luonnollisesti hiljaisemman uutisrytmin, mutta rakkaus lajiin ei lepää. Kirjoitamme jääpallosta sen tulevaisuutta ajatellen, vaikka emme aina kuljekaan täysin samoilla linjoilla liiton tai seurojen kanssa. Taustalla on aina yksi ja sama syy: rakkaus jääpalloon. Meillä on nyt vajaa 40 päivää työtä jäljellä, mikäli liittokokouksen anti, avustajien niukkuus ja taloudelliset haasteet ja varsinkin seurojen yhteistyön niukkuus painavat vaakakupissa enemmän kuin intohimo ja usko lajin tulevaisuuteen. Kiitos Teille, rakkaat lukijat. Te, jotka olette seuranneet, kommentoineet, kritisoineet ja jakaneet – olette tehneet tästä matkasta merkityksellisen. Jääpallo on hieno laji. Kaikesta huolimatta. Nyt hiljennymme hetkeksi pääsiäisen viettoon, mutta toimitus päivystää järven rannalla, jos ja kun jääpallomaailmasta kuuluu uutisoitavaa – jaamme ne Teille… Hyvää pääsiäistä kaikille!– Pasi Virtanen, päätoimittaja – BandyliigaToimitus P.S. Saavutammeko koskaan 4, 5, 6 miljoonan käynnin rajapyykkejä? Se jää tulevien viikkojen päätösten taakse. Mutta yksi asia on varmaa: sivustomme on kasvanut merkittävästi, ja ei ole enää kaukana se hetki, kun vuosittaiset käynnit ylittävät miljoonan käynnin rajapyykin. Kun perustin nämä sivut viisi vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut tähän kaikkeen – KIITOS TEILLE JOKAISELLE!. Otetaan tämäkin uutinen kaikesta pohdinnasta huolimatta positiivisena osoituksena siitä, mitä jääpallo voi saada aikaan.

Toimitus

231
3
BandyLiigaUutiset

Ensimmäinen Bandy School -leiri Piispalaan heinäkuussa!

Nyt niitä positiivisia uutisia… Jääpallon ystäville on luvassa upeita uutisia, kun Bandy School -leiri saapuu ensi kertaa Piispalaan 11.–13.7.2025! Tämä uudenlainen jääpalloleiri on suunnattu 12–14-vuotiaille tytöille & pojille, ja tavoitteena on paitsi kehittää nuorten pelaajien taitoja, myös viedä jääpalloa alueille, joissa laji on vielä tuntematon. Leirin ohjelmaan kuuluu neljä jääharjoitusta, monipuolista oheistreeniä, uimista, yhdessäoloa sekä perinteistä makkaranpaistoa rantasaunoilla – kaikki ainutlaatuisen Piispalan liikunta- ja luontokeskuksen upeissa puitteissa. Ohjaajina toimivat kokeneet Botnian kasvattajat Juuso Tervonen ja Markus Kumpuoja, ja luistelutekniikkaa hioo huippuosaaja Joni Ahmavuo, joka tunnetaan intohimostaan nuorten luistelun kehittämiseen. Leirin osallistumismaksu on 285 euroa per henkilö, ja mukaan toivotaan niin kokeneita junioreita kuin uusia lajiin tutustuvia pelaajan alkuja. “Vakio keskustelijamme Tompan” toive toteutuu vihdoin, kun jääpallo saapuu alueelle, jossa sitä ei aiemmin ole nähty – vain 30 kilometrin päässä Viitasaaresta sijaitseva Piispala saa nyt ensikosketuksensa tähän vauhdikkaaseen ja perinteikkääseen talvilajiin. Leirin järjestäjät toivovat, että tapahtuma herättää laajaa kiinnostusta ympäri Suomen ja kannustaa uusia nuoria mukaan jääpallon pariin. Tässä leirissä yhdistyvät ilo, oppiminen ja yhteisöllisyys – juuri ne elementit, joiden varaan jääpallon tulevaisuus rakentuu. Ilmoittaudu mukaan ja ole osa uuden jääpallohistorian alkua Piispalassa! BandyliigaToimitus toivoo, että muut seurat suunnittelevat vastaavia leirejä ympäri Suomen – Hienoa!

