Mestaruuden vei Norjan Viikingit Kaukalojääpalloturnauksen voiton vei Norjan pääsarjapelaajista koottu yhdistelmäjoukkue luvuin 5-2, vastustajana finaalissa oli USA Legends. Alta voi Katso koko finaalin BandyliigaToimitus toivottaa Onnea Mestareille! Huom! Turnauksesta luvassa vielä lisää materiaalia, kun etätoimittajamme saa videon työstettyä….
Las Vegas Invitational Rink Bandy Tournament 5.-8.6.2024 Nyt on historiallisen kaukalojääpalloturnauksen aika Las Vegasissa. Tämä on ensimmäinen kerta, kun mitään urheilulajimme muotoa näytetään planeetan viihdepääkaupungissa. Tämän viikon turnaus, on herättänyt suurta kiinnostusta lajiamme kohtaan. “Las Vegas Invitational Rink Bandy Tournament” järjestetään 5.-8. kesäkuuta Vegasin uudella America First Arenalla, jonka omistaa NHL Vegas Golden Knights. Turnauksen mestajärjestäjät ovat USA Bandy -legendat Chris Halden ja Tom Howard, jotka päättivät, ettei ole parempaa tapaa edistää jääpalloa. OSALLISTUVAT JOUKKUEET Minnesotan legendat pelaajat aloittivat harjoittelun Bloomington Ice Gardensissa. Evan Erickson, Mike Hosfield, Mike Fabie, Chris Halden, Greg Olson, Dave Plaunt Atomic Steel on USA:n toinen joukkue. Joukkueessa on myös useita tunnettuja USA:n pelaajia, kuten Knutsonin veljekset Andrew ja Peter, Mike Fabie, Alex Turtinen, Cullen Munson ja tähtivahti Mac Berglove. Norjan viikingit tulevat turnaukseen Norjan joukkueen tähden Felix Callanderin johdolla. Joukkueessa on myös ydinjoukko pelaajia Norjan Eliittiliigasta, joista useat ovat pelanneet Ruotsissa. Näihin kuuluvat Fredric Norby, Felix Ljungberg, Fritjof Hagberg, Isaac Jerner, Lucas Philippenko, Alex Johansson ja Asmund Bratholm. Krunehof Tellus C -tiimi Heillä on neljä entistä maailmanmestaria kokoonpanossaan, mukaan lukien legenda Hasse Johansson, Stefan “X-et” Erixon, David Pizzoni ja Olov Englund. KOSA-kaaritiimi saa Adam Gilljamin (MM-kultaa 2017) joukkueeseen. Otteluohjelma BandyliigaToimitus seuraa turnauksen uutisointia, joten tulokset tulossa….
Heikki & Ilmari Pesonen jatkavat Botniassa myös kaudella 2024-25 24-25 Joukkueen pelaajajulkistukset jatkuvat Heikki ja Ilmari Pesonen edustaa myös tulevalla kaudella sinistä! Molemmat tuovat joukkueeseen luisteluvoimaa, sekä nuoruuden intoa.
Eemeli Metelinen & Matias Valtanen jatkavat kaudella 2024-25 Veiterä julkaisi somessa juuri seuraavat jatkosopimukset Voimme iloksemme todeta, että sekä Veiterän oman kasvatin Eemeli Metelisen että Matias Valtasen kanssa on päästy kautta 24/25 koskevaan jatkosopimukseen.
