BandyliigaToimitus pohtii Helsingin liikuntapolitiikkaa Uutinen Helsingin sanomissa sai BandyliigaToimituksen pohtimaan jääpalloa, ja siihen toimivaa sisähallia. Tässä uutinen liittyy Garden hankkeeseen, palloiluareenaan, ja Helsingin urheilurakentamiseen. Pohdimme seuraavaa: Liikuntajohtaja Tarja Loikkasen tasapuolisuus urheilulajeja kohtaan vaikuttaa olevan hankalasti tasapainotettavissa, mikä johtuu useista tekijöistä. Ensinnäkin Helsingin kaupungin prioriteetit näyttävät painottuvan lajeihin ja olosuhteisiin, joille on suurin kysyntä tai taloudellinen potentiaali, kuten jalkapallo. Oikeudenmukaisuus urheilulajeja kohtaan Loikkanen myöntää itse, että koripallo ja muut sisälajit, kuten salibandy, ovat aliedustettuja nykyaikaisten olosuhteiden osalta Helsingissä. Tämä rajoittaa esimerkiksi Korisliigan kärkijoukkueen, Helsinki Seagullsin, kasvua. Vaikka hän ehdottaa sisälajien yhdistämistä yhden monitoimihallin suunnittelun ympärille, tämä lähestymistapa korostaa kaupungin resurssien puutetta, eikä varsinaisesti ratkaise sisälajien systemaattista aliarvostusta. Samaan aikaan jalkapallo näyttää olevan priorisoitu laji, koska kaupunki tukee Gnistanin stadionhankkeen kaavoitusta ja liikennejärjestelyjä, vaikka hanke on yksityinen. Vaikka jääpallo on tärkeä laji sitä harrastaville ja sillä on vahva perinne Suomessa, sen infrastruktuuriin investoiminen ei näytä olevan prioriteetti Helsingille. Tilanteen muuttaminen vaatisi lajin harrastajien ja järjestöjen aktiivista lobbausta, kansallisen tason rahoitusta sekä laajempaa yleisön ja päättäjien tietoisuuden lisäämistä lajin tarpeista. Bolt Arenan ongelmat Bolt Arena ei ole sijainniltaan tai taloudellisesti sopiva monille toimijoille lausuu Tarja Loikkanen uutisessa. Mielenkiintoiseksi tuon lausunnon tekee se, että Helsingin kaupunki oli vahvasti mukana Bolt Arenan hankkeessa, mutta näyttää siltä, että stadionin alkuperäinen suunnittelu ei vastannut kaikkien käyttäjäryhmien tarpeita. Tämä heijastaa kaupungin mahdollista lyhytnäköisyyttä infrastruktuurihankkeiden suunnittelussa. Jalkapallon erityisasema Jalkapallo näyttää saavan merkittävää huomiota, koska se on Suomen suosituin urheilulaji harrastajamäärissä mitattuna. Tämä tuo mukanaan poliittista painoarvoa ja perustelun investoinneille. Helsinkiin ollaan suunnittelemassa uutta stadionia Gnistanin hankkeen kautta, vaikka kaupungissa on jo Bolt Arena, Olympiastadion, ja tähän voidaan laskea jopa Helsingin Käpylässä sijaitseva velodromi. Toisin kuin sisälajit, kuten jääpallo ja pikaluistelu, jalkapallo pystyy mobilisoimaan suuremman yleisön ja se näyttää vaikuttavan päätöksissä. Sisälajien ja vähemmän suosittujen lajien asema Jääpallo ja pikaluistelu kärsivät selvästi alhaisemmasta priorisoinnista. Näille lajeille ei ole rakennettu sisähallia Suomessa, mikä tekee niistä erityisen haavoittuvaisia sään ja muiden olosuhteiden suhteen. Jääpalloilijat esittivät jo 10 vuotta sitten yhtenä vaihtoehtona seuraavaa Katteen lisääminen Helsingin pyöräilyn velodromille ylipainehallin muodossa ja sen käyttäminen monikäyttötilana syyskuusta huhtikuuhun toisi merkittäviä hyötyjä, erityisesti liikunnan ja urheilun olosuhteiden parantamiseksi Helsingissä. Tässä on tärkeimmät hyödyt: 1. Tehokkaampi tilan hyödyntäminen 2. Jääpallon ja pikaluistelun olosuhteiden parantaminen 3. Monikäyttöisyys eri lajeille 4. Edullisempi kuin kiinteä halli 5. Kaupungin tavoitteiden tukeminen 6. Kestävä kehitys 7. Laajempi hyöty liikuntakulttuurille 8. Taloudellinen hyöty Katettu ylipainehalli velodromilla olisi merkittävä askel monipuolisemman ja tasa-arvoisemman liikuntapaikkarakentamisen suuntaan Helsingissä. Se tarjoaisi tärkeät olosuhteet jääpallolle, pikaluistelulle ja muille lajeille, joita tällä hetkellä ei priorisoida kaupungin rakennushankkeissa. Tasapuolisuuden parantaminen Loikkasen ehdotus yhdistää sisälajien voimat on askel oikeaan suuntaan, mutta se ei yksin riitä. Kaupungin tulisi aktiivisesti selvittää vähemmän suosittujen lajien tarpeita ja kehittää niille kestäviä olosuhteita. Tämä voisi tarkoittaa esimerkiksi hybridihallien rakentamista, jotka palvelisivat sekä jääpalloa, pikaluistelua että muita vastaavia lajeja – Kuten yllä on jo 10 vuotta sitten ehdotettu. Samalla kaupungin tulisi arvioida nykyistä investointipolitiikkaansa kriittisesti, jotta se ei jatkuvasti suosi suuria ja kaupallisesti kannattavia lajeja pienten lajien kustannuksella. Tämä edellyttäisi poliittista tahtoa ja laajempaa yhteisymmärrystä urheilun monimuotoisuuden tärkeydestä. Muistakaa nyt ihmiset, että kysytte ennen Alue- ja kuntavaalien järjestämistä ehdokkailtanne miten HE näkevät esim. yllä mainitut asiat, tai jääpallohallin rakentamisen Helsinkiin. Teillä on aikaa kysyä, ja siis vaikuttaa vaalipäivään 13.4.2025 saakka!