Toimitus

273
1
BandyLiigaUutiset

Kalevi “Kale” Immonen palaa OLS:n valmennukseen

OLS jatkaa tuttujen kasvojen kotiuttamista – nyt riveihin palaa todellinen seuraikoni OLS:n siirtokevät on saanut jälleen uuden merkittävän lisäyksen, kun Kalevi “Kale” Immonen liittyy mukaan seuran valmennustiimiin. Linjaus on ollut selvä – seura tuo takaisin omia kasvattejaan ja vanhoja tuttuja, joilla on vankka OLS-tausta. Immonen jos kuka täyttää nämä kriteerit. Kale Immonen on OLS-legenda jo pelaajauransa ansiosta. Hän voitti seuran riveissä huikeat kahdeksan Suomen mestaruutta ja pelasi uransa aikana 30 A-maaottelua edustaen Suomea jääpallon kirkkaimmalla tasolla. Pelaajauransa jälkeen Immonen siirtyi valmennustehtäviin ja teki mittavan työn OLS:n junioripuolella. Hänen valmentamansa -81 syntyneistä koostunut joukkue on jäänyt elämään seuran historiassa yhtenä kaikkien aikojen kovimmista juniori-ikäluokista – joukkue muodosti aikanaan lähes kokonaan nuorten maajoukkueen rungon. Tästä työstä Kale palkittiin Vuoden juniorivalmentaja -tunnustuksella. Nyt OLS saa valmennusportaaseen tekijän, joka on saavuttanut menestystä niin kentällä kuin sen laidallakin. Seura iloitsee tuoreesta kiinnityksestä – pitkästä aikaa mukaan saadaan valmentaja, joka on seurannut joukkueen toimintaa viime vuodet hieman etäämpää ja tuo mukanaan tuoretta näkökulmaa. – Mukava on palata taas tositoimiin, Immonen kommentoi paluutaan.– Olen seurannut joukkueen otteita katsomosta viime kausien ajan. Näen ryhmässä paljon potentiaalia, ja uusien vahvistusten myötä uskon, että joukkue saadaan hyvään iskuun. Vaikka Immonen on olssilaisena legenda, hän on pelaajistolle suurelta osin uusi tuttavuus. Tämä tuo valmennukseen tervetullutta dynamiikkaa uuteen kauteen lähdettäessä.

Toimitus

376
1
BandyLiigaUutiset

Ville Särkkä siirtyy Botniaan vuoden sopimuksella

Botnia on solminut vuoden mittaisen pelaajasopimuksen Ville Särkän kanssa. Keskikenttäpelaaja siirtyy Helsinkiin Porista ja nähdään sinivalkoisissa väreissä tulevalla kaudella. Särkälle Botnia ei ole täysin uusi ympäristö – hän edusti seuraa jo viime kaudella lainasopimuksella yksittäisissä otteluissa. Särkkä tuo Botnian keskikentälle vahvaa luisteluvoimaa, erinomaista pelikäsitystä ja yksilötaitoa. Hänen monipuoliset ominaisuutensa ja pelirohkeutensa tekevät hänestä tärkeän lisän joukkueen pelaajarakenteeseen. – Hyvät fiilikset ja odotan innolla tulevaa kautta. Asunnon etsiminen ja muutto on vielä käynnissä, mutta etenee koko ajan, Särkkä kertoo. – Sillä, että pääsin pelaamaan Botniassa viime kaudella, oli vaikutusta päätökseeni. Pääsin näkemään lähempää seuran toimintaa. Lopullinen päätös syntyi kuitenkin kauden jälkeen käydyissä keskusteluissa seuran kanssa – tulevaisuuden tavoitteet ja suunta vakuuttivat. Tulevalta kaudelta odotan nousujohteisuutta ja sitä, että meidän pelit pyörivät vielä maaliskuussa, hän jatkaa.

