BandyLiigaUutiset

Tero Liimatainen vahvistaa Veiterää kaudella 2025–26

Liimataisen liittyminen joukkueeseen nähdään tärkeänä askeleena kohti tulevan talven tavoitteita Etelä-Saimaa uutisoi eilen, että hyökkääjä Tero Liimatainen nähdään ensi kaudella Veiterän riveissä. Liimatainen tuo lappeenrantalaisseuraan kaivattua kokemusta ja maalintekovoimaa, kun joukkue lähtee rakentamaan uutta kautta Bandyliigassa. Veiterä on viime vuosina panostanut vahvasti sekä omiin junioreihin että kokeneisiin vahvistuksiin, ja Liimataisen liittyminen joukkueeseen nähdään tärkeänä askeleena kohti tulevan talven tavoitteita. Liimatainen on tunnettu taitavana ja työteliäänä pelaajana, joka pystyy ratkaisuihin niin hyökkäyspäässä kuin joukkuepelin rakentamisessa. Hänen odotetaan tuovan lisää vaihtoehtoja Veiterän hyökkäyspeliin ja tukevan nuorempien pelaajien kehitystä. Veiterän joukkueen rakentaminen kaudelle 2025–26 jatkuu, ja Liimataisen sopimus on merkittävä lisä seurajohdon palapelissä.

