BandyLiigaUutiset

Pori ja Helsinki mukana nostamassa jääpalloa

MM-kisahanke herättää toivoa vaikeuksien keskellä… Jääpallo elää tällä hetkellä mielenkiintoisia hetkiä Suomessa. Vaikka Jääpalloliiton talous sakkasi menneen kauden aikana, on WP 35 palaamassa vahvasti Bandyliigaan. Samalla on löytynyt muutamalla paikkakunnalla kiinnostusta MM-kilpailujen järjestämisestä Suomessa keväällä 2026. Suomen jääpalloliiton hanke vuoden 2026 miesten ja naisten MM-kisojen järjestämiseksi Suomessa on saanut uuden käänteen, kun Bandyliigan toimituksen saamien tietojen mukaan myös ryhmä Helsingistä on ilmoittanut kiinnostuksensa kisaisännyydestä. Aiemmin julkisuudessa oli tiedossa, että Porissa sijaitseva Narukerä on selvittänyt kisojen järjestämismahdollisuuksia. Nyt mukaan on liittynyt myös ryhmä pääkaupungista – ja tämä on lajin tulevaisuuden kannalta myönteinen ja toiveikas signaali. “On hienoa, että tällaisina taloudellisesti haastavina aikoina jääpallokenttä osoittaa vastuunkantoa. Liitolla on ollut vaikeuksia, mutta juuri tällainen yhteisöllinen liikehdintä voi kääntää suunnan”, toteaa eräs jääpallovaikuttaja. Kahden kaupungin kiinnostus – kaksi eri vahvuutta Pori tarjoaa kisahankkeelle kokeeen seuran ja kaupungin alustava myötämielisyys luovat hyvän pohjan järjestelyille. Helsinki puolestaan tuo peliin toisenlaista voimaa: saavutettavuutta, mediahuomiota ja laajempia verkostoja. Tällainen tilanne – jossa kaksi erilaista mutta sitoutunutta tahoa on valmiita kantamaan vastuuta kansainvälisestä tapahtumasta – on jääpallolle enemmän kuin vain käytännön kysymys. Se on viesti siitä, että laji elää, hengittää ja hakee uutta nousua. Yhteistyön ja näkyvyyden hetki Kotikisat eivät ole vain järjestelyprojekti – ne ovat myös kulttuurinen mahdollisuus näyttää jääpallon arvo koko Suomelle ja maailmalle. Kotikisoissa laji saa kasvot, yleisö saa elämyksiä ja pelaajat pääsevät loistamaan kotikentällä. Kun samalla Suomi on ollut jäämässä pois 2026 MM-kisoista taloudellisista syistä, nyt nähty vastuunkanto Pori–Helsinki-akselilla antaa toivoa ja suuntaa. Vielä ei tiedetä, missä kaupungissa kisat lopulta pelataan, (seikkoja jotka täytyy virallisesti selvittää, on useita) – mutta jo se, että kiinnostuneita löytyy, on tärkeä askel oikeaan suuntaan. Kohti ensi viikon päätöstä Suomen Jääpalloliiton on määrä antaa Kansainväliselle liitolle lopullinen vastaus kisaisännyydestä 16.5.2026. Ennen sitä ratkaistaan, löytyykö tarvittava tuki, resurssit ja rohkeus painaa “go”. Olipa kisapaikka lopulta Pori, Helsinki tai muu tulevaisuuden vaihtoehto, tämän hetken viesti on selvä: jääpallokenttä ei ole luovuttanut – se elää, tekee töitä ja kantaa vastuuta. Päätös ennen laajempaa keskustelua? Yksi kysymys kuitenkin jää ilmaan. Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on ilmoittanut, että kisaisännyydestä annetaan sitova vastaus Kansainväliselle liitolle 16. toukokuuta 2025. Tämä herättää pienen ristiriidan – nimittäin liittokokous, jossa koko suomalainen jääpalloväki kokoontuu keskustelemaan ja linjaamaan yhteisiä suuntia, järjestetään seuraavana päivänä, 17. toukokuuta. Moni jääpallon toimija voisi pitää luontevana, että näin suurta ja strategisesti tärkeää päätöstä edeltäisi avoin keskustelu koko kentän kanssa. Kisaisännyys ei ole vain järjestelytekninen kysymys, vaan siihen liittyy taloudellisia, imagollisia ja urheilullisia seurauksia, joiden vaikutukset kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Toki on mahdollista, että (BandyliigaToimituksella ei ole tietoa) valmistelut ovat jo pitkällä ja että kentän ääntä on kuultu epävirallisissa yhteyksissä. Mutta silti – tällaisessa tilanteessa juuri avoimuus ja yhteinen päätöksenteko voisivat rakentaa luottamusta ja innostusta. Yhteinen tavoite: näkyvä ja elävä jääpallo Oli päätöspäivämäärä mikä tahansa, yksi asia on selvää: Suomen jääpallo kaipaa nyt enemmän yhteisyyttä kuin koskaan. Kisahanke – oli sen suunta sitten Porissa tai Helsingissä – on mahdollisuus rakentaa uutta näkyvyyttä ja nostetta lajille. Kenttä on reagoinut. Nyt on liiton vuoro näyttää, että se johtaa paitsi rohkeasti myös yhdessä – kuunnellen, yhdistäen ja avoimesti. BadyliigaToimitus jää odottamaan hankkeiden, ja Suomen jääpalloliiton uutisointia asiasta – Me uutisoimme Teille kaiken tiedon minkä asiasta saamme – Jäädään innostuneita kuulemaa miten asia etenee..