Toimitus

259
0
BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Aatu Tiusanen palaa kotikaupunkiin

Oulun Luistinseura saa merkittävän lisävahvistuksen Oulun Luistinseura saa merkittävän lisävahvistuksen Bandyliigan joukkueeseensa, kun seuran oma kasvatti Aatu Tiusanen, 21, palaa keltaisiin yhden kauden tauon jälkeen. Tiusanen suoritti varusmiespalveluksensa Urheilujoukoissa Santahaminassa, ja eteläisen palveluspaikan myötä hän edusti kaudella 2024–25 Porvoon Akillesta. Kausi toi tullessaan Suomen cupin mestaruuden marraskuussa, mutta Akilleksen liigataival päättyi yllättäen jo puolivälierissä. Aatu tunnetaan OLS:ssa poikkeuksellisena lupauksena – hän on mitä todennäköisimmin seuran historian nuorin jääpallon pääsarjapelaaja, sillä Bandyliiga-debyytti tuli jo 14-vuotiaana kaudella 2018–19. Nuoresta iästään huolimatta Tiusasella on vyöllään jo 101 pääsarjaottelua ja kokemusta seitsemältä kaudelta. Hänen meriittinsä ulottuvat myös kansainvälisille kentille: Tiusanen on pelannut 18 maaottelua Suomen juniorimaajoukkueissa, mukaan lukien 9 junioreiden, 5 poikien ja 4 nuorten ottelua. Lisäksi hänet on palkittu vuoden 15-vuotiaana jääpalloilijana. OLS:n organisaatiossa ollaan paluumuuttajasta enemmän kuin tyytyväisiä: “On seuran kannalta erittäin hienoa, että Aatu valitsi OLS:n, vaikka ottajia olisi ollut muissakin liigajoukkueissa. Hän tuo tärkeän lisän joukkueeseen muun muassa loistavan luistelunsa ja vahvan asenteensa kautta.” Tiusanen itse palaa Ouluun hyvillä mielin: “Kausi Akilleksessa oli opettavainen. Oli mielenkiintoista nähdä, miten asioita tehdään muualla. OLS:ssa vaikuttaa olevan hyvä meininki, ja joukkue rakentuu oikeaan suuntaan. Haluan ottaa ison roolin ja jatkaa kehittymistä jääpalloilijana.” OLS:n rakentuminen ensi kauden Bandyliigaan jatkuu vahvana – ja Tiusasen paluu tarjoaa joukkueelle sekä kokemusta että nuorta energiaa kentälle.

