Naisten- ja Miesten Jääpallon MM-2026 Porissa

Jääpallon MM-kisat Suomeen – kisat järjestetään Porissa 12.–18.1.2026

MEDIATIEDOTE

Kansainvälisen jääpalloliiton hallitus on päättänyt vuoden 2026 jääpallon miesten ja naisten MM-kisojen järjestämisestä Suomessa. Kisat järjestetään Porissa 12.-18.1.2026.

Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviainen on erittäin innostunut saadusta tiedosta.

– On suomalaisen jääpalloperinteen voitto, että kisat järjestetään jälleen Suomessa – 25 vuoden jälkeen. Kisahankkeen eteen on tehty paljon työtä ja suuri kiitos kuuluu Porin kaupungille sekä Narukerälle, että kisahanketta lähdettiin alun perin edistämään. Nyt on päätös saatu ja on aika kääriä hihat järjestelyiden suhteen. Henkilökohtaisesti toivon laajaa kannatusta hankkeelle sekä yrityselämän sekä koko bandy- ja urheiluperheen lähtevän tämän historiallisen tapahtuman taakse, kertoo Parviainen.

Maajoukkueen kapteeni, Narukerän kasvatti ja Ruotsin Elitserienin Edsbyn-joukkueen runkopelaaja Samuli Helavuori on kisauutisesta myös tohkeissaan.

– Tieto MM-kisoista Porissa tuntuu epätodelliselta ja samaan aikaan uskomattoman hienolta. Siitä on aikaa, kun olen viimeksi saanut Porissa pelata. Nyt olisikin upeaa voittaa Suomelle se toinen maailmanmestaruus 2004 vuoden mestaruuden jatkoksi, maalailee Helavuori.

Porin kaupungille MM-kisat ovat historialliset. Jääpallon osalta MM-tason kilpailuja ei ole Porissa aiemmin järjestetty. Tapahtumakaupunki Pori saa näin ollen yhden merkittävän kilpailun kaupunkiin, joka täyttää hotellit viikon ajaksi keskellä kylmintä talvea.

– Toivotamme maailman parhaat jääpalloilijat lämpimästi tervetulleeksi Poriin. Meille kaupunkina on tärkeää mahdollistaa tapahtumia ympärivuotisesti ja nyt saamme nähdä perinnelajin parhaat pelaajat tammikuussa Porissa. Olemme asiasta erittäin tyytyväisiä, sanoo Porin kaupunginjohtaja Lauri Inna.

Narukerän puheenjohtaja Jani Raukko ottaa tiedon MM-kisoista vastaan nöyrästi.

– Seuralla on alkanut 60-vuotisjuhlakausi. MM-kisat tulevat olemaan valtava talkooponnistus joukoiltamme, mutta tiedän ahkeran seuraväkemme tarttuvan järjestelyihin tarmolla. Juhlakauteen historiallinen MM-isännyys tuo upean lisän. Toivon porilaisten ja satakuntalaisten sekä alueen yritysten lähtevän mukaan laajasti hankkeeseen. Tavoite on saada katsomot täyttymään “vauvasta vaariin” kokemaan ainutlaatuisen urheilutapahtuman henkeä, päättää Raukko.

Kansainvälisen jääpalloliiton hallitus teki virallisen päätöksen jääpallon vuoden 2026 miesten ja naisten MM-kisojen järjestämisestä Suomessa ja Porissa kokouksessaan tiistaina 24.6.2025.

Lisätiedot:

Antti Parviainen, Suomen jääpalloliiton puheenjohtaja, 050 599 7490

Lauri Inna, Porin kaupunginjohtaja, 040 764 4711

Jani Raukko, Narukerän puheenjohtaja, 044 714 1426

BandyliigaToimitus pohtii…

Vuoden 2026 jääpallon miesten ja naisten MM-kisojen myöntäminen Porille on monella tavalla historiallinen ja kiinnostava päätös, joka tuo mukanaan runsaasti mahdollisuuksia, mutta myös haasteita, joita on syytä pohtia tarkasti.

POSITIIVISET NÄKÖKOHDAT

1. Perinteen juhla ja suomalaisen jääpallon arvon nosto

• Suomi isännöi MM-kisoja ensi kertaa 25 vuoteen, mikä on merkittävä tunnustus suomalaiselle jääpallolle.
• Porin Narukerän 60-vuotisjuhlakauden yhteensattuma tuo kisaan paikallista juhlatunnelmaa ja lisää huomiota.

2. Kaupunki- ja aluetaloudellinen vaikutus

• Tapahtuma tuo Porin hotelleihin ja palveluihin matkailijoita viikon ajaksi keskellä hiljaista talvikautta.
• Yritysyhteistyömahdollisuuksia avautuu laajasti niin Porissa kuin koko Satakunnassa.