”Finlands sak är vår – Suomen asia on meidän” Tänään laskettiin kivi historiallisen jääpallomaaottelun muistoksi Tukholman stadionin jalkakäytävälle Ruotsin ja Suomen välillä pelattiin jääpallomaaottelu talvisodan aikana 11. helmikuuta 1940 Tukholman olympiastadionilla. Kyseessä oli hyväntekeväisyysottelu, jolla ruotsalaiset keräsivät varoja sotaa käyvän naapurimaansa tukemiseksi. Maaottelun tunnuslauseeksi muodostui “Finlands sak är vår” eli “Suomen asia on meidän”. Se radioitiin sekä Suomeen että Ruotsiin ja myös radiokuuntelijoilla oli molemmissa maissa mahdollisuus osallistua keräykseen. Pääsyliput maksoivat viisi kruunua ja kaikkien oli maksettava sisäänpääsymaksu, jopa Ruotsin kuningas Kustaa V, stadionin työntekijät, tiedotusvälineiden edustajat ja ruotsalaiset pelaajat. Ajatuksen ottelun järjestämisestä esitti tammikuun alussa tunnettu ruotsalainen urheilutoimittaja Torsten Tegnér ja sen valmistelut aloitettiin välittömästi. Koska myös Norjassa päätettiin pelata yksi ottelu, valittiin järjestelykomitean johtoon Ruotsin kruununprinssin Gustaf Adolf lisäksi Norjan kruununprinssi Olav. Suomen omat jääpallosarjat oli kaudella 1939–1940 luonnollisesti peruttu sodan vuoksi ja Suomen joukkue koostui pääasiallisesti pelaajista, jotka saapuivat otteluun lähes suoraan rintamalta. Suomen joukot olivat tuolloin vaikeuksissa Karjalan kannaksella, lähinnä Summassa ja Taipaleessa, missä Neuvostoliiton yritti läpimurtoa ja Viipuri oli välittömän uhan alla. Mutta pelaajille myönnettiin silti lomaa ja sanotaan, että marsalkka Mannerheim henkilökohtaisesti allekirjoitti tuon päätöksen! Ottelun poikkeuksellisen luonteen takia mukaan valittiin myös Työväen Urheiluliiton joukkueiden pelaajia, vaikka yleensä tuohon aikaan Suomen maajoukkue koostui pelkästään Suomen Palloliiton pelaajista. SUOMEN MAAJOUKKUE: Joukkueenjohtajina toimivat puheenjohtajat (SPL:n) Erik von Frenckell ja (TUL:n) Urho Rinne. ELLA ERONEN, Maamme-laulu lausuttuna Tapahtuma alkoi kansallislauluilla, jonka jälkeen ruotsalainen näyttelijä/tenori Alf Alfer esitti Ruotsin kansallishymnin ja suomalainen näyttelijä Ella Eronen lausui Maamme-laulun suomeksi ja ruotsiksi. Kaupungissa oli tuona päivänä hyytävä pakkassää. Ennen ottelun alkua Eronen lausui Maamme-runon (”Vårt land”) mikrofoniin Suomeksi ja ruotsiksi. Kun hän lopetti esityksensä suomeksi lausuttuun säkeeseen, täysi stadion oli aivan hiljaa. Eronen luuli, ettei kukaan ollut kuullut häntä, mutta yleisö olikin liikuttunut kyyneliin. Sen jälkeen hän sai raikuvat suosionosoitukset. Maamme – Ella Eronen (Poptori Youtube) Vårt land – Ella Eronen (YLE) Eronen muistelee tuota hetkeä YLE:n haastattelussa (YLE) Esitys teki radion välittämänä syvän vaikutuksen niin ruotsalaisiin kuin sodan ahdingossa eläviin suomalaisiin. Tapauksen jälkimaine saavutti myyttiset mittasuhteet – lehtikirjoituksissa Ella Erosta luonnehdittiin Suomen koko hätääkärsivän kansan ääneksi. Hänelle alkoi tulvia esiintymiskutsuja ympäri Ruotsia, ja Eronen kiersikin ruokapalkalla yli kuudessakymmenessä tilaisuudessa ajamassa Suomen asiaa. Kansallisena symbolina Eronen sai entistäkin enemmän huomiota ja arvonantoa, mikä vaikutti hänen uransa nousuun. ”Se oli minun asepalvelukseni. Olinhan tavallaan samassa asemassa kuin taistelevat sotilaat