BandyLiigaUutiset

Uusi hallitus ja selkeä suunta kohti uutta aikakautta

WP 35 palaa Bandyliigaan vahvan taustan tuella Perinteikäs varkautelaisseura WP 35 tekee näyttävän paluun Jääpallon Bandyliigaan kaudelle 2025–2026! Seura on järjestäytynyt vahvalla taustaryhmällä, ja toiminnassa näkyy nyt selkeä tahto rakentaa kestävää tulevaisuutta lajin huipulla. Seuran uutena puheenjohtajana toimii Jyrki Sahala, joka palaa mukaan WP 35:n toimintaan vuosikymmenten tauon jälkeen. Hän kertoo tunnelmien olevan odottavat mutta päättäväiset: – Takana on vasta avauspalaveri, joten olemme taustaryhmän kanssa aivan alkutaipaleella. Olen kuitenkin iloinen siitä, että WP 35 tekee paluun uusin ilmein Bandyliigaan, Sahala kertoo. Kenttä- ja joukkueasiat hyvällä mallilla Paluu Bandyliigaan ei jää pelkästään puheen tasolle – joukkue on jo koossa, ja päävalmentajaksi on nimetty kokenut Sami Jokinen. Myös legendaarisen Kämäri-kentän kuntoonpaneminen on seurassa tärkeysjärjestyksen kärjessä. – Toivottavasti saamme kotikentän puitteet kuntoon niin, että kotiotteluihin on ilo tulla sekä pelaajien että yleisön, Sahala toivoo. Laaja ja osaava hallitus tuo uskottavuutta ja voimaa WP 35:n uusi, kymmenhenkinen hallitus koostuu monipuolisesta osaajajoukosta, joka tuo pöytään kokemusta, verkostoja ja paloa kehittää seuraa. Sihteerinä toimii Reetta Kettunen, rahastonhoitajana Reetta Ikonen ja junioripäällikkönä Kim Niiranen. Mukana ovat myös Jukka-Pekka Hoffren, Janne Hokka, Jarmo Ikonen, Harri Jäppinen, Ville Tolvanen sekä mielenkiintoisena nimenä entinen eduskunnan pääsihteeri ja Suojelupoliisin johtaja Seppo Tiitinen. Tämä kokoonpano viestii vakavasta aikomuksesta kehittää WP 35:sta paitsi urheilullisesti myös yhteiskunnallisesti merkittäväksi toimijaksi. Uusi alku – uusi energia WP 35:n paluu Bandyliigaan on tervetullut uutinen koko suomalaiselle jääpallolle. Varkaus on ollut yksi lajin perinteisistä kehtopaikoista, ja nyt näyttää siltä, että seuran tulevaisuutta rakennetaan määrätietoisesti ja pitkäjänteisesti. Tervetuloa takaisin, WP 35 – tulevaisuus jäätyy Kämärillä!

BandyLiigaUutiset

Jääpallo – monen nykyseuran kivijalka

KalPankin juuret löytyvät siniviivan sijaan keskiviivalta Moni tämän päivän jääkiekkoseura aloitti taipaleensa jääpallokentiltä. Kun KalPa juhli keväällä 2025 seurahistoriansa ensimmäistä jääkiekon Suomen mestaruutta, harva muistaa, että seuran alkuperäinen laji ei ollut jääkiekko – vaan jääpallo. KalPan tarina alkoi vuonna 1929 Sortavalassa Sortavalan Palloseurana (SPS), jonka lajivalikoimaan kuuluivat jääpallo, pesäpallo ja jalkapallo. Tuohon aikaan jääpallo oli talvilajien kuningas – vauhdikas ja taktinen peli, joka veti yleisöä ja kokosi urheiluseurat yhteisten tavoitteiden äärelle. Jääkiekko oli vielä marginaalilaji. Moni tie mestaruuteen alkaa jääpallosta Sortavalan Palloseura joutui siirtymään Kuopioon jatkosodan myötä vuonna 1945, ja seura nimettiin Kalevan Palloksi (KalPa). Vasta vuonna 1947 KalPa pelasi ensimmäisen jääkiekko-ottelunsa Kuopiossa, ja 1956 KuPSin luovuttama sarjapaikka siivitti KalPan nousua kohti jääkiekon huippua. Tämä tarina ei ole ainutlaatuinen. Monien nykyisten jääkiekko- ja jalkapalloseurojen varhaisvaiheissa jääpallo oli olennainen osa toimintaa. Suomalaiset urheiluseurat olivat pitkään monilajisia: talvella pelattiin jääpalloa, kesällä pesäpalloa tai jalkapalloa. Usein jääpallo toimi seuratoiminnan talvisena kivijalkana ja toi urheilijat yhteen harjoittelemaan ja kilpailemaan myös lumien aikaan. Jääpallo väistyi – mutta pohja oli valettu Kun jääkiekko alkoi 1950-luvulla kasvattaa suosiotaan ja olosuhteet paranivat, alkoi monien seurojen painopiste siirtyä jääpallosta jääkiekkoon. Tämä kehitys oli looginen: pienempi kenttä, vähemmän pelaajia, helpompi hallittavuus ja ennen kaikkea – jäähalleissa jääkiekkoa pystyi pelaamaan säältä suojassa. Silti on tärkeää muistaa, että jääpallo ei ollut vain yksi laji muiden joukossa. Se oli monille nykyseuroille lähtökohta, identiteetin rakennuspalikka ja ensimmäinen askel urheilun järjestäytyneeseen maailmaan. Ilman jääpalloa ei olisi ollut niitä samoja seuroja, pelaajia eikä ehkä koko jääkiekkokulttuuria sellaisena kuin me sen tunnemme. Kunnia juurille KalPan mestaruus on juhla koko Kuopiolle – mutta se on myös kunnianosoitus niille sadoille, jotka aikoinaan kokosivat porukan kasaan jääpallokentälle, sytyttivät soihtuja ottelujen valoksi ja kulkivat potkukelkoilla harjoituksiin. Jääpallo oli se kivijalka, jonka päälle jääkiekon menestystarina rakennettiin. Sortavalan Palloseuran peliasu 1930-luvulla BandyliigaToimitus & jääpalloväki onnittelee KalPaa Suomen mestaruudesta – Onnea!