3. Uuden yleisön tavoittaminen

• Kansainvälinen arvokisa voi houkutella uusia katsojia jääpallon pariin.
• Medianäkyvyys Suomessa ja ulkomailla parantaa lajin tunnettuutta. TV-ottelut, haastattelut, aktiivinen MM-kanava kisojen ajaksi.

4. Paikallisen yhteisön ja talkoohengen aktivoituminen

• Narukerä ja Porin urheiluväki pääsevät näyttämään osaamisensa suurten kisojen järjestämisessä. Porissa – kuten muuallakin Suomessa – vapaaehtoistoimintaan osallistuminen on haasteellisempaa kuin aiemmin. Ihmisillä on vähemmän aikaa, ja työelämän kuormitus vaikuttaa.
• Tarvitaan selkeä suunnitelma, työnjako ja motivointi, jotta talkoohenki pysyy yllä kisojen alkuun asti. Hyvä johtaminen, viestintä ja kiittäminen ovat avaintekijöitä.

---

HUOLET JA HAASTEET

1. Säätila ja luonnonolosuhteet

• Tammikuu on kylmä, mutta sää ei ole täysin ennustettavissa. Länsirannikon merellinen ilmasto voi tuoda sateita, suojasäätä tai voimakkaita tuulia.
  • Riski: Huonot olosuhteet voivat vaarantaa pelattavuuden tai turvallisuuden.
  • Ratkaisu: Tämä on varmasti haastavin osuus, jos koko viikon sataa vettä (jota emme tosiaan toivo).

2. Lumikatsomot ja turvallisuus

• Jos tapahtuma nojaa osittain lumesta muotoiltuihin katsomoihin, turvallisuusmääräykset (esim. paloturvallisuus, liikkumisen esteettömyys, kapasiteetti) pitää tarkistaa erityisen huolellisesti.
  • Riski: Lumikatsomo voi olla epävakaa, liukas tai vaikeakulkuinen.
  • Ratkaisu: Pääpaino tulisi olla siirrettävissä tai rakennetuissa katsomoissa. On selvitettävä vastuukysymykset ja viranomaislupaehdot hyvissä ajoin.

3. Porin koko ja kapasiteetti

• Pori on keskisuuri suomalainen kaupunki (n. reilu 83 000 asukasta), joten se ei ole tottunut suuriin kansainvälisiin talviurheilutapahtumiin.
  • Haasteet: Hotellikapasiteetti, liikennejärjestelyt, vapaaehtoistyövoima, mediapalvelut.
  • Mahdollisuus: Jos onnistutaan (kuten esim Porin Jazz tapahtumissa), Pori saa mainetta tapahtumakaupunkina.

4. Tapahtuman tuotanto ja kansainvälisyys

• MM-kisat vaativat englanninkielistä viestintää, TV-tuotantoa, akkreditointijärjestelmiä jne.
  • Riski: Jos kisat jäävät “kotikutoinen” -vaikutelmaan, se voi heikentää lajin uskottavuutta.
  • Ratkaisu: Ammattimainen projektiorganisaatio tarvitaan nopeasti kasaan, ja kansainvälistä osaamista kannattaa hyödyntää. Satakunnan Kansan striimit eivät tässä kohtaa riitä, vaikka ovatkin Bandyliigassa toimineet.

5. Ottaako yleisö osaa tapahtumaan

• Mitä tarvitaan, että yleisö Porissa oikeasti lähtee mukaan?

1. Selkeä tunne siitä, että kisat ovat koko Porin juttu
   • Brändäys: “Pori isännöi maailman kovinta talvipeliä”
   • Näkyvyys: Julisteet, lehti-ilmoitukset, somehaasteet, paikalliset faniliput
   • Porilainen ylpeys: “Nyt näytetään maailmalle!”
2. Monikanavainen viestintä
   • Kohdennettua viestintää kouluihin, eläkeläisjärjestöihin, työpaikoille, jääurheiluseuroihin
   • Yhteistyö paikallisradioiden ja Satakunnan Kansan kanssa
   • Somesisältö: Videoita, taustatarinoita, pelaajaesittelyjä, paikallisten muistoja jääpallosta
3. Edulliset ja helposti saavutettavat liput
   • Perheliput, koululaispäivät, alennuksia työttömille ja eläkeläisille
   • Mahdollisuus tulla “katsomaan yhden pelin” ilman suurta kynnystä
4. Fyysisesti viihtyisä ja turvallinen tapahtuma-alue
   • Lämmin pukeutuminen huomioitu, taukotilat, ruokaa ja juomaa, ei liikaa kävelyä jäisessä maastossa
   • Hyvin opastettu ja esteetön kulku

Porilaisyleisö voi ehdottomasti ottaa aktiivisesti osaa MM-kisoihin, mutta heidät pitää saada tuntemaan, että kyseessä on koko kaupungin yhteinen ylpeydenaihe. Oikealla viestinnällä, tunnelmalla ja käytännön järjestelyillä voidaan saavuttaa täysi Porin stadion – ja paljon muuta: näkyvyyttä, yhteisöllisyyttä ja toivoa lajin tulevaisuudelle.