BandyLiigaUutiset

Bandyliiga 2025–26

Nuori kaarti, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys luovat odotuksia – JPS ennakkosuosikki Bandyliigan uusi kausi käynnistyy 3kk päästä, ja seurojen tunnelmat kertovat ennen kaikkea uudistumisesta. Pelaajaryhmät ovat nuorentuneet, ja moni seura lähtee kauteen rohkeasti kapeilla kokoonpanoilla, mutta samalla usko siihen, että omista junioreista kasvaa uusia vastuunkantajia, on vahva. Tämä lupaa tuleville vuosille paljon… Läpimurtoja odotetaan useammassakin seurassa: Valmentajarintamalla nähdään paljon uusia tuulia: Nämä seurat lähtevät kauteen uusien luotsien johdolla. Seurat eivät vielä halunneet paljastaa tarkemmin pelitapansa suuntaa, mutta rivien välistä oli luettavissa, että jokainen haluaa kehittää omaa pelityyliään modernimpaan suuntaan. Kasvua lasten ja nuorten kautta Pitkän aikavälin strategioista puhuttaessa moni seura myönsi, että niiden kirjaaminen on vielä kesken. Toisaalta jokainen seura painotti panostavansa lasten ja nuorten pariin: jääpallokoulut ja yhteistyö lähikoulujen kanssa ovat nyt vahvassa roolissa. Tämä kertoo siitä, että seurat katsovat tulevaisuuteen ja haluavat turvata lajin kasvun. Vaikka uusia hallihankkeita ei lähivuosina ole luvassa, intoa ja tahtoa kehittää toimintaa löytyy. Ulkojäät ja talkootyö ovat edelleen seurojen vahvuuksia, ja juuri niiden kautta suomalainen jääpallo on aina elänyt. Seurojen näkyvyys kasvaa Sosiaalinen media on noussut lähes kaikkien seurojen tärkeimmäksi näkyvyyskanavaksi. Samalla panostetaan enemmän tapahtumiin ja fanimatkoihin, joiden avulla halutaan tuoda yleisöä lähemmäs lajin pariin. Katsojille halutaan tarjota elämyksiä niin paikallisotteluissa, Tapaninpäivän perinteisellä kierroksella kuin jatkosarjassakin. Talous on edelleen tiukka, mutta toisaalta seurojen keskuudessa on opittu toimimaan niukoilla resursseilla ja luomaan paljon pienelläkin. Tämä käytännönläheisyys ja yhteisöllisyys ovat osa suomalaisen jääpallon viehätystä. Mestaruushaaveet elävät monessa seurassa Tavoitteet ovat linjassa: pudotuspelipaikka, mitali ja miksei jopa mestaruuskin. Viisi seuraa nosti JPS:n mestarisuosikiksi, mutta kauden alla moni joukkue uskoo pystyvänsä haastamaan jyväskyläläiset. Nuoret pelaajat, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys tekevät alkavasta kaudesta kiinnostavan. Kun pallo lentää ensimmäisen kerran, nähdään, kuka ottaa tilaisuudesta kaiken irti – ja millaisia uusia tarinoita Bandyliiga 2025–26 kirjoittaa suomalaisen jääpallon historiaan. Jääpalloseurojen talous – miksi ongelma ei ratkea ja mitä pitäisi tehdä? Seurojen talouskuva on tuttu: lähes kaikki rahat kuluvat kauden aikana toiminnan pyörittämiseen. Jäävuoroihin, matkakuluihin ja kalustoon menee jokainen euro. Pitkän aikavälin varallisuutta ei jää, ja kauden jälkeen kassaan jää korkeintaan tyhjä kahvikuppi. Tätä ongelmaa on tunnistettu jo yli vuosikymmenen. Miksi ratkaisut eivät etene? Yksi syy on rakenteellinen: lajin koko on pieni, sponsoriraha niukkaa ja hallihankkeet etenevät hitaasti. Lisäksi moni seura on kiinni arjen pyörittämisessä, jolloin isompi strateginen suunnittelu jää taka-alalle. Tuloksena on kierre, jossa selviydytään kausi kerrallaan, mutta tulevaisuuden turvaamiseen ei riitä aikaa eikä energiaa. Mitä ratkaisuksi? Talous ei parane yksittäisten seurojen pienillä tempuilla – tarvitaan yhteisiä, isompia ratkaisuja. Kun resurssit ovat rajalliset, ainoa keino on yhdistää voimat ja luoda lajin ympärille ammattimaisempi kaupallinen rakenne. Samalla täytyy muistaa, että jääpallon vahvuus on yhteisöllisyydessä: jos sitä osataan hyödyntää modernilla tavalla, myös raha seuraa mukana. Yhteinen live-lähetyspalvelu – jääpallon seuraava iso askel? Bandyliigan seurat ovat kauden kynnyksellä monesta asiasta eri mieltä, mutta yksi kysymys yhdistää lähes kaikkia: tarve yhteiselle live-lähetyspalvelulle. Käytännössä kaikki seurat kannattavat yhteistä ratkaisua – yhtä lukuun ottamatta. Akilles on ainoa, joka ei ole vielä liittynyt kannattajien joukkoon. On syytä kysyä: miksi emme hyödynnä mahdollisuutta, joka on jo monissa muissa lajeissa osoittautunut toimivaksi? Salibandy, koripallo, lentopallo ja jopa pienemmät lajit