BandyLiigaUutiset

Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen

Yhteistyö, tulevaisuus… Tomppa, Piedro, SR, ja TW ovat kirjoitelleet kommentteja eri uutisiin. Olisi hienoa jos muut myös antaisivat täällä tilaa avoimelle keskustelulle, josta voimme sitten miettiä yhdessä mitä esim. esitetään seuroille tai Suomen jääpalloliitolle avuksi, tueksi tai miten vaan, kuitenkin jääpalloa ajatellen… 💬 Mielipiteiden puute ja keskustelun avaaminen On totta, että keskustelupalstat ja sosiaalisen median kanavat lajin ympärillä on usein hiljaisia. Syynä voi olla sekä pienempi seuraajakunta että pelko siitä, että omia mielipiteitä ei arvosteta tai ne ammutaan alas. Mutta ilman erilaisia näkemyksiä ei voida kehittyä. Siksi tällaiset ulostulot, kuten sun viesti, on kullanarvoisia. Lisää tätä! 🏆 Divarista vetovoimaa Piedron idea ja sun toisto siitä osuu napakymppiin – divarin kuntoon laittaminen on yksi tärkeimpiä askelia, jos halutaan pelaajapolkua ja alueellista laajentumista. Turnausmuotoinen sarja, ja alueellinen jako esim. 3–4 lohkoon olisi loistava tapa madaltaa osallistumiskynnystä. Sitten lopputurnaus jossain isommassa kaupungissa, vaikka Jyväskylässä kuten sanoit – helppo logistinen sijainti ja sopivan neutraali. ❄️ Olosuhteet ja asenteet Olosuhteita on jo monin paikoin – mutta kuten hyvin sanoit, asenne on se este. Jääpallo mielletään yhä vanhanaikaisesti joksikin vaikeaksi tai “menneisyyden lajiksi”. Siihen auttaisi näkyvyys, tarinankerronta ja yhteistyö muiden lajien kanssa. Ihmiset pitää saada kokemaan jääpallon ilo – se, että isolla kentällä tapahtuu nopeasti ja taitavasti, on elämys. 💸 Liiton rooli ja rekisterit Tuo vapaamatkustajien ja rekisteröinnin huomiointi on tärkeä – jos kaikki rekisteröidään, se paitsi tuo tuloja liitolle, myös mahdollistaa paremman tilastoinnin ja datan keruun, jota voi käyttää kehittämisessä, sponsorineuvotteluissa ja näkyvyyden kasvattamisessa. TÄMÄ MUISTUTUS JOKAISELLE SEURALLE! 🤝 Yhteistyöt Jääkiekon kanssa tehtävä yhteistyö voi olla aidosti win-win, jos se niin sovitaan yhdessä. Junnuilla voisi olla mahdollisuus pelata molempia – monipuolisuus kehittää pelaajia. Seurat voisivat käyttää samoja kenttiä, ja hallit voisivat palvella molempia. Kiekon varjossa on paljon mahdollisuuksia jääpallolle jos uskalletaan ajatella yhteistyötä uhkan sijaan mahdollisuutena. Kun arvostellaan tai mietitään muutoksia – on myös esiteltävä ratkaisuja (ne kaikki eivät toteudu, mutta poimitaan parhaat ja muokataan niitä). Tässä muutama esiin noussut ehdotus: 📦 Ehdotuspaketti jääpallon kehittämiseksi Suomessa 1. 🔊 Keskustelukulttuurin vahvistaminen 2. 🏆 Divarijärjestelmän uudistus 3. ⛸️ Pohjoisen ja uusien alueiden mukaan saaminen 4. 🧊 Jään päällä on jo tilaa – asenteet esteenä 5. 💶 Kaikki mukaan rekisteriin 6. 🤝 Yhteistyö jääkiekon ja muiden lajien kanssa 🎯 Yhteenveto Jääpallo ei ole kriisissä, mutta sen potentiaalia ei ole vielä lunastettu. Toiminta vaatii rohkeaa ajattelua, yhteisöllisyyttä ja uudenlaista viestintää. Näillä ehdotuksilla voidaan lisätä lajin näkyvyyttä, harrastajamääriä ja taloudellista kestävyyttä – ilman että tarvitsee luopua lajin omasta identiteetistä. Sana on vapaa……

BandyLiigaUutiset

Aatu Tiusanen palaa kotikaupunkiin

Oulun Luistinseura saa merkittävän lisävahvistuksen Oulun Luistinseura saa merkittävän lisävahvistuksen Bandyliigan joukkueeseensa, kun seuran oma kasvatti Aatu Tiusanen, 21, palaa keltaisiin yhden kauden tauon jälkeen. Tiusanen suoritti varusmiespalveluksensa Urheilujoukoissa Santahaminassa, ja eteläisen palveluspaikan myötä hän edusti kaudella 2024–25 Porvoon Akillesta. Kausi toi tullessaan Suomen cupin mestaruuden marraskuussa, mutta Akilleksen liigataival päättyi yllättäen jo puolivälierissä. Aatu tunnetaan OLS:ssa poikkeuksellisena lupauksena – hän on mitä todennäköisimmin seuran historian nuorin jääpallon pääsarjapelaaja, sillä Bandyliiga-debyytti tuli jo 14-vuotiaana kaudella 2018–19. Nuoresta iästään huolimatta Tiusasella on vyöllään jo 101 pääsarjaottelua ja kokemusta seitsemältä kaudelta. Hänen meriittinsä ulottuvat myös kansainvälisille kentille: Tiusanen on pelannut 18 maaottelua Suomen juniorimaajoukkueissa, mukaan lukien 9 junioreiden, 5 poikien ja 4 nuorten ottelua. Lisäksi hänet on palkittu vuoden 15-vuotiaana jääpalloilijana. OLS:n organisaatiossa ollaan paluumuuttajasta enemmän kuin tyytyväisiä: “On seuran kannalta erittäin hienoa, että Aatu valitsi OLS:n, vaikka ottajia olisi ollut muissakin liigajoukkueissa. Hän tuo tärkeän lisän joukkueeseen muun muassa loistavan luistelunsa ja vahvan asenteensa kautta.” Tiusanen itse palaa Ouluun hyvillä mielin: “Kausi Akilleksessa oli opettavainen. Oli mielenkiintoista nähdä, miten asioita tehdään muualla. OLS:ssa vaikuttaa olevan hyvä meininki, ja joukkue rakentuu oikeaan suuntaan. Haluan ottaa ison roolin ja jatkaa kehittymistä jääpalloilijana.” OLS:n rakentuminen ensi kauden Bandyliigaan jatkuu vahvana – ja Tiusasen paluu tarjoaa joukkueelle sekä kokemusta että nuorta energiaa kentälle.