BandyLiigaUutiset

Sammakko suusta?

Voiko jääpallo vielä kääntää tilanteen voitoksi? Puhelimemme ovat soineet lauantaina ja sunnuntaina tiuhaan, ja sähköposti on laulanut Satakunnan kansan 2.5.2025 tekemän uutisen jälkeen. Uutiseen ja varsinkin puheenjohtaja Antti Parviaisen positiiviseen Venäjä suhtautumiseen (”Jääpallo on kyllä varmasti ensimmäisten joukkuelajien joukossa ottamassa Venäjän mukaan”) lausuntoon ollaan todella tyrmistyneitä jääpalloperheessä, siksi pohdimme yhteydenottaneiden kanssa seuraavia asioita. Sota ei ole ohitse, mikä on imagomme? Suomen jääpalloyhteisö sai hiljattain kuulla hämmentävän lausunnon lajin korkeimmalta kotimaiselta johdolta. Jääpalloliiton puheenjohtajan kommentti Venäjän mahdollisesta paluusta kansainvälisiin kilpailuihin tuli monelle yllätyksenä – ajankohtana, jolloin sodan julmuus Ukrainassa on yhä silmiemme edessä eikä kansainvälisessä urheilussa ole nähtävissä merkkejä Venäjän paluusta. Lausunto ei ollut ainoastaan harkitsematon – se uhkaa rapauttaa lajin rakentamaa maltillista ja arvopohjaista imagoa. Jääpallon arvolataus – nyt tarvitaan yhtenäistä linjaa Jääpallo on pienen mutta intohimoisen yhteisön laji, jonka arvopohja on perinteisesti ollut sivistynyt ja rauhaa korostava. Kun muutkin talvilajit ovat sulkeneet Venäjän ulkopuolelle, on tärkeää, että myös jääpallo pitää linjansa johdonmukaisena. Lajin kansainvälinen maine ei kestä takinkäännöksiä – saati julkisia avauksia, jotka voivat näyttäytyä ymmärtävinä autoritaarista valtiota kohtaan. On täysin selvää, että niin kauan kuin sota jatkuu, ei Venäjän paluu voi olla agendalla. Tämän tulisi olla liiton viestinnän selkeä lähtökohta – erityisesti puheenjohtajan tasolla. Lausuntoja ei anneta ilman huolellista harkintaa, etenkään näin herkissä kysymyksissä. MM-kotikisat Suomessa – mahdollisuus ilman Venäjää Lausunnon takaa löytyy silti myös positiivinen signaali: halukkuus järjestää jääpallon MM-turnaus Suomessa. Tämä on hieno avaus- kotikisat olisivat PR-tempaus, joka nostaisi lajin näkyvyyttä varsinkin kotimaassa – mutta vain, jos tapahtuma onnistutaan pitämään eettisesti kestävänä ja kaupallisesti riskit minimissä. Yhteistyökumppanit, hotellit ja yleisö tuskin lämpenevät ajatukselle, jos Venäjä olisi mukana. Siksi viesti on tärkeä kirkastaa: MM-kisat Suomessa – ilman Venäjää, niin kauan kuin tilanne Ukrainassa jatkuu nykyisellään. Taloudellinen valvonta liitossa herättää kysymyksiä Samaan aikaan, kun keskustelu pyörii julkisuuskuvan ja kansainvälisten turnausten ympärillä, taustalla kytee toinen vakava huoli: jääpalloliiton taloudellinen tilanne. Useiden seurojen edustajat ovat tuoneet esiin, että liiton taloutta ei ole käsitelty hallituksessa riittävän usein – joidenkin mukaan vain kerran koko kauden aikana. Tämä on poikkeuksellista urheilun järjestökentässä, jossa kuukausittainen talousseuranta on normaali käytäntö. Erityisen huolestuttavaa on se, että tilintarkastaja on jo aiemmin huomauttanut tilanteesta, mutta johdossa ei ole reagoitu. Vastuu kuuluu ennen kaikkea puheenjohtajalle ja toiminnanjohtajalle. Liiton taloudellinen vastuu ei voi olla jälkikäteinen muodollisuus, vaan sen on oltava aktiivinen ja läpinäkyvä prosessi. BandyliigaToimitukselle kerrottujen tietojen mukaan kuluneen kauden aikana on onnistuttu synnyttämään siis lähes 100 000 euron tappio (emme ole saaneet virallisia lukuja). Tieto on aiheuttanut laajaa hämmennystä seurojen keskuudessa ja herättänyt vakavia kysymyksiä taloudenpidosta sekä vastuullisuudesta. Muutaman seuran puheenjohtajat ovat ilmaisseet huolensa tilanteesta ja kyseenalaistaneet, miten näin merkittävään alijäämään on päädytty vain yhden kauden aikana. Samalla he ihmettelevät, miksi asiasta ei ole avoimesti viestitty etukäteen, eikä vastuuhenkilöitä ole ainakaan toistaiseksi asetettu selontekovastuuseen. – “Pienkeräys, jolla nyt yritetään paikata taloudellista vajetta, on vain pieni laastari isomman rakenteellisen ongelman päälle”, toteaa eräs pitkän linjan seurajohtaja, joka toivoo tilanteen herättävän keskustelua koko lajiyhteisössä. On syytä huomata, että lähes kaikilla liittohallituksen jäsenillä on seuratausta, ja juuri seurat ovat heidät valinneet. Miksi heille ei ole kerrottu missä mennään? He eivät ole pystyneet kertomaan