ja kiertueet olivat minun tapani puolustaa maatani”, Eronen totesi. Ottelu, Kerätyt varat… Itse ottelu päättyi lopulta Ruotsin voittoon maalein 2–1. Suomen maalin laukoi Sakari Salo. Ottelun aikana pakkasta oli 17 astetta, mutta siitä huolimatta stadionille kerääntyi 6 344 katsojaa. Suomen joukkue jatkoi matkaansa Osloon, jossa kaksi päivää myöhemmin pelattiin Norjaa vastaan. Kun Tukholman stadionilla oli ollut kylmässä säässä vain runsaat kuusi tuhatta katsojaa, niin Bisletillä Oslossa oli 11 000 katsojaa. Se on Norjan jääpallon kaikkien aikojen lyömätön yleisöennätys. Radiokuuntelijoilta saadut lahjoitukset mukaan lukien Tukholman ottelutapahtuman tuotto oli 475 000 kruunua eli noin 5,6 miljoonaa markkaa. Yleisradio järjesti samaan aikaan Suomessa keräyksen, jonka tuotto oli 8,2 miljoonaa markkaa. Kun Norjasta saatiin vielä 583 000 markkaa, muodostui koko keräyksen tuotoksi noin 14,5 miljoonaa markkaa, joka nykyrahassa on noin 4,1 miljoonaa euroa. Suomessa ja Ruotsissa kerätyt varat luovutettiin Suomen Punaisen Ristin kautta sotainvalidien hyväksi, Norjasta saadut puolestaan ohjattiin Urheilutoimittajien kerhon kautta puutteeseen joutuneitten urheilijoitten perheille. Ruotsin urheilun edistämisen keskusliitto (Sveriges Centralförening för Idrottens Främjande SCIF) perustettiin vuonna 1897 ja se on maan ensimmäinen keskeinen urheilujärjestö sekä Ruotsin Olympiakomitean ja Riksidrottsförbundetin edeltäjä. Nykyään SCIF pyrkii edistämään urheilua muun muassa raportoimalla urheilun historiasta eri tavoin. Yhdistys nimeää Vuoden Urheiluliiton, jakaa stipendejä liikunnantutkimukseen sekä tukee urheilumuseoita ja -yhdistyksiä. Vuonna 2022 SCIF käynnisti yhdessä Tukholman kaupungin kanssa Walk of Famen kunnioittaakseen Tukholman stadionin tärkeitä tapahtumia asettamalla kiviä jalkakäytävälle stadionin ulkopuolella. Tähän mennessä on laskettu 13 kiveä (katso scif.se tai walkoffamestadion.se) ja tänään kyseiselle jalkakäytävälle laskettiin neljä uutta kiveä. Niistä yhdessä kunnioitetaan”Sotamaaottelua” jääpallossa (Ruotsi-Suomi, 11. helmikuuta 1940). Alla vielä tunteikas video tuosta kyseisestä maaottelusta, tekijänä Stopptid/Jens Lind: https://vimeo.com/943751085/91d1503b39
Ruotsissa testataan mustaa jääpalloa Kuten jo aikaisemmin uutisoimme kansainvälisen jääpalloliiton uutisen kertovan, ja nyt myös Suomen jääpalloliiton vahvistaman seuraavan kokeilun Ruotsista. Ruotsissa harjoituskaudella uutta Kosan valmistavaa mustaa palloa tullaan kokeilemaan eri seuroissa, sekä junioripuolella että naisten ja miesten toimesta. – Minä uskon tähän ja mielestäni tämä on kokeilemisen arvoinen asia, sanoo Pär Billsmon, joka toimii Ruotsin Jääpalloliiton sääntö- ja tuomarikomitean puheenjohtajana. Voi tietenkin olla, että tästä tulee täydellinen floppi, mutta silloin voimme ainakin todeta että olemme kokeilleet. Perimmäisenä syynä kokeilun taustalla on kuitenkin jääpallon suosion ja näkyvyyden parantaminen. – Moni sanoo vieläkin että jääpalloa on turha seurata paikan päällä, kun ei kuitenkaan erota palloa. Haluamme olla mukana kehittämässä jääpalloa, ja tämä voi olla yksi tapa. Lopullinen tuomio tulee kuitenkin aktiivisilta pelaajilta, joten katsotaan rauhassa millaisen vastaanoton alkukauden kokeilu tulee saamaan, sanoo Billsmon.