Toimitus

261
0
BandyLiigaUutiset

Narukerän puheenjohtajalla usko tulevaisuuteen

Jääpallon MM-kisat Poriin? Vaikka Suomen Jääpalloliitto julkaisi viime viikolla dramaattisen tiedotteen taloudellisista vaikeuksistaan, Porissa tunnelma on toisenlainen. Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko uskoo lajin tulevaisuuteen – ja visioi jopa jääpallon MM-kisojen järjestämistä Porissa. “Olisihan se niin siisti juttu”, Raukko tunnelmoi Porin tekojääradalla. Suomen järjestämät jääpallon MM-kisat ovat olleet harvinaisuus. Miesten MM-kisoja on pelattu Suomessa viimeksi vuonna 2001, ja silloinkin Oulu jakoi isännyyden Ruotsin Haaparannan kanssa. Nyt Raukko haluaa muuttaa tilanteen ja nähdä Porin valokeilassa – edellyttäen, että lajin tilanne vakautuu. “Jos Suomi valittaisiin isäntämaaksi, aloittaisin heti neuvottelut kaupungin johdon kanssa”, Raukko linjaa. Hallihanke elinehtona kansainvälisille unelmille Jotta suuret tapahtumat tai jopa kansainväliset sarjat saataisiin Poriin, tarvittaisiin yksi iso asia: jääpallohalli. Raukko unelmoi hallista, joka palvelisi myös pikaluistelijoita, taitoluistelijoita ja juniorikiekkoilijoita. “Ajattelen erityisesti niitä euroja, joita Poriin tulisi leirien myötä, sekä koululaisia ja kuntalaisia, joiden olosuhteet eivät riippuisi säästä”, Raukko pohtii. Usko tulevaisuuteen – vaikka realiteetit ovat kovat Vaikka Jääpalloliitto on kriisissä ja osallistuminen vuoden 2026 MM-kisoihin on epävarmaa, Raukko suhtautuu tilanteeseen toiveikkaasti. “Ei jääpallo ole kuolemassa – eikä tuo vaikuta esimerkiksi Narukerään millään tavalla.” Narukerän talous on “ihan hyvä”, vaikka budjetti on ollut tiukka. Esimerkiksi kuluneella kaudella seura ei yöpynyt tien päällä kertaakaan. Silti jääpallokouluun osallistui komeat 40 lasta – iso määrä porilaismittapuulla. Raukko tukee liiton aloittamaa pienkeräystä ja uskoo, että yhteistyöllä jääpallo saadaan jälleen jaloilleen: “Täytyy vain ajatella niin, että väki kerää voimansa yhteen ja auttaa liittoa sen, minkä pystyy.” Unelmana myös kansainvälinen sarja MM-kisojen lisäksi Raukko haaveilee siitä, että Narukerä pelaisi joskus kansainvälistä sarjaa, esimerkiksi pohjoismaisella tasolla. “Jos Porissa olisi halli, täällä voitaisiin pelata vaikka jääpallon Mestarien liigaa. Suomen mestari voisi kohdata jääpallomaiden parhaat.” Pidempi haastattelu Satakunnan Kansan maksullisilla sivuilla, alta luettavissa… Jani Raukon positiivisuus on ihaltavaa, tätä asennetta pitäisi saada lisää koko jääpalloväelle… BandyliigaToimitus pohtii Raukon positiivista viestiä. Raukko tarkoittaa todennäköisesti haastattelussa sitä, että Narukerän päivittäinen toiminta ja talous eivät ole riippuvaisia Jääpalloliiton varoista tai päätöksistä. Seurat Suomessa kuitenkin pyörittävät toimintaansa omalla varainhankinnalla, talkootyöllä ja paikallisilla tukijoilla. Raukon visiot ovat ihailtavia, ne jakavat varmasti myös muut seurat – BandyliigaToimituksen mielestä on kuitenkin pakko ottaa Jääpalloliitto huomioon… Raukko voi sanoa, että liiton tilanne ei välittömästi vaikuta Narukerään – ja se voi pitää paikkaansa juuri nyt. Mutta pidemmällä aikavälillä, koko lajin kriisi vaikuttaa vääjäämättä kaikkiin seuroihin, mukaan lukien Narukerä. keskeisin yksittäinen asia suomalaisen jääpallon tulevaisuudelle. Jääpallohallin puute on suomalaisen jääpallon pullonkaula Raukon visio MM-kisoista, kansainvälisestä sarjasta ja koko lajin profiilin nostamisesta kytkeytyy ratkaisevasti siihen, että Porissa – tai ylipäätään Suomessa – ei ole yhtäkään jääpallolle suunniteltua sisähallia. Tämä ei ole vain Porin tai Narukerän haaste. Kaikki suomalaiset jääpalloseurat ja -paikkakunnat jakavat saman tuskan: Yhteinen visio – ja mahdollisuus Raukko nostaa esiin mahdollisuuden MM-kisojen järjestämisestä Porissa, mutta rivien välistä voi lukea vielä tärkeämmän viestin: “Jos Suomeen saadaan ensimmäinen jääpallohalli, se hyödyttää koko lajia – ei vain Porin seutua.” Jos yksikin paikkakunta onnistuu hallihankkeessa, se raivaa tietä muille: Vaikutus lajin tulevaisuuteen Yhteinen hallitarve yhdistää seuroja yli alue- ja seurakuntarajojen. Se voi olla juuri se yhteinen nimittäjä, joka saa suomalaiset jääpallotoimijat vetämään samaa köyttä – samaan aikaan kun liitto etsii taloudellista toipumista. Samalla se avaa uuden keskustelun esimerkiksi: Raukon visio ei ole pelkkä unelma – se on koko suomalaisen jääpallon kannalta kriittinen tulevaisuuskuva, jonka toteutuminen alkaisi yhdestä ensimmäisestä hallista. Ja se on visio, joka yhdistää kaikki seurat, paikkakunnat ja lajin ystävät, oli kyseessä Pori, Lappeenranta, Oulu tai Helsinki. “Porin ääni jääpallon puolesta – mitä voimme oppia Raukolta?”“Raukon viesti ei ole vain porilainen. Se on muistutus koko jääpalloperheelle siitä, että meillä on vielä toivoa – jos emme nosta käsiämme pystyyn.” Satakunnan Kansan uutinen ehti vanhentua vajaat kolme tuntia Ensimmäiset kaksi uutisen kommentoijaa antoivat seuraavat mielipiteesä: Miten voimme kertoa vastaavien viestien lähettäjille (joita näkee jokaisessa jääpalloon liittyvässä keskustelussa) kauniisti – mistä meidän jääpalloihmisten mielestä on kyse… ❄️ Jääpallo on enemmän kuin pienlaji – se on mahdollisuus, joka tarvitsee olosuhteet Viime aikoina on käyty ympäri Suomen keskustelua liikuntainfrasta, hallitarpeista ja eri lajien asemasta. Jääpallo – perinteinen suomalainen talvilaji – on noussut puheisiin monelta suunnalta. On aika vastata esitettyihin kysymyksiin ja murtaa muutamia sitkeitä myyttejä. “Vain kymmeniä harrastajia?” Kyllä, juuri nyt. Mutta jääpallo ei kasva ilman kunnollisia olosuhteita. Esim. Narukerän jääpallokouluun osallistui tällä kaudella 40 lasta – ilman hallia, ilman pysyvää kenttää. Paremmissa olosuhteissa tämä määrä voisi moninkertaistua, kuten monessa muussa lajissa on olosuhteiden parantuessa nähty.Olosuhteet eivät ole seuraus kasvusta – ne ovat sen edellytys. “Miksi vastustaa monilajihallia?” Kyse ei ole vastustamisesta, vaan siitä, että kaikille ei sovi sama muotti. Jääpallo tarvitsee ison kentän – kuten pesäpallo tarvitsee kenttänsä, uimahalli altaansa ja salibandy lattiansa.Jääpallohalli voi kuitenkin olla monikäyttöinen hybridiratkaisu, jossa myös koulut, luistelukoulut, muut jäälajit ja kuntoliikkujat voivat harjoitella. Kyse ei ole yhden lajin hallista, vaan kaupunkilaisten yhteisestä resurssista. “Eikö tekojäärata riitä?” Tekojäärata on kallis ylläpitää ja käyttöaika jää 3–4 kuukauteen. Halli mahdollistaisi ympärivuotisen käytön jopa 9–12 kuukaudeksi. Se tarkoittaa enemmän liikkuvia lapsia, enemmän treenimahdollisuuksia, enemmän elinvoimaa kaupunkeihin ympäri Suomen.Lisäksi halli toimii myös leirikeskuksena, tapahtumapaikkana ja vetovoimatekijänä, joka tuo rahaa paikallisille yrityksille. “Eikö pitäisi panostaa vain suuriin lajeihin?” Jääpallo ei ole marginaalilaji maailmalla. Suomi on MM-mitalimaa, ja laji yhdistää nuoria, perheitä ja sukupolvia. Kyse ei ole vain huippu-urheilusta, vaan myös liikunnan ilosta, yhteisöllisyydestä ja identiteetistä. 🧊 Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön, ja kaupunkien vetovoimaan… Me emme rakenna hallia vain Jääpalloilijoille – vaan suomalaisille lapsille, nuorille ja tulevaisuudelle.Liikuntaolosuhteet ovat investointi hyvinvointiin, yhteisöön ja kaupunkien vetovoimaan. Nyt tarvitaan näkemystä, yhteistyötä ja uskallusta. Me olemme valmiita – toivottavasti sinäkin. BandyliigaToimitus