seurojensa puheenjohtajille, tai hallituksille asiaa. Kuka on pitänyt lankoja käsissä?, ja miksi tieto ei ole kulkenut? Tämä herättää kysymyksen: missä kulkee vastuun ja tilivelvollisuuden raja, kun luottamushenkilöt eivät onnistu hoitamaan tehtäviään läpinäkyvästi ja taloudellisesti kestävästi? BandyliigaToimitukselle on esitetty kahden viime päivän aikana useita kertoja huolestunut kysymys: Voiko olla oikein, että vastuullisessa asemassa olevat henkilöt eivät joudu vastuuseen näin vakavassa tilanteessa? Bandy-yhteisö ansaitsee avoimen selvityksen siitä, miten tähän tilanteeseen on päädytty ja miten luottamusta aiotaan palauttaa. Kysymys ei ole enää vain numeroista – kyse on koko lajin uskottavuudesta ja tulevaisuudesta Suomessa. Onko liiton uudistumisen aika? Nouseeko Jääpalloliiton piipusta valkoinen savu toukokuun liittokokouksessa? Sitä jää moni jääpallovaikuttaja odottamaan. Esiin on noussut kysymyksiä siitä, onko liiton nykyinen johto kyvykäs viemään lajia eteenpäin nykyisessä toimintaympäristössä – sekä taloudellisesti että arvopohjaisesti. Seurojen halukkuus vaihdoksiin kesken kauden on toistaiseksi epävarmaa, mutta keskustelu on avattu. Jääpalloyhteisön on tärkeää jatkossakin puuttua epäkohtiin – ei siksi, että etsittäisiin syyllisiä, vaan siksi, että rakennettaisiin kestävämpää ja uskottavampaa tulevaisuutta. Lajin julkisuuskuva ei kestä huolimattomuutta, vaan se vaatii pitkäjänteistä työtä, rehellisyyttä ja viisaita päätöksiä. Rohkeita ja vastuullisia päätöksiä Toistaiseksi voimme vain odottaa – mutta yksi on varmaa: jääpallo ei kaipaa venäläisiä otsikoita, vaan rohkeita, avoimia ja vastuullisia (myös taloudellisia) päätöksiä. Mielipide meihin yhteyttä ottaneelta: Venäläisurheilijoiden paluu kansainvälisiin kilpailuihin on vaarallinen viesti – missä menee jääpalloyhteisön raja? Urheilun ja politiikan erottaminen on kaunis ajatus, mutta käytännössä mahdoton tehtävä aikana, jolloin urheilusta on tullut tehokas väline valtiolliselle propagandalle. Tästä syystä venäläisurheilijoiden poissulkemisessa kansainvälisestä kilpailutoiminnasta on pysyttävä tiukasti – kyse ei ole yksilöiden “rankaistuksesta”, vaan selkeän arvopohjaisen viestin lähettämisestä: hyökkäyssodalle ei ole tilaa urheilun kentillä. On totta, että kukaan ei valitse syntymäpaikkaansa. Silti urheilijat ovat osa kansallista järjestelmää, ja heidän näkyvyytensä kansainvälisillä areenoilla on osa suurempaa kuvastoa, jota valtiollinen koneisto hyödyntää. Nykyisessä tilanteessa venäläisurheilijoiden poissulku on pieni ja oikeutettu hinta verrattuna siihen, mitä ukrainalaiset urheilijat ovat menettäneet – heidän kohdallaan kyse ei ole kilpailukiellosta, vaan elämästä. Useat heistä eivät koskaan enää saa mahdollisuutta kilpailla – tai edes elää – Venäjän aggression seurauksena. Mikäli jääpallo – tai mikään muu laji – nyt avaa ovensa venäläisille urheilijoille, se toimii hiljaisena hyväksyntänä hyökkäykselle: “Tervetuloa takaisin, meillä on lyhyt muisti.” Tällainen viesti ruokkii aggressiota, suuruudenhulluutta ja väkivaltaa. Se osoittaa, että taloudellinen pelastustoimi asetetaan oikeudenmukaisuuden ja moraalin edelle. Puheenjohtaja Antti Parviaisen kommentit vaikuttavat asettavan suomalaisen jääpallon kassatilanteen ja lajin elinvoiman etusijalle suhteessa siihen, mitä Ukrainassa parhaillaan tapahtuu. Mutta mitä jää jäljelle arvopohjaisesta urheilusta, jos pelastustoimet tehdään moraalin kustannuksella? Päättyykö Venäjän sota Ukrainassa, jos se saa jälleen jalansijaa kansainvälisissä urheilutapahtumissa? Tuskin. Onko kyse siitä, että niin kauan kuin Venäjän panssarit eivät kolkuttele omaa rajaa, voidaan sulkea silmät ja pelata kuin mitään ei olisi tapahtunut? Vai ajatellaanko, että ennen kuin Karjalan kannaksella näkyy vierasta kalustoa, Venäjä käy vielä Moldovan, Georgian ja Baltian läpi – ja siihen mennessä suomalaisen jääpallon talous on taas kunnossa? Tämä ei ole arvotyhjiössä tehtävä päätös. Jokaisella urheiluyhteisöllä – jääpallossa ja muualla – on mahdollisuus valita, mitä se viestii maailmalle. Nyt olisi hetki viestiä, että oikeudenmukaisuus, ihmisarvo ja solidaarisuus ovat arvokkaampia kuin mikään sarjataso tai liiton kassatase. Muutos…

BandyLiigaUutiset

Venäjä palaamassa jääpalloon jo 2026?