Kamppareille 3 uutta sopimusta Kampparit on solminut kolme uutta pelaajasopimusta – Jere Korhonen, Jere Kupiainen ja Ville Hokkanen palaavat Kampparipaitaan. Kaikki kolme pelaajasopimusta on mallia 1+1 vuotta. Ville Hokkanen, 23 palaa Kampparipaitaan neljän WP35:ssä pelatun kauden jälkeen. Opiskelut Kuopion pelastusopistossa ovat takana ja Varkauden vuodet ovat kehittäneet Villeä pelimiehenä. Nyt onkin sopiva aika palata kasvattajaseuran riveihin. Jere Korhonen, 24 palaa Kampparimaaliin kolmen vuoden jälkeen. Jere Korhonen täydentää Kamppareiden laadukkaan ja harvinaisen tasavahvan maalivahtitrion. Jere on nuoresta iästään huolimatta pelannut Bandyliigassa jo 6 kautta jonka lisäksi hän pelasi kaudet 2021/22 ja 2022/23 Ruotsissa, nsimmäisen kauden Elitserienissä tuolloin pelanneessa tukholmalaisjoukkueessa IK Tellus ja jälkimmäisen kautensa Allsvenskanin Katrineholm Bandyssä. Viime kauden Jere edusti WP35:ttä. Jere Kupiainen, 22 on kolmas Varkaudesta kotiin palaava pelimies. Jere palaa kolmen WP-vuoden jälkeen kasvattajaseuransa paitaan. Varkaudessa jämäkkäotteinen ”Kupi” on mennyt huimasti eteenpäin ja sopii mainiosti nuoreen joukkueeseen. Kamppareiden sopimustilanne on ajankohtaan nähden mainio. Kamppareilla on tällä hetkellä kasassa yhteensä 18 (3+15) sopimusta.
Valmennusryhmä on nimennyt ensimmäisen tarkkailuryhmänsä tulevaa kautta silmällä pitäen. Olemme valmennustiimin kanssa kartoittaneet pelaajia ja olleet heidän valmentajiinsa yhteydessä. Näiden keskustelujen perusteella nimettiin ikäluokan ensimmäinen valmennusryhmä, sanoo maajoukkueen uusi vastuuvalmentaja Tuomas Erkkilä. P17-maajoukkue kokoontuu kesäkuun alussa ensimmäisen kerran etäpalaverin merkeissä. Palaverissa käydään läpi maajoukkueen matkaa kohti tammikuun Ruotsissa pelattavia MM-kisoja, mitä kyseinen matka tarjoaa ja tarkoittaa ja mitkä ovat tavoitteet. – Kyseessä on myös kasvatillinen kehitysprojekti, mutta tämä ei tarkoita että tavoitteista tingitään. Kun on kyse kilpaurheilusta ja Suomen maajoukkueesta niin lähdemme tottakai aina taistelemaan voitosta. – Nyt tarkkailuryhmän ulkopuolelle jäävät pelaajat ovat myös tarkkailun alla ja näyttöpaikkoja tulee varmasti. Ensimmäinen ryhmä on olosuhteiden pakosta rajattu pienemmäksi – jäähalliolosuhteissa emme voi ottaa viikonlopuksi 60 henkilöä, mutta esimerkiksi isonjään leirille pyritään ryhmän kokoa nostamaan reilusti, sanoo Tuomas Erkkilä. P17-maajoukkueen ensimmäinen tarkkailuryhmä kaudelle 2024-2025: P17-maajoukkueen johto: BandyliigaToimitus onnittelee kaikkia tarkkailuryhmään valittuja pelaajia – Onnea!
Pekka Niska & Aapo Pulkkinen jatkavat Botniassa Botnia julkaisi juuri ensimmäiset jatkosopimukset tulevalle kaudelle – Pekka Niska ja Aapo Pulkkinen jatkavat sinisessä ensi kaudella. Aapon vahva luistelu keskikentällä ja Pekan maalintekotaito tuo vankan pohjan Botnian tulevalle kaudelle uutisoidaan Botniamediassa.