Toimitus

260
0
BandyLiigaUutiset

Jääpalloliiton ja lajin tulevaisuus on vaakalaudalla

Suomen Jääpalloliitto haastavassa taloustilanteessa Näin uutisoi liitto – Pohdimme onko tämä tilanne syy vai seuraus? Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen totesi liiton viimeisimmässä tiedotteessa karun tilanteen: kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän. Hän peräänkuulutti kaikkia jääpalloihmisiä mukaan etsimään ratkaisuja toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi. Me BandyliigaToimituksessa olemme pohtineet tätä asiaa nyt kuuden päivän ajan. Kysymme: onko nykytila syy vai seuraus? Meidän näkemyksemme on, että kyseessä on nimenomaan seuraus. Seuraus useista vuosista, joiden aikana on jääty reagoimaan vasta sitten, kun ongelmat ovat konkretisoituneet. Kyse ei ole pelkästään taloudellisesta haasteesta. Kyse on pitkäaikaisesta “todellisen” suunnan puutteesta, yhteyden katkeamisesta ruohonjuuritason ja liiton välillä, sekä heikkous tarttua ajan haasteisiin. Strategia ilman toimenpiteitä on paperia Vuonna 2021 julkaistiin Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026. Strategia sisälsi viisaita sanoja, mutta toteutus ja konkretia ovat jääneet puuttumaan. Missä ovat vuosittaiset tavoitteet? Missä ovat toimenpiteet ja tulokset? Mistä koko jääpalloperhe voi seurata strategian edistymistä? (BandyliigaToimitus teki painopiste analyysin Suomen jääpalloliiton strategiasta vuosille 2021–2026 – tämä luettavissa alempana) Ilmasto muuttuu – missä hallit? Ilmastonmuutos on tosiasia. Lajin perusedellytys – jää – ei ole enää itsestäänselvyys. Siksi sisätilojen merkitys on noussut kriittiseksi. Jääpalloliiton tulisi olla etulinjassa mahdollistamassa ja tukemassa hallihankkeita. Hallit eivät ole vain kuluja. Ne ovat investointeja lajin tulevaisuuteen. Yhteys katkeamassa Me kuulemme seuroilta ja tekijöiltä viestiä: liitto tuntuu kaukaiselta, eikä toiminta ole läpinäkyvää. Toiminta ei motivoi eikä innosta. Jos halutaan kaikkien osallistuvan talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki kokevat olevansa mukana samalla suunnalla. Se vaatii vuoropuhelua, kuuntelua ja vastavuoroisuutta. Samaan aikaan myös liitosta kuuluu viestiä, että seurat eivät osallistu, eivät tartu mahdollisuuksiin, eivätkä kanna vastuutaan jääpallon edistämisessä. Mainitaan mm. Finbandy TV, Yhteinen tiedotusryhmä, tai muut hankkeet, joihin seurojen osallistuminen/kiinnostus on jäänyt vähäiseksi. Jos halutaan, että kaikki osallistuvat talkoisiin, ensin täytyy varmistaa, että kaikki tuntevat olevansa samassa veneessä. Että heitä kuunnellaan, että heidän työtään arvostetaan ja että he kokevat olevansa osa isompaa kokonaisuutta. Tarvitaan avoimuutta ja uudelleenajattelua Tilanne ei ole toivoton – mutta se vaatii enemmän kuin yleisluontoisen toiveen yhteisestä ratkaisujen etsimisestä. Tarvitaan rohkeutta katsoa peiliin, analysoida menneitä päätöksiä ja ennen kaikkea: rakentaa uutta kulttuuria. Sellaista, jossa strategiat viedään käytäntöön, tavoitteet asetetaan selkeästi ja yhteys kenttään on vahva ja elävä. Me BandyliigaToimituksessa emme lähde syyttelemään. Mutta emme myöskään katso hiljaa vierestä, jos juurisyitä ei tunnisteta ja käsitellä. Haluamme, että jääpallon ääni kuuluu kirkkaasti ja rakentavasti – nyt, kun sitä eniten tarvitaan. Jääpalloliiton strategia vuosille 2021–2026 – BandyliigaToimituksen tuosta strategiasta tekemä “Painopiste analyysi” juuri tänään… BandyliigaToimitus teki painopistekohtaisen analyysin Jääpalloliiton strategiasta 2021–2026. Pohdimme 2021 asetettujen pääpainopisteiden onnistumista, tehtyjä toimia, ja missä juuri nyt 8.4.2025 mennään. Strategiaa on “noudatettu” kohta viimeiset 5 vuotta, jäljellä siis vielä reilu vuosi. Strategiassa määriteltiin viisi pääpainopistettä, joita oli tarkoitus kehittää määrätietoisesti. Käymme ne läpi yksitellen seuraavalla rakenteella: 1. YHÄ USEAMMAN LAJI Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Tunnistettu tärkeys, mutta tuen ja rakenteiden puute vesittää toteutuksen. 2. KOHTI YMPÄRIVUOTISUUTTA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Strategian keskeisin kohta on jäänyt toteuttamatta. Ilman olosuhteita ei ole tulevaisuutta. 