Moraalinen ristiriita varjostaa mahdollisia 2026 MM-kisoja Satakunna kansa uutisoi perjantaina 2.5.2025, että Narukerä on tähän asti ainoa seura joka on ilmoittanut halukkuutensa järjestää Naisten & Miesten MM-kisat 2026. BandyliigaToimituksessa pohdimme seuraavaa: Jos jääpallon MM-kisat pelataan Porissa tai missä tahansa Suomessa vuonna 2026, kisojen ympärillä saattaa leijua paljon suurempi kysymys kuin pelkkä urheilu. Onko oikein, että Venäjä voisi palata kansainväliseen joukkueurheiluun ensimmäisten lajien joukossa – juuri jääpallon kautta? Venäjä suljettiin kansainvälisestä kilpailutoiminnasta helmikuussa 2022, kun se aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa. Tästä on nyt kulunut yli kolme vuotta, mutta sota jatkuu yhä. Silti keskustelu Venäjän mahdollisesta paluusta urheilun pariin on jälleen nousussa. Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen myöntää, että jääpallo on laji, joka ottaisi Venäjän mukaan nopeasti, jos rauhansopimus syntyy. – Jääpallo on varmasti ensimmäisten joukkuelajien joukossa ottamassa Venäjän mukaan, Parviainen sanoo Satakunnan Kansan uutisessa. Miksi juuri jääpallo? Venäjä on ollut jääpallon ylivoimainen suurvalta ja sen poissaolo on vaikuttanut MM-kisojen tasoon, kiinnostavuuteen ja talouteen. Ruotsi on jäänyt yksin dominoimaan miesten A-sarjaa, eikä katsojien tai median kiinnostus ole pysynyt aiemmalla tasolla. Jääpallon lajiliittojen näkökulmasta Venäjän paluu tarkoittaisi mahdollisesti sponsorirahaa, yleisöjä ja urheilullista uskottavuutta. Mutta millä hinnalla? Onko urheilu nyt etusijalla – vai anteeksianto ennenaikaisesti? Kriitikot kysyvät, onko oikein, että urheilu olisi ensimmäinen kansainvälinen kenttä, jossa Venäjä otetaan takaisin. Onko tämä viesti sodan uhreille – erityisesti Ukrainassa – että mikään ei lopulta muutu, ja paluu “normaaliin” on mahdollista ilman täysimittaista vastuunkantoa? Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) linja on, että urheilijoita ei pitäisi rangaista hallintojensa teoista, mutta samaan aikaan moni maa – Suomi mukaan lukien – on pitänyt kiinni tiukasta rintamasta Venäjän osallistumista vastaan. – Ensin KOK:n ja sitten Suomen olympiakomitean pitää avata mahdollisuus, Parviainen sanoo. Kriittisesti ajatellen tämä linja saattaa johtaa siihen, että urheilu toimii poliittisena välineenä: nopeana anteeksiantajana, jonka kautta suurvalta voi pestä kasvonsa kansainvälisesti – ilman selkeää katumusta tai hyvitystä. Porin mahdollinen rooli historian käännekohdassa Jos Venäjä pääsisi mukaan mahdollisesti Porissa tai muualla Suomessa pelattavissa 2026 MM-kisoissa, kisat voisivat saada laajempaa huomiota kuin koskaan ennen. Samalla kisapaikasta voisi tulla paikka, jossa Venäjä palaa ensimmäisenä takaisin kansainväliseen urheiluyhteisöön – vain vähän ennen vuoden 2026 talviolympialaisia Milanossa. Tällainen paluu ei olisi urheilupoliittisesti merkityksetön – eikä myöskään moraalisesti neutraali. Tätä kysymystä voidaan lähestyä jääpallon näkökulmasta kahdesta suunnasta: 1. Taloudellinen kurimus Jääpallo on pieni laji kansainvälisesti, ja Venäjän poissaolo on aiheuttanut: Lajin elinvoimaisuuden kannalta Venäjä on käytännössä ollut välttämätön osa. Tässä mielessä paluu Venäjän kanssa on taloudellinen pelastus, ei niinkään poliittinen tai moraalinen linjaveto. 2. Oikeudenmukainen ajattelu Toisaalta kysymys kuuluu: onko urheilulla moraalista vastuuta? Mikä lopulta ohjaa? Rehellisesti: tällä hetkellä jääpallossa talous ohjaa enemmän kuin oikeudenmukaisuus.Mutta pitkällä aikavälillä laji ei voi menestyä, jos sen eettinen pohja ei kestä. Nopeakin paluu voi tulla kalliiksi, jos suuri yleisö tai pelaajayhteisöt eivät hyväksy sitä. Tasapaino on mahdollinen, mutta vain jos paluu perustellaan julkisesti, läpinäkyvästi ja vastuunkannon kautta – ei vain “koska rahat loppuvat”. Kysymys meille kaikille: Onko aika jo antaa urheilun kautta anteeksi? Vai pitäisikö vielä odottaa vastuunottoa, oikeaa rauhaa – ja oikeudenmukaisuutta? Vielä ei ole rauha – eikä anteeksiannon aika BandyliigaToimitus | Kannanotto Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviaisen Satakunnan kansalle antamassaan haastattelussa, jossa hän lausui näin: ”Jääpallo on kyllä varmasti ensimmäisten joukkuelajien joukossa ottamassa Venäjän mukaan”, BandyliigaToimitus haluaa irtisanoutua tuosta edellä kirjoitetusta! Venäjä siis voisi palata kansainväliseen jääpalloon mahdollisesti jo vuonna 2026. Tämä ajatus kytkeytyy suoraan siihen, että mahdollisesti Suomessa saatetaan järjestää MM-kisat – kenties ensimmäinen kansainvälinen urheilutapahtuma, johon Venäjän maajoukkue voisi palata sodan jälkeen. Me BandyliigaToimituksessa emme vielä lähde tätä keskustelua käymään laajemmin. Miksi? Koska rauhaa ei vielä ole. Koska Ukraina on yhä hyökkäyksen kohteena. Ja koska urheilun ei tulisi toimia sillanrakentajana ilman, että sillan alla virtaavan veren määrä otetaan vakavasti. Milloin on oikea aika antaa anteeksi – edes osittain? SE EI OLE NYT! Ei silloin, kun mahdollinen rauha syntyy Ukrainan alueellista itsemääräämisoikeutta heikentämällä. Ei silloin, jos rauha saavutetaan painostamalla uhria luopumaan omastaan. Jos Ukrainaa pakotetaan luovuttamaan maata hyökkääjälleen ja maailma palaa nopeasti “normaaliin”, mitä me silloin viestimme? Urheilu ei voi olla ulkopuolinen. Se ei voi olla moraalivapaa alue, jossa unohdetaan uhrit, koska tulovirta on katkolla. On kysyttävä: BandyliigaToimituksen mielestä “Ei ole vielä sen aika” Meidän mielestämme ei ole vielä aika keskustella Venäjän paluusta urheiluun – ei jääpalloon, ei mihinkään. Se aika tulee, kun: Ja vasta silloin voimme kysyä, mikä rooli urheilulla voi olla uuden luottamuksen rakentamisessa. Nyt on aika kunnioittaa niitä, jotka ovat menettäneet kaiken. Ei pyyhkiä muistia pois urheilukalenterin vuoksi. Pasi Virtanen / Päätoimittaja BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Hauskaa vappua kaikille!