ovat rakentaneet keskitetyt striimauspalvelut, joiden kautta ottelut ovat helposti seurattavissa yhdestä paikasta. Tulokset ovat olleet hyviä: näkyvyys on kasvanut, katsojamäärät ovat nousseet ja sponsorimyynti on saanut uusia väyliä. Jääpallo tarvitsee kipeästi lisää silmäpareja. Kun hallihankkeet etenevät hitaasti ja seurojen resurssit ovat rajallisia, digitaalinen näkyvyys voisi olla se askel, jolla lajin tunnettuus kasvaisi valtavasti ilman suuria lisäkustannuksia. Yhteinen palvelu toisi sarjalle selkeän ja ammattimaisen kuvan, ja samalla katsojien olisi helpompi sitoutua seuraamaan kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä pelejä. Ymmärrettävää on, että yksittäinen seura voi pohtia, onko oma ratkaisu parempi – mutta jääpallossa resurssit ovat niin rajalliset, että erilliset polut pirstaloivat kenttää entisestään. Yhteinen alusta ei tarkoittaisi yksilöllisyyden katoamista, vaan sitä, että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus näkyä ja tuoda omaa identiteettiään esille. Jos muut lajit ovat jo ottaneet tämän askeleen ja ovat tyytyväisiä tuloksiin, miksi jääpallon pitäisi jäädä sivuun? Juuri nyt tarvittaisiin rohkeutta katsoa pidemmälle ja tehdä päätös, joka hyödyttäisi koko lajia. Yhteinen live-lähetyspalvelu voisi olla suomalaisen jääpallon seuraava iso askel – ja mahdollisesti tärkein ratkaisu lajin näkyvyyden ja tulevaisuuden kannalta. Lopuksi BandyliigaToimitus pohtii Jääpallon kokonaiskuvaa – mahdollisuudet ja velvollisuudet historiallista lajia kohtaan Jääpallo on yksi Suomen vanhimmista palloilulajeista. Sen historia kulkee rinnakkain talviurheilun suurten perinteiden kanssa, ja vielä 1970–80-luvuilla se veti tuhansia ihmisiä kenttien laidoille. Nyt lajia pelataan Suomessa pienemmillä resursseilla, mutta yhä intohimoisesti. Tämä asettaa koko yhteisölle kaksi tehtävää: nähdä mahdollisuudet ja tunnistaa velvollisuudet, joita historiallisen lajin ylläpito tuo mukanaan. Mahdollisuudet – digitaalisuus ja yhteisöllisyys Jääpallon vahvuus on sen perinteisyydessä, mutta tulevaisuus voi rakentua aivan uusien kanavien kautta. Digitaaliset lähetyspalvelut, sosiaalisen median tarinankerronta ja joukkueiden aktiivinen viestintä avaavat reittejä, joilla lajista voi kiinnostua myös sellainen yleisö, joka ei ole aiemmin ollut kentän laidalla. Samalla jääpallon yhteisöllisyys on valttikortti: seuroissa tehdään valtavasti talkootyötä ja lapset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin. Tämä luo lajin ympärille lämpimän, ihmisläheisen ilmapiirin, joka voi erottua edukseen kaupallistuneessa urheilumaailmassa. Velvollisuudet – historia ja tulevat sukupolvet Kun puhutaan jääpallosta, puhutaan aina myös sen historiasta. Laji on osa suomalaista kulttuuriperintöä: se on ollut olympialaji, se on synnyttänyt suuria urheilutarinoita ja sen ympärille on rakennettu paikallista identiteettiä usealla paikkakunnalla. Tätä historiaa ei saa unohtaa – eikä sitä saa hukata. Meillä on velvollisuus vaalia lajia myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista, koulujen ja seurojen yhteistyön vahvistamista sekä ympärivuotisten harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Jos jääpallo jää vain talven sääolojen varaan, sen tulevaisuus kapenee väistämättä. Tie eteenpäin – yhdessä vai erikseen? Jääpallon suurin haaste on sen pieni koko. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö on ainoa realistinen tie eteenpäin. Se koskee niin olosuhteita, junioritoimintaa kuin näkyvyyttäkin. Kun muut lajit ovat rakentaneet keskitettyjä palveluita ja yhteisiä strategioita, jääpallon on vaikea perustella erillisiä polkuja. Yhteinen live-lähetyspalvelu on hyvä esimerkki mahdollisuudesta, joka on lähes kaikkien saavutettavissa, jos tahtoa löytyy. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se voisi avata ovia uusille seuraajille, sponsoreille ja medialle. Loppumietteet Jääpallon kokonaiskuva on kaksijakoinen: resurssit ovat rajalliset ja talous tiukka, mutta samaan aikaan lajin arvopohja on vahva ja sen perintö on arvokas. Mahdollisuuksia on enemmän kuin usein muistamme – mutta ne on lunastettava yhdessä. Historiallisena lajina jääpallolla on erityinen velvollisuus:…