3. ARVOSTETTU HUIPPU-URHEILU Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Kilpailutoiminnan kehitys on pysähtynyt. Strategia ei ole johtanut konkreettisiin uudistuksiin. 4. RAIKAS JULKISUUSKUVA Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Viestintä on suurin yksittäinen epäonnistuminen. Ilman näkyvyyttä ei synny arvoa sponsoreille tai yleisölle. 5. KOHDENNETUT RESURSSIT Strategiassa luvattiin: Toteutunut: Arvio: ❌ Toimintakulttuuri ei ole uudistunut. Luottamus liittoon ei ole vahvistunut. Seurat eivät ota vastuuta yhteisistä asioista (kun oma seura pärjää – muilla ei ole väliä) 📉 Kokonaistulos: 0 painopistettä / 5 mahdollisesta painopisteestä on jäänyt toteutumatta! Tämä ei ole yksittäisten henkilöiden epäonnistuminen vaan seurausta siitä, että strategiasta ei tehty toimintastrategiaa. Se jäi juhladokumentiksi. Nyt olisi oikea hetki pysähtyä ja rakentaa uudenlainen, avoin ja konkreettinen strategiaprosessi yhdessä kentän kanssa. BandyliigaToimituksen johtopäätökset Tuo kokonaistulos – 0 painopistettä / 5 mahdollisesta toteutunut – on todella merkittävä. Jos strategian painopisteet ovat jääneet kokonaan toteutumatta, voidaan hyvällä syyllä pohtia, onko juuri tämä strategian epäonnistunut toimeenpano keskeinen juurisyy nykyiselle taloudelliselle tilanteelle Jääpalloliitossa. 🔍 Mikä on strategian merkitys? Strategia on organisaation kartta tulevaisuuteen – sen tehtävänä on ohjata resurssien käyttöä, toimintaa ja kehitystä. Jos strategiassa luvataan kehittää esimerkiksi: …ja mitään näistä ei toteuteta, toiminta pysyy reaktiivisena ja ongelmat kasaantuvat. ⚠️ Mitä tapahtuu, kun strategia jää paperille? Jos 5/5 painopisteestä jää toteuttamatta: 📉 Yhteys taloudellisiin ongelmiin Liiton nykyinen taloudellinen tilanne ei ole syntynyt tyhjästä. Jos strategia olisi jalkautettu: Kun tämä kaikki jää tekemättä, tuloksena on krooninen aliresursointi, näkyvyyden puute ja vähenevä toiminta. 🧩 Voiko tätä pitää juurisyynä? Vahvasti kyllä. Strategian toteuttamatta jättäminen ei ole vain seuraus huonosta tilanteesta, vaan todennäköisesti yksi keskeinen syy, joka on johtanut nykyiseen kriisiin. BandyliigaToimitus miettii ratkaisuja tulevaan: Mitä voimme tehdä toisin? Voisimme yhdessä vielä parantaa: Seurojen vastuu ja velvollisuus Vaikka Jääpalloliiton strategiassa on epäonnistuttu, myös seuroilla on vastuu tilanteen muuttamisesta. Seuroja ei voi pitää vain passiivisina toiminnan kohteina – ne ovat yhteisön kantavia rakenteita ja mahdollistajia. Siksi jokaisella seuralla on sekä oikeus vaatia että velvollisuus vaikuttaa. ✅ Seurojen oikeus: ⚠️ Seurojen velvollisuus: Jos strategian toteuttaminen epäonnistuu liitossa, seurat eivät voi vain syyttää – niiden on näytettävä, miten asiat tehdään paremmin. Kun liitto horjuu, seurat voivat olla suunnannäyttäjiä. Nyt ei ole aika siirtää vastuuta eteenpäin – nyt on aika katsoa peiliin ja liikkua yhdessä eteenpäin. Liitto ei ole “joku muu”. Se on yhdistys, jonka jäseniä seurat itse ovat. Jos strategia ei toimi, sen uudistaminen on meidän yhteinen tehtävämme. P.S Kohti parempaa jääpalloa – yhdessä eteenpäin Meidän kaikkien on aika pysähtyä ja katsoa rehellisesti, missä olemme. Meillä on upea laji, joka on kulkenut pitkän matkan ja tuonut yhteisön yhteen. On kuitenkin selvää, että nykyiset haasteet eivät ole yksittäisten ihmisten tai tahojen syytä, vaan koko järjestelmän – liiton ja seurojen – yhteinen tilanne, johon olemme tulleet. Tämä ei ole syyttämistä, vaan mahdollisuus rakentaa parempaa tulevaisuutta. Meillä on mahdollisuus muuttaa suuntaa. Nyt ei ole aika jäädä kiinni menneisiin epäonnistumisiin, vaan ryhtyä yhdessä muutokseen. Voimme ja meidän pitääkin tehdä paremmin. Ei siksi, että joku olisi epäonnistunut, vaan siksi, että meillä on yhteinen vastuu kehittää jääpalloa – lajiamme – eteenpäin. Tämä on yhteinen tehtävä. Seurat, liitto ja kaikki jääpallon tekijät voivat ja haluavat olla mukana. Mutta se vaatii sitä, että kaikkien ääni kuuluu ja että me kaikki tuemme toisiamme. On luotava tilaa avoimelle keskustelulle, jossa ei ole…