Yhteinen tahto, kehittäminen, ja parhaat palkittu Suomen Jääpalloliitto piti sunnuntaina 18.5.2024 liiton kevätkokouksen, jossa käsiteltiin niin mennyttä – kuin tulevaa. Keskustelut käytiin hyvässä yhteisessä hengessä, ja jokaisella taholla oli halu kehittää, ja vahvistaa Suomalaista jääpalloa. Muutamia käsittelyssä olleita asioita Listalla oli useampikin asia, mutta me nostamme esille niistä seuraavat: Hallituksen kokoonpano Ensin käsiteltiin liiton puheenjohtajan valinta, kun erovuorossa oli istuva puheenjohtaja Antti Parviainen. Heti aluksi Parviainen ilmoitti olevansa käytettävissä seuraavat kaksi vuotta. Näin myös Parviasta ehdotettiin jatkamaan puheenjohtajana, tosin ei yksimielisesti kun vastaehdokkaaksi esitettiin Vantaalaista Joni Hildéniä. Tämä merkitsi tietysti sääntöjen mukaista äänestystä (paikalla 65 valtakirjalla vahvistettua ääntä). Ensimmäinen äänestys jouduttiin uusimaan, koska äänten laskennassa huomattiin yhden seuran tehneen virheen, ja täten äänestyksen tulosta ei voitu hyväksyä. Uusinta äänestyksessä Antti Parviainen valittiin Jääpalloliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2024-2026. Liittohallituksesta erovuorossa olivat seuraavat toimijat Ilari Hepola, Martti Lousti, ja Markus Saukkonen. Lousti ja Saukkonen ilmoittivat siirtyvänsä näistä luottamustehtävistä eläkkeelle, joten Hepolan ilmoitettua jatko halustaan, hänen lisäksi ehdotettiin hallitukseen uusina jäseninä Carla Björndahl Porista & Riku Rinnekangas Kouvolasta – nämä esitykset myös hyväksyttiin. Kilpailusäännöt Kilpailusäännöt ovat puhuttaneen vuosia, ja viime kaudella jo useat nauroivat sääntöjen puutteisiin, ja niiden noudattamiseen. Nyt oltiin “niin” yksimielisiä siitä ettei asiasta pitäisi edes keskustella, koska jokaisella pitäisi urheilullisuus, ja oikeudenmukaisuus olla niin syvällä toiminnassa – ettei tällaista saisi vaan tapahtua. Yhteisesti todettiin ettei sääntöjä saada 100% sellaisiksi että kaikki maailman asiat siellä olisi – mutta kaikki olivat sitä mieltä että he sitoutuvat noudattamaan sääntöjä ja hyviä tapoja. Jäädään odottamaan kautta 2024-25, ja katsotaan koska ensimmäinen asia mikä tähän kohtaan voidaan laskea nousee esille? Toivottavasti olemme tässä väärässä… Hyvää on se, että kesän aikana kilpailusääntöjä uudistetaan, ja muokataan – jotta ne ovat päätettävissä syyskokouksessa niin, että ne ovat voimassa heti kauden alusta alkaen… Käytävillä, ja kokouksen edellä/jälkeen useat pohtivat vielä Porvoon Akilleksen “luovutusta” Jyväskylän vieraspelistään. Vieläkään asiaa ei ole loppuun käsitelty? – tai ainakaan useat seurat eivät tienneet miten asia on käsitelty – “ollaan hiljaa, niin asia katoaa”. BandyliigaToimitus ihmettelee sitä, että mekin saamme puheluita, ja postia asiasta – mutta miksi seurat eivät kokouksessa kysy, tai esitä asiaa käsiteltäväksi? Usea toimittaja on sanonut jääpallon saaneet mahdollisuuden kääntää positiiviseksi Kallion kentällä Tapaninpäivänä sattunut murheellinen tapahtuma, mutta tämäkään ei koskaan saatu lopullista käsiteltyä? Siellä sekin on maton alla piilossa? Miksi jääpalloliitto ei tuominnut puheenjohtajan “suulla” toimintaa (kuten HIFK ja Botnia teki), kun mediassa asiaa puitiin? – Jääpalloliitto olisi voinut ottaa vahvaa kantaa näihin “uhkiin” Olisi riittänyt, että ME jääpallon parissa toimivat – tuomitsemme, emmekä hyväksy asiaa – Me puutumme asiaan jatkossa vielä tiukemmin! No asia tuli, meni, ja jäi historiaan… Jääpallon yhteinen TV-alusta Jääpalloseurojen “tapetilla” ollut jääpalloTV, BandyTV tai mikä nimeksi sitten tulee? on seurojen keskusteluissa ollut toiveena jo useamman vuoden. Nyt kun asia olisi voitu jo syksyllä päättää, ei siihen yhdessä pystytty. Nyt asia olisi viikonloppuna voitu päättää, no taas asia muutettuna päätettiin – eli alusta tehdään, ja sieltä tulee vähintään 10 ottelua kauden 2024-25 aikana. Näin jokainen jääpallopaikkakunta esiintyy ainakin kerran “special” lähetyksenä, josta vastaa Suomen Jääpalloliitto. Toivotaan, että seurat lähtevät tähän vahvemmin mukaan, ja myös yhteistyökumppanit kiinnostuvat laajemmasta yhteistyöstä jääpalloliiton, ja seurojen kanssa – koska näemme esim Ruotsissa asian toimivan loistavasti ja näin kaikilla on mahdollisuus nähdä ottelut – olitte sitten missä tahansa – netin kautta seuraaminen onnistuu… Suomen Cup 8-10.11.2024 Pori Tästä ehdimmekin jo uutisoida, eli uudella järjestelmällä pelataan kaikki ottelut (alkuotteluista – Finaaliin saakka) yhden viikolopun aikana Porissa (lue uutinen). Narukerä uutisoi asiasta jo innokkaana seuraavasti: Onnea Pori! Ja kiitos luottamuksesta Finbandy liittokokous. Miesten Suomen Cup ensimmäistä kertaa Porissa 8.-10.11.2024. Hieno uusi urheilutapahtuma Poriin – Ja kiitos tuesta hankkeelle @visitpori, Porin kaupunki sekä kaupunginjohtaja Lauri Inna. Mitä jäi kevätkokouksesta käteen? Jääpalloliitto uutisoi juuri äsken näin: Kokouksen positiivisin anti oli monet hyvähenkiset keskustelut ja päätökset, jotka toivon mukaan vie rakasta lajiamme eteenpäin, sanoo puheenjohtaja Suomen Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen. BandyliigaToimitus haluaa myös uskoa asiaan, ja kokouksen henkeen! Ihmettelemme vain etteivät seurat uskalla kertoa oikeasti pelkojaan, tai seistä sanojensa takana – tai kyseenalaistaa asioita – jos näille on tarvetta… Meillä puhelin on soinut viimeiset 4 päivää, meidän on vastattava yhteyden ottoihin seuraavasti – miksi ette ottanut asioita esille kokouksessa, tai esittäneet “oikeasti” mielipiteitänne? Tämän johdosta meillä BandyliigaToimituksessa on hämmentävä olo – Olemmeko me suomalaiset oikeasti tällaisia? – olemme pelkureita tuomaan näkemyksiämme, tai kysymyksiä esille – jos kukaan ei asiaa käsittele, olen minäkin hiljaa – tai hymyilen ja vastaan: kyllä kyllä…. Me BandyliigaToimituksessa seisomme oikeudenmukaisuuden, jääpallon tulevaisuuden, ja yhteistyön takana – Vaikka meistä ei siksi myöskään pidetä – No me voimme kuitenkin kulkea selkä suorana…. HUOM! Me emme aina ole oikeassa mutta me ainakin haluamme keskustella kaikesta, myös vaikeista asioista – jääpallon tulevaisuutta miettien… 2023-2024 parhaat Kokouksessa julkistettiin myös kauden 2023-2024 parhaat. Vuoden 2024 jääpalloilijaksi valittiin Teemu Määttä ja vuoden naisjääpalloilijaksi Joanna Nykänen. Suomen Jääpalloliitto on myös halunnut kunnioittaa lajin historiaa ja tästä syystä Bandyliigan palkintokategorioita on nimetty lajin legendojen nimiin. Muun muassa runkosarjan voittajan palkinto on nimetty eniten Suomen mestaruuksia voittaneen Jussi Pellin nimiin ja Suomen mestaruuden voittanut joukkue saa Erik Bernerin nimissä olevan palkinnon. Vuoden parhaat kaudella 2023-2024 BandyliigaToimitus onnittelee jokaista palkittua – Onnea!