Mitä tarvitaan, että yleisö Suomessa oikeasti lähtee mukaan?

Suomalainen yleisö Porin ulkopuolelta voi ottaa osaa jääpallon MM-kisoihin monin eri tavoin, kunhan järjestäjät tekevät osallistumisen mahdollisimman helpoksi, kiinnostavaksi ja merkitykselliseksi. Alla on koottuna konkreettisia keinoja, joilla koko Suomen jääpalloyhteisö, urheilufanit ja satunnaisetkin kiinnostuneet voidaan saada mukaan – fyysisesti, digitaalisesti ja tunteella.

1. Saapuminen paikan päälle Poriin

• Hyvä ennakkotieto kisojen aikatauluista, lipunmyynnistä ja kulkuyhteyksistä
• Joustavia lippupaketteja: esimerkiksi “päivälippu + fanibussi” Helsingistä, Tampereelta, Jyväskylästä
• Mahdollisuus yhdistää matkaan majoituspaketti tai vapaaehtoistyö
• Järjestetään “Fanijunat” tai -bussit eri puolilta Suomea
• Seurat voisivat organisoida yhteismatkoja: “Tuo junnut MM-kisoihin”
• Houkutellaan jääpallolegendoja ja -vaikuttajia mukaan: luentoja, tapaamisia, nimikirjoituksia

2. Digitaalinen osallistuminen ja kisatunnelma etänä

• Laadukas striimaus tai TV-tuotanto (yleisradio tai maksullinen palvelu)
• Selkeä, hyvin hoidettu kisojen verkkosivusto ja somekanavat
• Otteluseuranta ja selostus myös suomeksi ja englanniksi
• “Kannusta kotisohvalta” -kampanja, jossa voi lähettää viestejä joukkueille, osallistua arvontoihin tai näyttää tukensa somekuvalla
• Virtuaalinen fanikatsomo tai “digikatsomo”, johon voi liittyä Zoomin tai livestriimin kautta – ehkä myös seurata selostajien “watch partyä”
• Äänestä päivän pelaaja tai osallistu pelien ennakkoarvauksiin – vaikka palkintoja ja kisatuotteita jaossa

3. Osallistuminen tukemalla ja jakamalla

• Tukikampanjat seuroille ja kouluille: “Tue joukkuettasi – vie juniorit MM-henkeen”
• Kisatuotteiden myynti verkossa (huivit, pipot, kisajulisteet, paikalliset herkut)
• Mahdollisuus osallistua virtuaalisena talkoolaisena: käännöksiä, somesisältöä, graafista apua

4. Mediat ja tarinat – kisojen levittäminen ympäri Suomen

• Käytetään suomalaisia jääpalloseuroja ja junioritoimintaa kisalähettiläinä: kukin seura voi “adoptoida” jonkun maajoukkueen, tehdä siitä sisältöä omiin kanaviinsa
• TV- ja lehtijuttujen avulla tuodaan kisojen tunnelmaa joka kotiin
• Nostetaan pelaajien taustatarinoita, varsinkin jos he tulevat eri puolilta Suomea

Kisat voivat olla koko Suomen jääpallon juhla, kun:

1. Fyysinen osallistuminen on helppoa ja houkuttelevaa
2. Etäosallistuminen on tunteikas, interaktiivinen ja palkitseva
3. Yhteisöllisyys syntyy tarinoista, tunnustuksesta ja yhteisestä ylpeydestä

---

MM-kisojen järjestäminen Porissa on symbolisesti, alueellisesti ja lajillisestikin upea päätös, mutta se vaatii poikkeuksellista huolellisuutta ja valmistautumista.

Suosituksia:

1. Perustetaan erillinen MM-kisaorganisaatio, jossa on mukana Porin kaupunki, Narukerä, Jääpalloliitto ja kokeneita tapahtumatuottajia.
2. Tehdään nopeasti riskiarviointi sääolosuhteiden, jääkentän ja katsomoiden suhteen. Selvitetään, onko varasuunnitelmalle mahdollisuutta.
3. Tehdään turvallisuussuunnitelma yhdessä viranomaisten kanssa, erityisesti jos lumikatsomoita käytetään.
4. Panostetaan kansainväliseen viestintään ja median hallintaan, jotta kisat saavat ansaitsemansa näkyvyyden.