Joukkueiden katseet jälleen Ruotsiin

HIFK hakee ison jään tuntumaa viikonloppuna

Syksy on jälleen siinä vaiheessa, kun suomalaiset jääpallojoukkueet alkavat suunnata länsinaapuriin. Ruotsin jääpallohallit tarjoavat tässä vaiheessa vuotta jotakin, mitä Suomessa joudutaan vielä odottamaan: täysimittaista isoa jäätä.

Kotimaassa ensimmäisten tekojäiden avautumiseen on edelleen noin kuukausi aikaa. Samaan aikaan kuntien taloustilanne näkyy yhä selvemmin jääolosuhteissa, ja osa kentistä saattaa päästä käyttökuntoon vasta marraskuun puolivälin jälkeen.

Jääpalloväelle tilanne ei ole uusi. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana suomalaiset liigajoukkueet ovat matkustaneet syksy toisensa jälkeen Ruotsiin hakemaan ison jään harjoituksia ja otteluita.

Sinänsä Ruotsin-leireissä ei ole mitään huonoa. Päinvastoin. Ne tarjoavat kovia harjoitusotteluita, erilaisia vastustajia ja mahdollisuuden irrottautua hetkeksi normaalista harjoitusarjesta.

Olennaisempaa on kuitenkin kysyä, miksi matkustamisesta on tullut käytännössä välttämättömyys.

Kaksikymmentä vuotta samaa ongelmaa

Suomeen ei ole vieläkään saatu rakennettua yhtään varsinaista täysimittaista jääpallohallia, vaikka olosuhdeongelmista on puhuttu jo vuosikymmeniä.

Siinä ajassa suomalaiset seurat ovat ehtineet tehdä lukemattomia leirimatkoja Ruotsiin, maksaa busseista, majoituksista ja jäävuoroista sekä sovittaa pelaajien työ- ja opiskeluaikatauluja muutaman arvokkaan ison jään päivän ympärille.

Kysymys ei enää ole yksittäisestä lämpimästä syksystä tai siitä, avautuuko joku tekojäärata muutaman päivän suunniteltua myöhemmin.

Kyse on suomalaisen jääpallon rakenteellisesta olosuhdeongelmasta.

Ehkä kaikkein vaikein kysymys onkin se, kuinka kahdessakymmenessä vuodessa ei ole onnistuttu kokoamaan riittävän vahvaa yhteistä hanketta jääpallon ja muiden isoa jääaluetta tarvitsevien lajien ympärille.

Ensimmäisen hallin ei tarvitsisi olla valtava tapahtuma-areena. Jo yksinkertainen, toimiva täysimittainen harjoitushalli muuttaisi suomalaisen jääpallon syksyä merkittävästi.

Siellä voisivat harjoitella Bandyliigajoukkueet, juniorit ja maajoukkueet. Samalla olosuhdetta voisivat hyödyntää myös muut jäälajit.

Yksi halli ei ratkaisisi kaikkea, mutta se olisi alku. Tällä hetkellä ratkaisua haetaan edelleen Ruotsista.

Suomen Cup tuo Helsingin olosuhteet jälleen esille

Tänä syksynä jääolosuhteita seurataan erityisen tarkasti myös Helsingissä.

Suomen Cup on tarkoitus pelata Oulunkylän tekojääradalla 6.–8. marraskuuta, joten mahdollinen lämmin syksy ja alkutalvi nostavat väistämättä esille kysymyksen siitä, missä kunnossa jää on turnauksen lähestyessä.

Helsingissä alkukauden jääolosuhteet ovat valitettavan usein nousseet keskusteluun myös aikaisempina vuosina.

Toivotaan tietenkin, että tällä kertaa kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Suomen Cup pystytään pelaamaan Oulunkylässä normaalisti.

Samalla tilanne muistuttaa jälleen siitä, kuinka haavoittuva ulkojäähän vahvasti nojaava laji Suomessa edelleen on.

HIFK suuntaamassa Ruotsiin

Bandyliigaseurat ovat toistaiseksi kertoneet melko vähän tämän syksyn leirisuunnitelmistaan. BandyliigaToimitus seuraa kuitenkin aktiivisesti myös ruotsalaisia jääpallosivustoja, ja niiden perusteella ainakin HIFK näyttäisi olevan loppuviikosta matkalla Ruotsiin hakemaan arvokkaita harjoitus- ja pelitunteja isolta jäältä.

HIFK ohjelmassa näyttäisi olevan kolme ottelua kolmena peräkkäisenä päivänä.

Perjantaina 2.10.
Katrineholm Bandy – HIFK

Lauantaina 3.10.
IFK Motala – HIFK

Sunnuntaina 4.10.
Finspångs AIK – HIFK

Kolme ottelua tarjoavat HIFK hyvän mahdollisuuden nähdä, missä vaiheessa joukkueen peli on pitkän kesäharjoittelukauden jälkeen.

Tulokset eivät tässä vaiheessa kautta ole vielä kaikkein tärkein asia.

Oleellisempaa on saada yhteisiä minuutteja isolta kentältä, löytää viisikoiden yhteistyötä, harjoitella erikoistilanteita ja nähdä, miten kesän aikana rakennettu pelitapa toimii otteluvauhdissa.

Kesän työ pääsee ensimmäiseen todelliseen testiin

Jääpalloilijan kesä on pitkä.

Juoksua, kuntosalia, erilaisia oheisharjoituksia ja mahdollisuuksien mukaan pienemmän kaukalon jäätä tehdään kuukausien ajan sitä varten, että syksyllä päästäisiin viimein takaisin isolle kentälle.

Siksi ensimmäisillä kunnollisilla ison jään harjoituksilla ja otteluilla on paljon suurempi merkitys kuin tavallisen harjoitusottelun tuloksella.

Valmennus näkee ensimmäistä kertaa kunnolla joukkueen etäisyydet, liikkeen ja pelin rakenteen. Uudet pelaajat pääsevät sisään pelitapaan ja yhteispeli alkaa vähitellen löytää muotoaan.

Kolme ottelua lyhyessä ajassa kertoo myös siitä, missä vaiheessa joukkueen fyysinen valmistautuminen tällä hetkellä on.

BandyliigaToimitus seuraa leiriä

Palaamme HIFK Ruotsin-leiriin vielä ennen perjantain ensimmäistä ottelua, kun tarkemmat otteluajat ja mahdolliset lähetys- tai seurantatiedot varmistuvat.

Tavoitteena on saada viikonlopun aikana myös muutamia haastatteluja suoraan HIFK leiriltä.

Haluamme kuulla pelaajilta ja valmennukselta, miltä paluu isolle jäälle tuntuu pitkän kesäharjoittelun jälkeen, missä vaiheessa joukkueen peli tällä hetkellä on ja millaisin ajatuksin HIFK lähtee kohti marraskuussa käynnistyvää kotimaan kilpailukautta.

Uskomme myös, että viikonlopun otteluista saadaan Bandyliiga.fi peliraportit.

Pitkä kesä alkaa vähitellen jäädä taakse.

Jääpallokausi lähestyy.

Silti suomalaisen jääpallon kannalta yksi kysymys pysyy vuodesta toiseen samana:

Kuinka kauan suomalaisjoukkueiden pitää matkustaa Ruotsiin päästäkseen syksyllä harjoittelemaan lajiaan oikeissa olosuhteissa?