Toimitus

261
0
BandyLiigaUutiset

Narukerän puheenjohtajalla usko tulevaisuuteen

Jääpallon MM-kisat Poriin? Vaikka Suomen Jääpalloliitto julkaisi viime viikolla dramaattisen tiedotteen taloudellisista vaikeuksistaan, Porissa tunnelma on toisenlainen. Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko uskoo lajin tulevaisuuteen – ja visioi jopa jääpallon MM-kisojen järjestämistä Porissa. “Olisihan se niin siisti juttu”, Raukko tunnelmoi Porin tekojääradalla. Suomen järjestämät jääpallon MM-kisat ovat olleet harvinaisuus. Miesten MM-kisoja on pelattu Suomessa viimeksi vuonna 2001, ja silloinkin Oulu jakoi isännyyden Ruotsin Haaparannan kanssa. Nyt Raukko haluaa muuttaa tilanteen ja nähdä Porin valokeilassa – edellyttäen, että lajin tilanne vakautuu. “Jos Suomi valittaisiin isäntämaaksi, aloittaisin heti neuvottelut kaupungin johdon kanssa”, Raukko linjaa. Hallihanke elinehtona kansainvälisille unelmille Jotta suuret tapahtumat tai jopa kansainväliset sarjat saataisiin Poriin, tarvittaisiin yksi iso asia: jääpallohalli. Raukko unelmoi hallista, joka palvelisi myös pikaluistelijoita, taitoluistelijoita ja juniorikiekkoilijoita. “Ajattelen erityisesti niitä euroja, joita Poriin tulisi leirien myötä, sekä koululaisia ja kuntalaisia, joiden olosuhteet eivät riippuisi säästä”, Raukko pohtii. Usko tulevaisuuteen – vaikka realiteetit ovat kovat Vaikka Jääpalloliitto on kriisissä ja osallistuminen vuoden 2026 MM-kisoihin on epävarmaa, Raukko suhtautuu tilanteeseen toiveikkaasti. “Ei jääpallo ole kuolemassa – eikä tuo vaikuta esimerkiksi Narukerään millään tavalla.” Narukerän talous on “ihan hyvä”, vaikka budjetti on ollut tiukka. Esimerkiksi kuluneella kaudella seura ei yöpynyt tien päällä kertaakaan. Silti jääpallokouluun osallistui komeat 40 lasta – iso määrä porilaismittapuulla. Raukko tukee liiton aloittamaa pienkeräystä ja uskoo, että yhteistyöllä jääpallo saadaan jälleen jaloilleen: “Täytyy vain ajatella niin, että väki kerää voimansa yhteen ja auttaa liittoa sen, minkä pystyy.” Unelmana myös kansainvälinen sarja MM-kisojen lisäksi Raukko haaveilee siitä, että Narukerä pelaisi joskus kansainvälistä sarjaa, esimerkiksi pohjoismaisella tasolla. “Jos Porissa olisi halli, täällä voitaisiin pelata vaikka jääpallon Mestarien liigaa. Suomen mestari voisi kohdata jääpallomaiden parhaat.” Pidempi haastattelu Satakunnan Kansan maksullisilla sivuilla, alta luettavissa… Jani Raukon positiivisuus on ihaltavaa, tätä asennetta pitäisi saada lisää koko jääpalloväelle… BandyliigaToimitus pohtii Raukon positiivista viestiä. Raukko tarkoittaa todennäköisesti haastattelussa sitä, että Narukerän päivittäinen toiminta ja talous eivät ole riippuvaisia Jääpalloliiton varoista tai päätöksistä. Seurat Suomessa kuitenkin pyörittävät toimintaansa omalla varainhankinnalla, talkootyöllä ja paikallisilla tukijoilla. Raukon visiot ovat ihailtavia, ne jakavat varmasti myös muut seurat – BandyliigaToimituksen mielestä on kuitenkin pakko ottaa Jääpalloliitto huomioon… Raukko voi sanoa, että liiton tilanne ei välittömästi vaikuta Narukerään – ja se voi pitää paikkaansa juuri nyt. Mutta pidemmällä aikavälillä, koko lajin kriisi vaikuttaa vääjäämättä kaikkiin seuroihin, mukaan lukien Narukerä. keskeisin yksittäinen asia suomalaisen jääpallon tulevaisuudelle. Jääpallohallin puute on suomalaisen jääpallon pullonkaula Raukon visio MM-kisoista, kansainvälisestä sarjasta ja koko lajin profiilin nostamisesta kytkeytyy ratkaisevasti siihen, että Porissa – tai ylipäätään Suomessa – ei ole yhtäkään jääpallolle suunniteltua sisähallia. Tämä ei ole vain Porin tai Narukerän haaste. Kaikki suomalaiset jääpalloseurat ja -paikkakunnat jakavat saman tuskan: Yhteinen visio – ja mahdollisuus Raukko nostaa esiin mahdollisuuden MM-kisojen järjestämisestä Porissa, mutta rivien välistä voi lukea vielä tärkeämmän viestin: “Jos Suomeen saadaan ensimmäinen jääpallohalli, se hyödyttää koko lajia – ei vain Porin seutua.” Jos yksikin paikkakunta onnistuu hallihankkeessa, se raivaa tietä muille: Vaikutus lajin tulevaisuuteen Yhteinen hallitarve yhdistää seuroja yli alue- ja seurakuntarajojen. Se voi olla juuri se yhteinen nimittäjä, joka saa suomalaiset jääpallotoimijat vetämään samaa köyttä – samaan aikaan kun liitto etsii taloudellista toipumista. Samalla se avaa uuden keskustelun esimerkiksi: Raukon visio ei ole pelkkä unelma – se on koko suomalaisen jääpallon kannalta kriittinen tulevaisuuskuva, jonka toteutuminen alkaisi yhdestä ensimmäisestä hallista. Ja se on visio, joka yhdistää kaikki seurat, paikkakunnat ja lajin ystävät, oli kyseessä Pori, Lappeenranta, Oulu tai Helsinki. “Porin ääni jääpallon puolesta – mitä voimme oppia Raukolta?”“Raukon viesti ei ole vain porilainen. Se on muistutus koko jääpalloperheelle siitä, että meillä on vielä toivoa – jos emme nosta käsiämme pystyyn.” Satakunnan Kansan uutinen ehti vanhentua vajaat kolme tuntia Ensimmäiset kaksi uutisen kommentoijaa antoivat seuraavat mielipiteesä: Miten voimme kertoa vastaavien viestien lähettäjille (joita näkee jokaisessa jääpalloon liittyvässä keskustelussa) kauniisti – mistä meidän jääpalloihmisten mielestä on kyse… ❄️ Jääpallo on enemmän kuin pienlaji – se on mahdollisuus, joka tarvitsee olosuhteet Viime aikoina on käyty ympäri Suomen keskustelua liikuntainfrasta, hallitarpeista ja eri lajien asemasta. Jääpallo – perinteinen suomalainen talvilaji – on noussut puheisiin monelta suunnalta. On aika vastata esitettyihin kysymyksiin ja murtaa muutamia sitkeitä myyttejä. “Vain kymmeniä harrastajia?” Kyllä, juuri nyt. Mutta jääpallo ei kasva ilman kunnollisia olosuhteita. Esim. Narukerän jääpallokouluun osallistui tällä kaudella 40 lasta – ilman hallia, ilman pysyvää kenttää. Paremmissa olosuhteissa tämä määrä voisi moninkertaistua, kuten monessa muussa lajissa on olosuhteiden parantuessa nähty.Olosuhteet eivät ole seuraus kasvusta – ne ovat sen edellytys. “Miksi vastustaa monilajihallia?” Kyse ei ole vastustamisesta, vaan siitä, että kaikille ei sovi sama muotti. Jääpallo tarvitsee ison kentän – kuten pesäpallo tarvitsee kenttänsä, uimahalli altaansa ja salibandy lattiansa.Jääpallohalli voi kuitenkin olla monikäyttöinen hybridiratkaisu, jossa myös koulut, luistelukoulut, muut jäälajit ja kuntoliikkujat voivat harjoitella. Kyse ei ole yhden lajin hallista, vaan kaupunkilaisten yhteisestä resurssista. “Eikö tekojäärata riitä?” Tekojäärata on kallis ylläpitää ja käyttöaika jää 3–4 kuukauteen. Halli mahdollistaisi ympärivuotisen käytön jopa 9–12 kuukaudeksi. Se tarkoittaa enemmän liikkuvia lapsia, enemmän treenimahdollisuuksia, enemmän elinvoimaa kaupunkeihin ympäri Suomen.Lisäksi halli toimii myös leirikeskuksena, tapahtumapaikkana ja vetovoimatekijänä, joka tuo rahaa paikallisille yrityksille. “Eikö pitäisi panostaa vain suuriin lajeihin?” Jääpallo ei ole marginaalilaji maailmalla. Suomi on MM-mitalimaa, ja laji yhdistää nuoria, perheitä ja sukupolvia. Kyse ei ole vain huippu-urheilusta, vaan myös liikunnan ilosta, yhteisöllisyydestä ja identiteetistä. 🧊 Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön, ja kaupunkien vetovoimaan… Me emme rakenna hallia vain Jääpalloilijoille – vaan suomalaisille lapsille, nuorille ja tulevaisuudelle.Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön ja kaupunkien vetovoimaan. Nyt tarvitaan näkemystä, yhteistyötä ja uskallusta. Me olemme valmiita – toivottavasti sinäkin. BandyliigaToimitus