BandyLiigaUutiset

Botnia täydentää sopimustilannettaan

Neljä nimeä mukaan rosteriin Botnia on julkaissut päivitetyn sopimustilanteensa tulevalle kaudelle 2025–26. Jo aiemmin julkistettujen nimien lisäksi joukkueen riveissä jatkavat Tomi Lappi, Ilmari Pesonen, Leevi Attenberg ja Micke Peräjärvi. Näiden jatkosopimusten myötä Botnia vahvistaa entisestään runkoaan kohti uutta Bandyliiga-kautta. Joukkueen rakentaminen jatkuu, ja seura tiedottaa mahdollisista uusista sopimuksista myöhemmin. Tästä Linkistä näet tähän asti julkaistut pelaajat…

BandyLiigaUutiset

Naisten Bandyliigatähti Joanna Nykänen odottaa esikoistaan

Perheonnea odotetaan syksyyn BandyliigaToimitus seuraa suomalaista jääpalloa niin kentällä kuin sen ulkopuolella. Nyt on ilon aika ja uutisoimme tulevasta perheenlisäyksestä – ja mahdollisesta uudesta jääpalloilijasta. Liikaa on ollut viime aikoina suru-uutisia, joten nämä hetket ovat erityisen tervetulleita. Me emme kuitenkaan ehdi kaikkea huomaamaan, joten muistakaa myös naisten jääpallon puolella lähettää meille vinkkejä – kiitos! Wiipurin Susien avainpelaajalle jotakin jääpalloa suurempaa… Wiipurin Susien avainpelaaja ja kahdesti Suomen parhaaksi naisjääpalloilijaksi valittu Joanna Nykänen, 28, odottaa parhaillaan esikoistaan yhdessä puolisonsa, pituushyppääjä Kalle Salmisen, 29, kanssa. Syksyllä syntyvä vauva tuo uuden ulottuvuuden Nykäsen elämään, mutta hän suhtautuu siihen luottavaisesti. – Lapsen tulo on asia, jota olemme odottaneet. Arki muuttuu varmasti, mutta se on vain hyvä asia, Nykänen kertoo. Joensuussa asuva Nykänen matkustaa treeneihin Lappeenrantaan, mutta jääpallokausien aikana hän on saanut pidettyä matkustamisen kohtuullisena verrattuna puolisonsa pitkiin leirityksiin. Nykänen on ollut jo pitkään yksi suomalaisen naisten jääpallon kirkkaimmista tähdistä ja tärkeä osa Susien menestystä Bandyliigassa. Tuleva perhearki ei hänen mukaansa sammuta urheiluintoa – päinvastoin. – Jääpallo on edelleen iso osa elämääni, mutta nyt rinnalle tulee jotakin vieläkin suurempaa, hän sanoo. Bandyliiga onnittelee lämpimästi Joanna Nykästä ja hänen puolisoaan tulevasta perheenlisäyksestä!

BandyLiigaUutiset

Hiljaisuus katkeaa – Bandyliigaseurat palaavat kaukaloihin

Yhteisharjoitukset alkaneet/alkavat Bandyliigan ja seurojen viestintä on ollut viime aikoina vähäisempää, mutta valmistautuminen tulevaan kauteen etenee täyttä vauhtia. Suurin osa seuroista on jo palannut tai palaa yhteisharjoituksiin ensi maanantaina. BandyliigaToimitus toimittaa tänään kysymyspatterin kaikille liigaseuroille, ja toivomme saavamme vastaukset sunnuntaihin mennessä. Näin voimme julkaista ensi viikolla kattavan katsauksen seurojen mietteistä, valmistautumisesta ja harjoituskauden tavoitteista. Tämä on jännittävää aikaa niin pelaajille, valmentajille kuin faneillekin, sillä jääpallon ystävät odottavat innolla tulevia otteluita ja jännittäviä hetkiä jäällä. Harjoituskausi Alkaa Harjoituskauden alkaminen on tärkeä vaihe valmistautumisessa tulevaan kauteen. Joukkueet keskittyvät kehittämään sekä yksilö- että joukkuetaitoja, jotta ne voivat kilpailla parhaalla mahdollisella tasolla. Harjoitukset sisältävät usein: Uudet Kasvot ja Vanhat Tähdet Tänä vuonna monissa joukkueissa nähdään sekä uusia kasvoja että vanhoja tähtiä. Uudet pelaajat tuovat mukanaan innostusta ja energiaa, kun taas kokeneet pelaajat tarjoavat arvokasta kokemusta ja johtajuutta. Tämä yhdistelmä voi olla monelle joukkueelle menestyksen avain. Faneille Uusia Mahdollisuuksia Fanit odottavat innoissaan mahdollisuutta nähdä suosikkijoukkueensa ja -pelaajansa toiminnassa. Monet joukkueet tarjoavat myös mahdollisuuksia tavata pelaajia ja osallistua erilaisiin fanitapahtumiin, mikä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää innostusta kauden alkuun. Katseet Tulevaisuuteen Vaikka harjoitukset ovat vasta alussa, joukkueet ja fanit miettivät jo tulevaa kautta ja sen mahdollisia menestystarinoita. Jääpallon ystäville tämä on aikaa uneksia voitosta ja jännittävistä peleistä, jotka tarjoavat unohtumattomia elämyksiä niin jäällä kuin katsomossa. Harjoitusten alkaminen on merkki siitä, että uusi bandykausi on aivan nurkan takana. Kaikki odottavat innolla, mitä tuleva kausi tuo tullessaan! BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Ville Raukko jatkaa Narukerässä