Toimitus

428
5
BandyLiigaUutiset

OLS Bandyliigajoukkue Vahvistuu – Kaksi Paluumuuttajaa

Niklas Valtanen ja Samppa Äikäs Liittyvät luistinseuran vahvuuteen Oulun Luistinseura (OLS) on saanut tärkeitä vahvistuksia Bandyliigajoukkueeseensa, kun kaksi entistä pelaajaansa, Niklas Valtanen (26) ja Samppa Äikäs (23), palaavat takaisin keltaisiin. Molemmat ovat olleet aiemmin OLS:n junioreissa ja jatkaneet upeaa uraansa Suomen kentillä ja ulkomailla. Niklas Valtanen on OLS-kasvatti, joka siirtyi Lappeenrannan Veiterään kauden 2020-21 jälkeen. Veiterässä Valtanen saavutti Suomen mestaruuden ja Suomen cupin voiton kaudella 2021-22. Tämän jälkeen hän teki siirron Ruotsin Elitserieniin Frillesås Bandyn riveihin kahden kauden ajaksi. Valtasella on takanaan kahdeksan liigakautta ja 134 liigaottelua, ja hän tuo kokemustaan ja voittamisen kulttuuria takaisin OLS:aan. Samppa Äikäs on myös OLS:n kasvatti, mutta perheen muuton myötä siirtyi Veiterään jo vuonna 2014. Äikäs oli osa Veiterän mestarijoukkuetta kausilla 2021-22 ja 2023-24, voittaen niin Suomen mestaruuden kuin Suomen cupin molemmilla kausilla. Viime kauden jälkeen Äikäs teki siirron Ruotsin Allsvenskanin Nässjö IF:aan, mutta nyt hän on päättänyt palata OLS:aan. Äikäksellä on viisi liigakautta ja 89 ottelua takanaan. Pelaajat, jotka ovat nousseet nuorten maajoukkueportaitten kautta, tuovat joukkueeseen paitsi kokemusta myös motivaatiota ja kehityshalua. OLS:n leirissä ollaan tyytyväisiä vahvistuksiin, sillä harvoin Ruotsista on palannut pelaajia OLS:aan. Sekä Valtanen että Äikäs ovat sanoneet olevansa innoissaan paluustaan kasvattajaseuraansa ja ovat valmiita ottamaan vastaan uuden haasteen. “Me näemme joukkueessa enemmän potentiaalia kuin mitä viime kauden tulokset antoivat ymmärtää. Olemme valmiita tekemään kovan työn, jotta OLS voi palata takaisin sarjan kärkijoukkueiden joukkoon”, kommentoivat pelaajat yhteisissä puheenvuoroissaan. OLS:n tavoitteena on luoda kestävät pohjat tulevalle kaudelle, ja Valtasen ja Äikäksen paluu on merkittävä askel kohti sitä. Joukkue on päättänyt panostaa kovaan treeniin ja yhteiseen kehitykseen, jotta seura voi jälleen nousta menestyksekkään historiansa mukaiselle tasolle. BandyliigaToimitus toivottaa tsempit molemmille kesään, ja tulevaan kauteen!