Ilo, yhteisöllisyys ja kevään juhla yhdistävät suomalaisia Vappu on täällä taas – ja sen tuo mukanaan ilon, naurun, serpentiinit, ilmapallot ja juhlivat ihmiset puistoissa kautta maan. Olipa kyseessä opiskelijahaalarit, sima ja munkit tai perheen yhteinen kevätretki lähiluontoon, vappu kuuluu kaikille. Vappu ei ole vain kevään saapumisen juhla – se on myös vahvasti suomalaisen kulttuurin, opiskelijaperinteiden ja työn juhlan päivä. Suomessa vappua on vietetty 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin se alkoi vakiintua työläisten juhlapäiväksi. Vuodesta 1944 lähtien vappu on ollut virallinen työn päivä – kansallinen juhlapäivä, jolloin kunnioitetaan työn merkitystä ja työntekijöiden oikeuksia. Samaan aikaan vappu on opiskelijakulttuurin sydänpäivä. Erityisesti korkeakouluopiskelijat ympäri Suomen juhlivat tätä päivää näkyvästi: perinteisiin kuuluu muun muassa teekkarilakkien käyttö, kastajaiset suihkulähteissä ja hauskat kulkueet. Tänäkin vuonna puistot täyttyvät iloisista ihmisistä, yhteisestä piknikistä ja värikkäistä koristeista. Sima virtaa, munkit maistuvat, ja kevätaurinko tuo hymyn huulille – ainakin toivottavasti, säänhaltijan suosiollisuudella. Vaikka vappu on täynnä iloa ja karnevaalitunnelmaa, se on myös muistutus siitä, miten tärkeää on pysähtyä hetkeksi, juhlia yhdessä ja arvostaa sekä mennyttä että tulevaa. Vapun voima on siinä, että se yhdistää ihmiset yli ikä- ja taustarajojen – niin työväenliikkeen veteraanit, opiskelijat kuin lapsiperheetkin löytävät tästä päivästä omansa. BandyliigaToimitus toivottaa kaikille Jääpalloväki hauskaa, turvallista ja aurinkoista vappua – iloitaan yhdessä keväästä ja toisistamme!