Odotan isompaa roolia niin kentällä kuin pukukopissakin Narukerän luottopelaaja Ville Raukko jatkaa porilaisjoukkueessa myös kaudella 2025–2026. Seura ja Raukko, 23, ovat solmineet vuoden mittaisen jatkosopimuksen. Raukko ei ole enää nuorimpien joukossa, vaan ottaa nyt askeleen kokeneemman kaartin suuntaan uudistuneessa Narukerässä. – Edellisen kerran joukkue uudistui isommin mestaruuskauden jälkeen, kaksi vuotta sitten. Nyt koen, että meillä on entistä iskukykyisempi ryhmä. Olemme nuorekas ja nälkäinen joukkue, jossa moni pelaaja elää parhaita kehitysvuosiaan, Raukko kommentoi. Raukko on ehtinyt Bandyliigassa 132 ottelun ja 20 tehopisteen (13+7) verran. Viime kaudella hän pelasi 27 ottelua ja kirjautti kolme (1+2) tehopistettä. – Itseltäni odotan kehityksen jatkumista ja aiempaa suurempaa roolia sekä kentällä että pukukopissa. Olen valmis ottamaan enemmän vastuuta, hän sanoo. Jatkosopimus syntyi lopulta pitkän harkinnan jälkeen. – Piti aidosti miettiä, jaksanko edelleen tätä rytmiä. Nyt kun päätös on tehty, niin olo on innostunut. Takana on hyvä omatoiminen treenikesä, ja liityn nyt joukkueen harjoitusvahvuuteen hyvässä kunnossa. Narukerässä luotetaan siihen, että monipuoliseksi kasvanut Raukko – joka viime kaudella nähtiin hyökkäyksen lisäksi myös puolustuksessa ja keskikentän pohjalla – on tärkeä palanen uudistuneessa joukkueessa.

BandyLiigaUutiset

WP 35 rakentaa uutta nousua

Kristian Paukkonen palaa Varkauteen Jääpallon Bandyliigaan uutta tulemista tekevä WP 35 saa riveihinsä todellisen vahvistuksen, kun 28-vuotias Kristian Paukkonen palaa kasvattajaseuraansa Varkauteen. Viisi viime kautta Porin Narukerässä pelannut hyökkääjä tuo mukanaan 252 pääsarjaottelun kokemuksen sekä vahvaa osaamista hyökkäyspäähän. – Porissa oli kiva olla, mutta paluu Savoon oli aina mielessä. WP 35:ssä on nyt tekeillä jotain uutta ja pitkäjänteistä. Tämä ei ole enää arpajaispelaamista, vaan rakentamista vakaalta pohjalta, Paukkonen sanoo. Menestystä Narukerässä – uutta nousua WP 35:ssä Kaudella 2013–14 WP 35:n edustusjoukkueessa debytoinut Paukkonen siirtyi Narukerään kaudeksi 2020–21. Viiden kauden aikana hän saavutti Suomen mestaruuden (2023), kolme pronssia, Suomen Cupin voiton (2023) ja Cup-hopean (2024). Porissa hänen valmentajinaan toimivat Jani Raukko, Tuomas Erkkilä ja Aleksi Vihtilä. – Alkuun ajattelin pelaavani Porissa kaksi vuotta, mutta sinne jäikin viideksi. Opin paljon, erityisesti pelatessani sellaisessa seurassa, jossa taustat ja arki olivat kunnossa. Paluun taustalla vaikutti WP 35:n uusi johto. Seuran uudistuneessa hallituksessa istuva Janne Hokka sai Paukkosen vakuuttuneeksi projektin suunnasta keväällä. – Janne soitti maalis-huhtikuussa ja kertoi uuden joukkueen rakentamisesta uuden hallituksen tukemana. Hän sai minut uskomaan siihen, että nyt tehdään asiat toisin kuin aiemmin. Tavoitteena pitkäjänteinen menestys – uusi pelitapa työn alla Paukkonen näkee WP 35:llä olevan potentiaalia kasvaa jälleen merkittäväksi seuraksi Bandyliigassa. Tähän viittaa muun muassa vahva P16-ikäluokka, joka on nousemassa edustusjoukkueen tueksi. – Muistan itse, kuinka jännittävää oli 16-vuotiaana päästä mukaan edustuksen treeniryhmään. Nyt WP:llä on aidosti urheilullinen, tulevaisuuteen tähtäävä projekti käynnissä. Joukkueen kärkikolmikoksi on muodostumassa mielenkiintoinen trio: Niko Nissinen, Juho Holopainen ja Kristian Paukkonen. – Olen vahvimmillani hyökkäyskolmanneksella. En ole puhdas viimeistelijä, mutta pääsen pienistä väleistä läpi ja pelaan tunnollisesti myös alaspäin, Paukkonen kuvailee itseään. Valmennuksesta vastaa Sami Jokinen, apunaan Jukka Soininen ja Harri Kauhanen. Joukkue alkaa harjoitella jäällä elokuun alussa, ja uuden pelitavan opettelu on jo käynnissä. Juhlavuosi ja uudet suunnitelmat Varkaudessa WP 35:n edustusjoukkueen rinkiin kuuluu tällä hetkellä 15 pelaajaa, mutta uusia sopimuksia odotetaan lisää syyskesällä. Hokan mukaan seura tavoittelee Suomen Cupin järjestämistä loka–marraskuussa juhlistamaan seuran juhlavuotta. Myös Kämärin kahviorakennukselle on suunnitteilla uutta käyttöä.