Toimitus

290
0
BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus haastaa seurat mukaan yhteiseen “viestintärinkiin”

Kun liiton resurssit on rajatut – Tehdään yhdessä! BadyliigaToimitus uskoo, että seurojen viestintärinki voisi olla yksi tehokkaimmista ja konkreettisimmista tavoista pitää jääpallo elossa ja näkyvillä nyt, kun liiton viestintä on poissa pelistä. Siksi olemme valmiit koordinoimaan, ja vetämään uutta meidän kaikkien jääpalloyhteisön viestintärinkiä – Ota yhteyttä, ja pääset vaikuttamaan! (Sähköpostilla: pasi.virtanen@bandyliiga.fi) 🔁 SEUROJEN VIESTINTÄRINKI – TOIMINTAMALLI 🔹 1. Tavoite Ylläpitää ja kasvattaa jääpallon näkyvyyttä koko Suomessa yhteisvoimin, jakamalla resursseja, ideoita ja sisältöä – ilman että jokaisen seuran tarvitsee tehdä kaikkea itse. 🔹 2. Mukana olevat tahot 🔹 3. Rinki voi sisältää 🔹 4. Sisältöesimerkkejä, joita voidaan jakaa 🔹 5. Mahdolliset lisätoiminnot ✅ Seuraavat askeleet Pasi Virtanen, päätoimittaja BandyliigaToimitus, pasi.virtanen@bandyliiga.fi

Toimitus

189
0
BandyLiigaUutiset

Jääpallon viestintä – JUURI NYT!

Liitton ovet suljettuna – Mitä me voimme tehdä? Tosi hyvä ja ajankohtainen kysymys. Kun liiton viestintä on käytännössä pysähdyksissä lomautusten ja lomien vuoksi, jääpalloseurojen omalla viestinnällä on suurempi merkitys kuin koskaan. Tässä muutamia käytännönläheisiä vinkkejä, miten seurojen tulisi toteuttaa viestintää tällaisessa tilanteessa: 🔹 1. Ota aktiivinen rooli – älä odota liitolta Koska liiton tuki puuttuu, seurojen on otettava oma vastuu lajiviestinnästä. Jokainen seura voi ja saa olla jääpallon ääni omassa kaupungissaan ja somessa. Nyt ei ole varaa jäädä hiljaiseksi. 🔹 2. Keskity kolmeen ydinsisältöön 🔹 3. Yhteistyö seurojen välillä 🔹 4. Hyödynnä vapaaehtoisia ja seura-aktiiveja 🔹 5. Käytä kevyitä työkaluja 🔹 6. Ole läpinäkyvä ja rehellinen tilanteesta Ihmiset arvostavat suoraa puhetta. Jos viestintä hiljenee, kerro miksi. Jos haetaan uusia tekijöitä someen tai viestintään, sano se ääneen. Tämä lisää yhteisön sitoutumista. 🔹 7. Kutsu mukaan ja rakenna yhteisöä Jääpallon viestinnän vuosikello (esimerkki) Tässä jääpalloseuran viestinnän vuosikello, joka ottaa huomioon myös sen, että liiton viestintä on tällä hetkellä hiljaisempaa. Tämä toimii runkona – voit sovittaa sen oman seuran rytmiin ja resursseihin. 🗓️ JÄÄPALLOSEURAN VIESTINNÄN VUOSIKELLO 🔹 Huhtikuu–Toukokuu 2025 🔹 Kesäkuu–Heinäkuu 2025 🔹 Elokuu 2025 🔹 Syyskuu–Lokakuu 2025 🔹 Marraskuu–Joulukuu 2025 🔹 Tammi–Helmikuu 2026 🔹 Maaliskuu 2026 💡 Vinkki: Laita joka kuukauden alkuun pieni muistilista:✅ Mitä julkaistaan?✅ Kuka tekee?✅ Miten ja missä kanavissa?