BandyLiigaUutiset

Helsingin kenttätilanne 2025-26

Oulunkylä valmistuu – Miten Braku? Pääkaupunkiseudun Bandyväen katseet ovat jälleen kääntyneet Helsingin kenttätilanteeseen, kun Oulunkylän Urheilupuiston remontin aikataulun varmistuminen tuo toivoa, mutta Brahen kentän uudet ongelmat herättävät vakavaa huolta. Nykyisen tiedon mukaan Oulunkylän tekojää saadaan avattua 15.11.2025 mennessä, mutta Helsingin kaupungin liikuntapalveluista on jo ilmoitettu, että jää pyritään avaamaan säiden salliessa jo tätä ennen. Tämä olisi tervetullut helpotus Botnialle, joka on joutunut evakkoon kotikentältään remontin vuoksi. Sen sijaan Brahen kentältä kuuluu huolestuttavia uutisia. Kenttä, joka kunnostettiin perusteellisesti vain muutama vuosi sitten, on nyt jälleen käyttökiellossa. Tilanne on herättänyt hämmennystä niin pelaajien, seurojen kuin katsojienkin keskuudessa. Useat maallikot ovat ihmetelleet, miten kenttä voi olla näin lyhyessä ajassa jo käyttökelvoton — varsinkin kun ongelmia kentän pinnassa havaittiin jo ensimmäisenä talvena remontin jälkeen, vaikkakaan eivät vielä tässä mittakaavassa. Käyttökiellon tarkat syyt eivät ole julkisuudessa täysin selvillä, mutta kentän nykykunto ei mahdollista turvallista pelaamista jalkapallolle. Kenttä siis toimii kesäisin esim. HIFK jalkapallon kotikenttänä, joten kiire korjaustöiden aloittamiseksi on moninkertainen. Helsingin liikuntavirastolta toivotaan nyt ripeitä ja jämäköitä toimia. Bandykausi alkaa lokakuun lopulla Suomen Cupilla, ja seurojen valmistautuminen edellyttää ison kentän jääolosuhteita jo lokakuun 2 viimeisen viikon aikana. Kaupungin tulee varmistaa, että Brahen kenttä saadaan nopeasti takaisin pelikuntoon – ja että aiemmin tehdyn remontin virheistä otetaan opiksi. Missä piilee vastuu? Bandyliigan kenttäongelmat eivät johdu kaupungeista – katse on käännettävä urakoitsijoihin BandyliigaToimitus ei voi käsittää sitä, että kenttäongelmista on tullut lähes sääntö – ja juuri silloin kun jääalue on ollut korjauksessa. Onko todella niin, että kunnostusten jälkeen täytyy varautua uusiin ongelmiin? Näin ei pitäisi olla. Tällä kertaa kyse ei ole Helsingin kaupungista. Rakennuttajana tai tilojen omistajana kaupunki toimii yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Mutta mitä tapahtuu siinä vaiheessa, kun vastuuta siirretään urakoitsijoille – niille yrityksille, joiden tehtävänä on varmistaa kenttien pelikunto, turvallisuus ja jäädytysjärjestelmien toimivuus? Missä piilee ammattiylpeys ja vastuu työn laadusta? Bandyliigan näkökulmasta kyse on vakavasta asiasta. Pelikaudet ovat lyhyitä, sääolosuhteet haastavia, ja sisähalleja ei Suomessa vielä ole. Kenttien on toimittava juuri silloin kun niitä tarvitaan. Jos huollon tai peruskorjauksen jälkeen syntyy uusia ongelmia – joko jäädytysjärjestelmissä, kaadoissa tai kentän pinnassa – herää väistämättä kysymys: tehdäänkö nämä työt riittävällä osaamisella ja huolellisuudella? Monelle pelaajalle, seuralle ja katsojalle jää tunne, että korjaukset tehdään kiireellä, suunnittelematta tai ilman todellista ymmärrystä siitä, millaisia vaatimuksia talviurheilu asettaa. Kentän pintojen on oltava tasaisia, jäädytysjärjestelmän kunnossa, veden poistumisen toimittava. Nämä eivät ole toiveita vaan perusvaatimuksia. Bandy tarvitsee ympärilleen enemmän ammattitaitoa, yhteistyötä ja ennen kaikkea vastuunkantoa. Jokainen epäonnistunut kunnostus syö lajin uskottavuutta, estää pelejä ja horjuttaa junioreiden sekä fanien uskoa lajin tulevaisuuteen. Emme kysy nyt vain “mitä meni pieleen”, vaan ennen kaikkea: kuka kantaa vastuun? Ja miten varmistetaan, että seuraava korjaus ei tarkoita jälleen uusia ongelmia?

BandyLiigaUutiset

Kämäri käyttökiellossa

Salaojat romahtaneet Kämärin kenttä Varkaudessa käyttökiellossa. – Kentälle tilattiin salaojien puhdistus ja silloin huomattiin, että koko kentän salaojat ovat kauttaaltaan romahtaneet, liikuntapaikkapäällikkö Marko Kukkonen kertoo. – Tämä tarkoittaa sitä, että kenttä on kauttaaltaan epätasainen. Tämä on niin suuri turvallisuusriski, joten joudumme laittamaan kentän käyttökieltoon, Kukkonen kertoo. Kentän vauriot ovat sen verran isot, että Kukkonen arvelee korjaamisen kestävän, ja maksavan. – Vielä on vaikea arvioida kuinka paljon korjaaminen tulee maksamaan, mutta summa voi kohota sen verran isoksi, että investointi pitää viedä kaupunginvaltuustoon. Lisäksi kentän remonttiin täytyy löytyä ammattilaiset. Kämärin kenttä ei ole mikään tavallinen tekonurmi, sillä pohjalla kulkevat myös jäädytysputket. – Tällaiset kahden lajin, ja vielä kesä- ja talvilajin, kaksoiskäyttökentät vaativat ammattimaista korjausta. Nyt kun juuri saimme lukea uutisen WP 35:n paluusta Bandyliigaa, koko jääpalloväki toivoo kentän kunnostuksen alkava pian, ja kaiken menevän nappiin, jotta Varkaudessa pääsään heti alusta alkaen Bandyliigaa pelaamaan…