BandyLiigaUutiset

Seppo Tiitinen liittyi WP 35:n hallitukseen

Tiitinen uskoo WP 35:n tulevaisuuteen Eduskunnan pitkäaikainen pääsihteeri ja entinen Suojelupoliisin päällikkö Seppo Tiitinen on lähtenyt mukaan WP 35:n uuteen hallitukseen. Tiitinen, jonka juuret ulottuvat syvälle Varkauden jääpallokulttuuriin, hyväksyi keväällä kutsun seuratoimintaan uuden puheenjohtajan Jyrki Sahalan myötä. – “WP 35:ssa eletään nyt uutta aikaa. Lähdin mukaan kun kysyttiin. Etenkin Sahalan tulo vauhditti päätöstäni,” kertoo Tiitinen. Tiitisen mielestä WP 35:llä on nyt aidosti valoisa tulevaisuus. – “Seuralla on jälleen P16-ikäluokan paras joukkue Suomessa. Juniorityö on seuratoiminnan tukijalka,” hän painottaa. Pitkän linjan vaikuttajana Tiitinen on vaikuttanut myös kulisseissa. 1980-luvulla hän vakuutti Krister Ahlströmin palauttamaan yhtiönsä logon WP 35:n peliasuun – muistutus siitä, miten tärkeänä hän on aina pitänyt seuran arvostusta ja näkyvyyttä. Tiitinen pohti hänen mielestään WP 35:n kaikkien aikojen ihannejoukkueeksi: BandyliigaToimituksella ei ole vastaväitteitä tuohon hienoon listaan – Joten hyväksytään se hyväksi vaihtoehdoksi. Tiitisen liittyminen WP 35:n hallitukseen on vahva symboli seuran uudesta suunnasta – paluu juurille, mutta katse tiukasti tulevaisuudessa. Savon Sanomien “Seppo Tiitisen rakkaus WP 35:een ja jääpalloon kestää” koko juttu maksullisena tässä

BandyLiigaUutiset

Mihin suomalainen kannatuskulttuuri on menossa?