Toimitus

154
0
BandyLiigaUutiset

Vielä jääpalloliiton kriisistä

Perustehtävän kirkastaminen – olemme olemassa ihmisiä varten Lukijamme nimimerkillä “SR” on antanut muutaman napakan viestin/vastauksen tämän hetkisen kriisin keskellä. SR:n erinomaiset ja ajatuksia herättävät kirjoitukset, jotka nostavat esiin monia olennaisia teemoja suomalaisen seuratoiminnan, liittotyön ja erityisesti jääpallon kehittämisen näkökulmasta. Alla pyrimme vastaamaan BandyliigaToimituksen ajatuksia asiasta: Perustehtävän kirkastaminen – olemme olemassa ihmisiä varten Jokaisen seuran ja liiton olisi syytä palata perusasioiden äärelle säännöllisesti. Mikä on meidän olemassaolomme syy? Keneen haluamme vaikuttaa, kenelle tätä työtä tehdään? Usein nämä kysymykset unohtuvat kiireessä tai perinteiden painaessa harteilla, mutta niihin vastaaminen tuo kirkkauden koko toimintaan. Ilman ymmärrystä perustehtävästä ei synny myöskään vaikuttavaa strategiaa, eikä sen myötä kestävää kasvua. Aloittajat ratkaisevat kaiken – win them young Tämä on koko lajin elinvoiman kannalta kriittinen kohta. Entry level -toiminta määrittää tulevaisuuden. Se, miten systemaattisesti ja innostavasti aloitustyö on järjestetty, ratkaisee paljon. Liiton rooli on tässä sekä mahdollistava että ohjaava. Tukea tarvitaan – mutta oikeanlaista. Ei niinkään ylhäältä tiputeltuja PowerPoint-esityksiä vaan konkreettista arjen apua: materiaaleja, valmennusta, käytännön esimerkkejä ja ennen kaikkea innostusta. Sloganin osuminen (esim. “Opi luistelemaan”) on erinomainen esimerkki siitä, miten yksinkertaisella ja ymmärrettävällä viestillä voidaan tavoittaa perheitä oikealla hetkellä. Samalla muistutus: tekojääradoista on tullut yhteiskunnan taholta valtava mahdollistaja – mutta näitä mahdollisuuksia ei kannata jättää hyödyntämättä. Matala kynnys ja korkea laatu – sisältö ratkaisee Aloittaminen pitää tehdä helpoksi. Kuten mainitsit, muutama iloinen videoklippi, muutama jaettu julkaisu oikeissa ryhmissä, voivat olla juuri se ratkaiseva kipinä, joka saa perheen kokeilemaan. Tämän jälkeen tärkeintä on kokemus – lapsen ilo, tunne siitä että hän oppii ja kuuluu joukkoon. Tämä kokemus kantaa. Sitä ei voi ostaa, mutta sen voi mahdollistaa. Dialogi molempiin suuntiin – mitä seura tarvitsee ja mitä harrastaja kaipaa? Liiton ja seurojen välillä täytyy käydä jatkuvaa keskustelua. Samoin seuran ja harrastajan välillä. On osattava kysyä, kuunnella ja ennen kaikkea ymmärtää. Miten voidaan tehdä enemmän vähemmällä? Missä kohtaa resurssit valuvat tehottomasti? Mikä olisi se min effort, max impact -ratkaisu juuri nyt? Harrastajien kuuleminen on keskiössä. Miksi joku tuli mukaan? Mikä sai jatkamaan? Miksi lopetettiin? Tässä voisi olla jopa kansallisesti koordinoitu palautejärjestelmä, jossa kerättäisiin laajasti tietoa näistä ilmiöistä. Oikealla datalla voi tehdä parempia päätöksiä. Huippu rakentuu perustasta – pyramidin täytyy seistä leveällä pohjalla Tämä on itsestäänselvyys, mutta silti liian usein unohdettu totuus. Jos ei ole määrää, ei ole myöskään laatua. Huipulle pääsee vain, jos polku on olemassa ja siinä on riittävästi kulkijoita. Jos liiga harmaantuu eikä uutta sukupolvea tule tilalle, ei huipusta voi puhua. Silloin olemme lähinnä hyväntuulisen veteraanikerhon äärellä – sekin toki arvokasta, mutta eri perustehtävä. Aikuisten harrastaminen, lajien välinen yhteistyö ja tarinan kerronta Tähän kannattaa todella palata. Aikuisten kuntoliikunta ja matalan kynnyksen harrastaminen on kasvava kenttä. Sieltä löytyy potentiaalia, jonka varaan voi rakentaa myös lasten harrastamisen ekosysteemiä – vanhempien innostus heijastuu usein suoraan lapsiin. Lajien välinen yhteistyö, yhteiskäyttötilat ja ristiinmarkkinointi ovat kaikki keinoja lisätä tehokkuutta ja elinvoimaa. Sisäsiittoisuus, ukkoutuminen ja peiliin katsominen Tämä on rohkea, mutta rehellinen havainto. Moni seura tai liitto toimii liiaksi omassa kuplassaan. Yhteisön uudistuminen tarvitsee sekä ulkopuolisia vaikutteita että sisäistä kykyä katsoa kriittisesti omaa toimintaa. Uudistuminen ei tapahdu mukavuusalueella, mutta se ei tarkoita, että se olisi mahdotonta tai edes vaikeaa – se vaatii vain tahtoa ja uskallusta. Kyse ei ole vain jääpallosta!Kyse ei ole vain jääpallosta – kyse on yhteisöstä, kokemuksesta, tunteesta ja merkityksellisyydestä. Lajin säilyminen ja kehittyminen vaatii koko ketjun ymmärtämistä, jokaisen portaan arvostamista ja toiminnan kehittämistä dialogin, yhteistyön ja kuuntelemisen kautta. Alla BandyliigaToimituksen ehdotelma uudeksi kehittämisohjelmaksi Tässä on luonnos kehittämisohjelmaksi, jonka pohjana on “KR:n” ja BandyliigaToimituksen teksti ja sen herättämät teemat. 🧭 Kehittämisohjelma: Perustehtävästä huippuun – jääpallon elinvoiman vahvistaminen 🔹 TAVOITE: Rakentaa selkeä, vaikuttava ja yhteisöllinen kehittämismalli, joka tukee: 🔶 VAIHE 1: PERUSTEHTÄVÄ JA PERUSTA KUNTOON 1.1 MISSIO JA TARVE – KENELLE JA MIKSI OLEMME OLEMASSA? 1.2 ENTRY LEVEL -TYÖ SYSTEMAATTISEKSI 1.3 JAA, JULKAISE, OSALLISTA 🔶 VAIHE 2: KUUNTELEMINEN JA KEHITTÄMINEN 2.1 KENTÄN ÄÄNI ESIIN – JATKUVA DIALOGI 2.2 KOLMEN TASON VUOROVAIKUTUS 🔶 VAIHE 3: KOKEMUS, JATKUVUUS JA HUIPULLE KULKEMINEN 3.1 KOKEMUKSEN SKAALAAMINEN 3.2 PYRAMIDI TUKIVAAKANA 3.3 AIKUISTEN HARRASTUS JA YHTEISÖLLISYYS 📈 SEURANTA JA MITTARIT ✅ LOPUKSI Kehittämisohjelman ytimessä on ihmislähtöisyys, konkretia ja yhteistyö. Se ei vaadi massiivisia resursseja, mutta se vaatii suunnitelmallisuutta, kuuntelemista ja halua tehdä arjesta parempaa – yhdessä.