BandyLiigaUutiset

Hyviä uutisia Varkaudesta

WP 35 palaa 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi jääpallon Bandyliigaan WP 35 rakentaa seuran 90-vuotisjuhlavuoden kunniaksi edustusjoukkueen jääpallon Bandyliigaan ja valmentajakin joukkueelle on jo valittu, joten välivuosi pääsarjaan jäi kuten viime syksynä odotettiin vain vuoden mittaiseksi. Päävalmentajan tehtävän ottaa vastuulleen pitkän linjan WP:läinen Sami Jokinen, 58, joka on itse pelannut pitkän 18 vuoden uran nimenomaan kelta-mustissa. – Olin 16-vuotias, kun pääsin itse edustusjoukkueen rinkiin ja ekat pelit pelasin 17-vuotiaana vuonna 1984, vuosien 1993-96 neljässä WP 35:n mestarijoukkueessa pelannut Jokinen. Olen pelannut 1980-, 90- ja 2000-luvuilla, joten tiedän, miten jääpalloa pitää pelata. Jokinen on seurannut viime vuodet taustalta WP 35:n otteita Bandyliigassa ja viimeksi viime talven divarissa. – Täytyy sanoa rehellisyyden nimissä, että viimeiset 5-10 vuotta joukkue ei ole ollut siinä fyysisessä kunnossa, mitä Bandyliigassa vaaditaan. Kestävyys on loppunut otteluissa toisilla jaksoilla. Kesäharjoittelua tullaan tehostamaan ja se alkaa heti 5. toukokuuta, Jokinen lupaa. Tuleva rosteri – Siellä on innokkaita ja lahjakkaita nuoria ja myös kokeneita pelaajia valmiina aloittamaan kesätreenit kuten Niko Nissinen ja Joona Pietikäinen. Lasse Karppinen ja Jussi Inkinen valmensivat WP 35:n U16 -joukkueen viime talvena ikäluokan Suomen mestariksi ja Jokinen muistuttaa, että joukkueen nuoret pelaajat ovat hyvässä iässä valmistautumaan jo miesten peleihin. WP 35 kasaa noin 20 pelaajan edustusjoukkueen kesäharjoitusryhmän ja Jokiselle etsitään vielä apuvalmentajaa. WP 35:n uusi taustaryhmä on myös saatu rakennettua Jukka-Pekka Hoffrenin johdolla. – Taustaryhmään, joka saatiin kasaan viime viikolla, kuuluu kymmenkunta henkilöä, Hoffren vahvistaa paljastamatta vielä nimiä WP 35:n edustusjoukkueen taustalta. Sen aika tulee hieman myöhemmin keväällä, kun saamme järjestäydyttyä ja valittua seuralle puheenjohtajan. BandyliigaToimitus onnittelee WP 35:n paluuta, mikä näyttää nyt todella hyvältä! Valmentaja: Sami Jokinen Kaudet Pelaajana: 18 Ottelut Pelaajana: 347 Pisteet Pelaajana: 167

BandyLiigaUutiset

Nallen Haaste

Yhteisön Voima Suomalaisen Jääpallon Tukena Suomalainen jääpalloyhteisö osoittaa jälleen kerran voimansa ja sydämensä vaikeina aikoina. Tämä haaste on lukijoiden ja lajin tukijoiden oma käynnistämä teko suomalaisen jääpallon hyväksi – sillä ei ole mitään yhteyttä Suomen Jääpalloliiton viralliseen pienkeräykseen. Meidän (BandyliigaToimitus) roolimme on ainoastaan välittää tiedoksi tämä upea haaste. www.bandyliiga.fi tai BandyliigaToimitus EI kerää Suomen jääpalloliitolle lahjoituksia emmekä hallinnoi heidän varojaan. Haasteen lahjoitukset tilittyvät suoraan jääpalloliiton omalle tilille. Meidän rooli on siis kauniista, ja asiallisesta pyynnöstä uutisoida haaste yleisölle luettavaksi… Nallen Haaste Nallen Haasteessa kutsutaan 100 henkilöä tai tahoa mukaan lahjoittamaan 500 euroa suoraan Suomen Jääpalloliiton tilille. Yhdessä saavutettuna tavoite on 50 000 euroa – summa, joka merkitsisi elintärkeää apua liiton toiminnan ja lajin jatkuvuuden turvaamiseksi. Miksi juuri “Nallen Haaste”? Erik “Nalle” Berner oli keskeinen hahmo suomalaisen jääpallon historiassa. Hän oli mukana perustamassa Suomen Jääpalloliittoa 18.3.1972 ja toimi liiton ensimmäisenä puheenjohtajana vuosina 1972–1978. Myöhemmin hän jatkoi kunniapuheenjohtajana ja kansainvälisenä vaikuttajana yli vuosikymmenen ajan. Nalle Berner tunnettiin laajakatseisena, lämminsydämisenä ja määrätietoisena urheilujohtajana, joka jätti pysyvän jäljen suomalaiseen urheiluun ja jääpallokulttuuriin. Onkin mielestämme osuvaa, että juuri hänen nimeään kantava haaste kutsuu yhteisön jälleen kokoontumaan yhteen – aivan kuten Nalle itse aikoinaan yhdisti jääpalloväkeä. Nyt on oikea hetki toimia: pienellä joukolla voidaan tehdä suuri vaikutus.Lähde mukaan Nallen Haasteeseen – anna tukesi suomalaiselle jääpallolle!