Miksi väkivaltaisuus on lisääntynyt? Helsingissä esimerkiksi kannatuskulttuuri on osalla mennyt täysin älyttömäksi! BandyliigaToimitus oli eilen illalla paikalla todistamassa ikävää tapahtumaa, joka on päätynyt jo lehtien sivuille. Torstai-iltana klo 21.30 Helsingin Alppiharjussa, Brahenkentän vieressä sijaitsevan ravintola Romanon terassilla vietettiin rauhallista iltaa. Paikalla oli noin kymmenkunta HIFK:n kannattajaa, jotka olivat seuranneet aiemmin illalla Brahenkentällä pelattua jalkapallo-ottelua Töölön Taiston ja HIFK:n välillä (ottelutapahtuma sujui mainiosti – päättyen kello 21.00, eikä turvallisuusvastaavilla ollut mitään huomautettavaa ottelusta). Valitettavasti kentän vieressä tilanne muuttui äkisti kaaokseksi, kun katua lähestyi noin 20–25 hengen ryhmä, joista osalla oli hiihtomaskit kasvoillaan. Ryhmä ryntäsi yllättäen Romanon terassille ja kävi HIFK:n kannattajien kimppuun. Ravintolan esihenkilö Enes Kilicarslan kertoo, että hyökkäys oli hyvin nopea ja yllättävä. – “HIFK:n kannattajat yrittivät paeta sisälle ravintolaan ja asettivat tuoleja ja pöytiä eteensä esteeksi. Tilanne kesti vain muutaman minuutin, mutta terassin irtaimisto tuhottiin lähes täysin,” Kilicarslan kertoo. BandyliigaToimitus paikalla Olimme tapahtumien aikana vielä lähistöllä ja näimme tilanteen kauempaa (puiden/katsomon takaa). Voimme kertoa vain sen, mitä kuulin ja pystyimme erottamaan. Kun hyökkäys alkoi ja HIFK:n kannattajat pakenivat sisälle ravintolaan, kuulimme useamman kerran huudettavan “Tulkaa ulos!”. Korjattu 25.7 kello 12.30: Aikaisemmasta tiedosta poiketen ravintolaan on hyökätty myös sisälle: Yli 20 oletettua HJK-fania hyökkäsi noin kymmenen HIFK-fanin kimppuun. Joukko tunkeutui sisään, kaatoi pöytiä ja heitteli laseja. Ravintolan lattiat, seinät ja terassi vaurioituivat. Ravintolan henkilökunta siivosi sotkuja Kilicarslanin mukaan kello kahteen asti yöllä. Lasinsirpaleita oli ympäriinsä lattioilla ja mattojen alla. Kilicarslanin mukaan esimerkiksi yli puolet terassikalusteista rikkoutui. “Lattioita on rikottu, seiniä on rikottu, terassi on rikottu, kaikki on rikottu”, Kilicarslan kuvailee. Ravintolan henkilökunta ja sivulliset asiakkaat olivat hänen mukaansa tilanteessa shokissa. Osa asiakkaista lähti ravintolasta karkuun. “Jotkut juoksivat keittiöön pyytämään apua”. Ravintolatyöntekijä loukkaantui lievästi, kun hän juoksi keittiöstä katsomaan tilannetta. Ravintola on tehnyt asiasta rikosilmoituksen. (Ensin annettu – väärä tieto “Hyökkääjät yrittivät hetken aikaa murtautua ravintolan sisälle, mutta eivät onnistuneet”). Lopulta ulkopuolisten huudot ja ehkä tilanteen nopea huomiointi saivat ryhmän pakenemaan paikalta. He juoksivat Läntistä Brahenkatua pitkin ja kääntyivät Josafatinkadulle – katoen Helsingin yöhön. Tilanne rauhoittui nopeasti Tilanne oli ohi muutamassa minuutissa, mutta ravintolan henkilökunta ja asiakkaat olivat ymmärrettävästi shokissa. Paikalta löytyi rikottuja tuoleja, pöytiä ja lasinsiruja. Asiakkaat selvisivät mustelmilla, mutta pahempia vammoja ei tiettävästi tullut. – “Se oli ihan kaaos. Kymmeniä pöytiä ja tuoleja on rikottu. Asiakkaat saivat mustelmia, mutta ei sen pahempaa. Henkilökunta oli shokissa,” hän kertoi Helsingin Uutisille. Poliisi ei ehtinyt paikalle Helsingin poliisi sai ilmoituksen tapahtumasta vasta, kun hyökkäys oli jo päättynyt, eikä käynyt paikan päällä. Ilmoitus tehtiin klo 22. Valitettavaa tilanteessa on se, että poliisit olivat tarkkailemassa Töölön Taiston ja HIFK:n välistä ottelua, ja sen loppua – he poistuivat paikalta noin 15 minuuttia ennen välikohtausta. Tosin kuka olisi uskonut tällaisen hyökkäyksen tapahtuvan vielä valoisaan aikaan, ja näin näkyvällä paikalla! – BandyliigaToimitus tuomitseee hyökkäyksen täysin! Hyökkääjien taustasta epäilyjä Kilicarslan kertoo, että HIFK:n kannattajat uskoivat hyökkääjien olleen HJK:n kannattajia, vaikka mitään tunnuksia ei ollut näkyvillä, osa paikalla olleista olisi tunnistanut hyökkääjiä – BandyliigaToimitus ei voi tätä vahvistaa. Romanon henkilökunta on ryhtynyt selvittämään ennen uutistamme, voiko ravintolan avata normaalisti vai vaaditaanko suurempia korjauksia. Ravintolan edusta oli tapahtuman jälkeen täynnä lasinsiruja ja tuhoutuneita kalusteita. Tuleeko seuran jonka kannattajat toimivat näin, maksaa yrittäjän menetykset? tai mahdolliset lääkärikulut? monta mielenkiintoista kysymystä! BandyliigaToimitus toivoo eri lajien ottavan nyt oikeasti viranomaisten kanssa asian tiukkaan käsittelyyn, ja antavan yhteisen “0-toleranssi lausunnon” – ennen kuin on myöhäistä! Uskaltaako esim. lapsiperheet liikkua urheilutapahtumissa, tai niiden lähettyville – jos ylilyönnit jatkuvat? Suomalainen kannatuskulttuuri on monella tapaa kehittynyt Miksi väkivaltaisuus on lisääntynyt? Mitä pitäisi tehdä? Miten jääpallossa voimme olla eturintamassa? Jääpalloliiton ja seurojen tulisi ottaa selkeä vastuu kannatuskulttuurin kehittämisestä ja reagoida määrätietoisesti kaikkeen epäasialliseen käytökseen — ennen kuin jääpallonkin puolella koetaan samat ylilyönnit kuin esim eilen nähtiin. Tässä konkreettisia toimenpiteitä, joita Jääpalloliiton ja seurojen tulisi yhdessä toteuttaa: 1. Luoda valtakunnallinen kannatuskulttuurin linjaus 2. Kouluttaa seuroja ja kannattajia 3. Nimetä liittoon ja seuroihin vastuuhenkilöt 4. Ottelutapahtumien turvallisuuden parantaminen 5. Viestintä ja julkinen esiintyminen 6. Sanktiojärjestelmän käyttö 7. Nuorten kasvattaminen kannattajina Lopuksi – Tämä suunta on katkaistava HETI! Jääpallo on yhteisöllinen, perinteikäs ja perheystävällinen laji. Sen kannatuskulttuuri voi kehittyä terveellä ja kestävällä tavalla, jos liitto ja seurat ottavat tilanteen vakavasti nyt — ennakoivasti, ei reaktiivisesti. BandyliigaToimitus tuomitsee jyrkästi kaikki ylilyönnit, joissa ylitetään fyysisen tai henkisen turvallisuuden rajat. Jääpalloliitolla on nyt mahdollisuus toimia asian suhteen etukäteen – kustannukset asian suhteen ovat minimaaliset.