Toimitus

443
8
BandyLiigaUutiset

Botnialle lisää sopimuksia

Eetu Pulkkinen solmi jatkosopimuksen Botnian kanssa Botnian on vahvistanut keskikenttäpelaaja Eetu Pulkkisen sopimuksen, joka jatkuu kauteen 2025-2026. Pulkkinen on ollut keskeinen pelaaja edustusjoukkueen keskikentällä, tuoden osaamista niin pallolliseen peliin kuin maalintekoon. Viime kausi oli Pulkkiselle nousujohteinen, ja se antoi paljon uskoa omaan tekemiseen sekä koko joukkueen kehitykseen. “On todella hienoa jatkaa uraani Botniassa kaudella 2025-2026. Viime kausi oli nousujohteinen, ja se on antanut paljon uskoa omaan tekemiseen, sekä joukkueen tekemiseen. Tunsin, että kehityin pelaajana, ja nyt on entistä suurempi halu jatkaa siitä, mihin viime kaudella jäätiin”, Pulkkinen kommentoi. Keskikenttäpelaaja korostaa, että hänen tavoitteensa on olla paras versio itsestään kentällä ja auttaa joukkuetta menestymään. “Olen erittäin innoissani tulevasta kaudesta ja se, että voin kehittyä vielä paremmaksi pelaajaksi. Treenit ovat todella tärkeä osa tätä prosessia, ja olen valmis antamaan kaikkeni niin kentällä kuin sen ulkopuolellakin”, Pulkkinen jatkaa. Joukkue odottaa innolla, että Pulkkisen kaltaiset kokeneet pelaajat voivat johdattaa Botnian entistä parempiin suorituksiin tulevalla kaudella. Pulkkisen sopimus on yksivuotinen.

Toimitus

191
0
BandyLiigaUutiset

Juri Schreck jatkaa Botniassa

Sopimus kaudelle 2025-2026 Botnia saa tärkeän palasen ensi kauden joukkuettaan kuntoon, kun seuran pitkäaikainen kapteeni Juri Schreck on tehnyt päätöksen jatkaa pelaajauraansa myös kaudella 2025–2026. Schreckin jatkaminen on merkittävä uutinen paitsi kenttätapahtumien, myös joukkueen henkisen selkärangan kannalta. Schreck on ollut Botnian mukana vuodesta 2013 ja ehtinyt pelata 190 ottelua, joissa on syntynyt yhteensä 117 tehopistettä. Hänen pelaajauransa ei kuitenkaan mittaudu pelkillä tehopisteillä – kokemus, johtajuus ja esimerkillinen asenne tekevät hänestä tärkeän hahmon niin kentällä kuin sen ulkopuolella. ”Juri on vahva kiinnitys ensi kauden joukkueeseen. Hän tuo kokemusta ja rauhallisuutta niin pukukoppiin kuin kentällekin. Mahtavaa, että Juri päätti jatkaa pelaamista Botniassa myös tulevalla kaudella,” summaa pelaajavalmentaja Markus Kumpuoja. Kokemus arvossaan – johtajuutta nuoren joukkueen tueksi Botnian joukkue on viime kausina kehittynyt systemaattisesti ja ottanut askelia modernin bandyn suuntaan. Tässä kehitystyössä Schreckin kaltainen kokenut pelaaja toimii ankkurina, jonka ympärille nuoremmat pelaajat voivat rakentaa omaa peliään. Hänen kyky rauhoittaa peliä ja johtaa esimerkillään on ollut keskeinen osa Botnian joukkuedynamiikkaa. Schreckin jatkaminen tuo myös jatkuvuutta – hän on yksi harvoista pelaajista, joka on nähnyt seuran eri vaiheet viimeisen vuosikymmenen aikana. Tällaisen pelaajan läsnäolo auttaa siirtämään Botnian pelillistä ja kulttuurista identiteettiä eteenpäin. Isompi merkitys kuin pelkkä sopimus Vaikka Juri Schreckin jatkaminen on teknisesti yksi pelaajasopimus muiden joukossa, sen symbolinen merkitys on paljon suurempi. Se viestii sitoutumista, jatkuvuutta ja uskoa siihen työhön, jota seurassa tehdään. Se kertoo myös siitä, että pelaajat, jotka ovat nähneet monia kausia ja pukukoppeja, kokevat edelleen Botnian oikeaksi paikaksi jatkaa uraansa. Joukkue ja kannattajat voivat siis olla tyytyväisiä – kapteeni pysyy ruorissa, ja Botnia saa jälleen kauteen lähdettäessä tärkeän johtohahmon mukaan matkalle.

Toimitus

143
0