Toimitus

260
0
BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

Toimitus

428
5
BandyLiigaUutiset

OLS Bandyliigajoukkue Vahvistuu – Kaksi Paluumuuttajaa

Niklas Valtanen ja Samppa Äikäs Liittyvät luistinseuran vahvuuteen Oulun Luistinseura (OLS) on saanut tärkeitä vahvistuksia Bandyliigajoukkueeseensa, kun kaksi entistä pelaajaansa, Niklas Valtanen (26) ja Samppa Äikäs (23), palaavat takaisin keltaisiin. Molemmat ovat olleet aiemmin OLS:n junioreissa ja jatkaneet upeaa uraansa Suomen kentillä ja ulkomailla. Niklas Valtanen on OLS-kasvatti, joka siirtyi Lappeenrannan Veiterään kauden 2020-21 jälkeen. Veiterässä Valtanen saavutti Suomen mestaruuden ja Suomen cupin voiton kaudella 2021-22. Tämän jälkeen hän teki siirron Ruotsin Elitserieniin Frillesås Bandyn riveihin kahden kauden ajaksi. Valtasella on takanaan kahdeksan liigakautta ja 134 liigaottelua, ja hän tuo kokemustaan ja voittamisen kulttuuria takaisin OLS:aan. Samppa Äikäs on myös OLS:n kasvatti, mutta perheen muuton myötä siirtyi Veiterään jo vuonna 2014. Äikäs oli osa Veiterän mestarijoukkuetta kausilla 2021-22 ja 2023-24, voittaen niin Suomen mestaruuden kuin Suomen cupin molemmilla kausilla. Viime kauden jälkeen Äikäs teki siirron Ruotsin Allsvenskanin Nässjö IF:aan, mutta nyt hän on päättänyt palata OLS:aan. Äikäksellä on viisi liigakautta ja 89 ottelua takanaan. Pelaajat, jotka ovat nousseet nuorten maajoukkueportaitten kautta, tuovat joukkueeseen paitsi kokemusta myös motivaatiota ja kehityshalua. OLS:n leirissä ollaan tyytyväisiä vahvistuksiin, sillä harvoin Ruotsista on palannut pelaajia OLS:aan. Sekä Valtanen että Äikäs ovat sanoneet olevansa innoissaan paluustaan kasvattajaseuraansa ja ovat valmiita ottamaan vastaan uuden haasteen. “Me näemme joukkueessa enemmän potentiaalia kuin mitä viime kauden tulokset antoivat ymmärtää. Olemme valmiita tekemään kovan työn, jotta OLS voi palata takaisin sarjan kärkijoukkueiden joukkoon”, kommentoivat pelaajat yhteisissä puheenvuoroissaan. OLS:n tavoitteena on luoda kestävät pohjat tulevalle kaudelle, ja Valtasen ja Äikäksen paluu on merkittävä askel kohti sitä. Joukkue on päättänyt panostaa kovaan treeniin ja yhteiseen kehitykseen, jotta seura voi jälleen nousta menestyksekkään historiansa mukaiselle tasolle. BandyliigaToimitus toivottaa tsempit molemmille kesään, ja tulevaan kauteen!

Toimitus

290
0