BandyLiigaUutiset

Ruotsalaisväriä Poriin

Alex Mårtensson vahvistaa Narukerää kaudella 2025–26 Narukerä saa merkittävän kansainvälisen vahvistuksen, kun 21-vuotias ruotsalaispelaaja Alex Mårtensson liittyy joukkueeseen yksivuotisella sopimuksella. Siirto tuo Narukerän riveihin monen vuoden tauon jälkeen uutta ruotsalaisväriä. Mårtensson siirtyy Poriin IFK Rättvikistä, jossa hän on pelannut Allsvenskania sekä tehnyt muutaman esiintymisen Ruotsin korkeimmalla sarjatasolla, Elitserienissä. Bollnäsistä kotoisin olevalla nuorukaisella on lisäksi kokemusta Borlängen joukkueesta Allsvenskanissa sekä useista juniorisarjoista Bollnäsin, Ljusdalin ja Rättvikin organisaatioissa. – “Tuntuu hyvältä saada sopimus tehdyksi ensi kautta varten. Yhteydenpito Narukerän kanssa on ollut ammattimaista ja positiivista ensimmäisestä päivästä lähtien. Tulee olemaan todella hauskaa päästä testaamaan tasoni Suomen pääsarjassa. Itämeren toiselle puolelle muuttaminen tulee olemaan itselleni suuri seikkailu, jota odotan tällä hetkellä innolla,” Mårtensson kertoo siirrostaan. Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko on erittäin tyytyväinen siirron toteutumiseen: – “On hienoa, että Alex valitsi Suomen ja Narukerän uudeksi seurakseen. Perinteisesti pelaajaliikenne kulkee toiseen suuntaan hyvien olosuhteiden ja hallien vuoksi, mutta Alex näki seuramme tarjoavan hänelle hienon mahdollisuuden kehittyä pelaajana ja ihmisenä. Kiitos kuuluu myös tärkeille kumppaneillemme, joiden kautta löytyi pelaajalle työtä pelaamisen lisäksi. Se on amatööriurheilussa hyvin tärkeää, jotta tämänkaltaiset siirrot voivat onnistua.” Mårtenssonin liittyminen joukkueeseen tuo Narukerän kokoonpanoon lisää taitoa ja ulottuvuutta. Samalla siirto osoittaa, että suomalainen Bandyliiga kiinnostaa myös kansainvälisiä nuoria pelaajia, jotka etsivät kehittymisen mahdollisuuksia uudenlaisen ympäristön kautta.