Yli 1 100 ottelun kokemus saattaa jäädä pois kentiltä Suurin osa viime kauden Bandyliigaerotuomareista jatkaa myös alkavalla kaudella 2026–27. Suomen Cupin ja Bandyliigan ensimmäisten otteluiden tuomariasettelut herättävät kuitenkin huolta suomalaisen jääpallon tulevaisuudesta. Kokeneita erotuomareita näyttää jäävän sivuun enemmän kuin uusia tulee tilalle. Kyse ei ole vain nimistä ottelupöytäkirjoissa, vaan kokemuksesta, osaamisesta ja ihmisistä, jotka ovat vuosien ajan tehneet mahdolliseksi jääpallon pelaamisen Suomessa. Seitsemän tuttua nimeä puuttuu alkukauden otteluista Kun tarkastelemme 6.–8. marraskuuta pelattavan Suomen Cupin sekä 14. marraskuuta alkavan Bandyliigan erotuomariasetteluja, yksi asia kiinnittää huomiota. Viime kauden erotuomareista kuusi näyttää puuttuvan alkukauden tehtävistä, ja lisäksi yksi aiemmin erotuomaristoon kuulunut nimi ei esiinny asetteluissa. Uusia erotuomareita on tullut mukaan kaksi. Tämänhetkisten tietojen perusteella alkavan kauden otteluita olisi viheltämässä 21 erotuomaria. Alkukauden ohjelmista puuttuvat Joni Flink, Aapo Kyllönen, Jussi Myllylä, Tomi Pöyry, Jami Pöysä, Jyrki Rekilä ja Taavi Sulander. On tärkeää korostaa, ettei alkukauden otteluohjelmista puuttuminen tarkoita automaattisesti erotuomariuran päättymistä. Taustalla voi olla henkilökohtaisia syitä, aikatauluja tai muita järjestelyjä. Toivottavasti ainakin osa näistä tutuista nimistä nähdään vielä kauden aikana kentillä. Mutta jos nykyinen tilanne jää pysyväksi, menetys on huomattava. Yli 1 100 ottelun kokemus ei ole korvattavissa yhdessä talvessa BandyliigaToimituksen epävirallisten tilastojen mukaan nyt alkukauden ohjelmista puuttuville erotuomareille on kertynyt yhteensä yli 1 100 Bandyliigaottelun kokemus. Erityisesti Taavi Sulanderin ja Jyrki Rekilän kaltaisten pitkän linjan erotuomareiden mahdollinen poisjäänti olisi merkittävä asia koko suomalaiselle jääpallolle. Sulanderilla on takanaan jo noin 670 Bandyliigaottelua. Sellainen määrä ei synny sattumalta. Se vaatii vuosikymmenten sitoutumista, lukemattomia matkustustunteja, pakkasiltoja, vaikeita ratkaisuja ja ennen kaikkea rakkautta lajiin. Mutta jokainen muukin erotuomari on yhtä lailla tärkeä. Olipa kokemusta kymmenen, viisikymmentä tai satoja otteluita, jokainen kentällä vietetty ilta on ollut arvokas panos suomalaisen jääpallon hyväksi. Kun kokenut erotuomari jää pois, menetämme muutakin kuin yhden viheltäjän. Menetämme vuosien varrella kertynyttä hiljaista tietoa, pelisilmää, kokemusta ja kykyä auttaa seuraavaa sukupolvea kasvamaan tehtäväänsä. Sitä ei voi korvata pelkällä uudella nimellä erotuomarilistassa. Mitä pienempi erotuomarijoukko merkitsee Bandyliigalle? Kun erotuomareita on käytettävissä vähemmän, ottelut jakautuvat väistämättä entistä pienemmälle joukolle. Bandyliigassa pelataan viikonloppuisin useita otteluita eri puolilla Suomea. Pitkät välimatkat, tiukat aikataulut ja työelämän vaatimukset tekevät erotuomaritoiminnasta jo lähtökohtaisesti haastavaa. Jos käytettävissä olevien erotuomareiden määrä vähenee, paine kasvaa jäljelle jääville. Samat tuomarit saattavat joutua matkustamaan entistä enemmän ja ottamaan vastaan useampia otteluita. Tämä puolestaan vähentää mahdollisuuksia palautumiseen, perhe-elämään ja omiin vapaisiin viikonloppuihin. On myös kysyttävä, miten pienempi erotuomarijoukko vaikuttaa otteluiden tuomariasetteluun, tuomarilinjan yhtenäisyyteen ja mahdollisuuteen kehittää erotuomaritoimintaa pitkäjänteisesti. Jääpallo on vauhdikas, fyysinen ja vaativa peli. Erotuomarilta odotetaan jatkuvaa keskittymistä, hyvää luistelukuntoa, nopeita päätöksiä ja kykyä hallita tunteita herättäviä tilanteita. Näitä ominaisuuksia on vaikea ylläpitää parhaalla mahdollisella tasolla, jos kuormitus kasvaa kohtuuttomaksi. Jäljelle jääville tuomareille kuuluu tuki – ei lisää arvostelua Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää muistaa ne 21 erotuomaria, jotka ovat käytettävissä alkavalla kaudella. He ansaitsevat suuren kiitoksen jo ennen ensimmäistäkään vihellystä. He ovat valmiita antamaan aikaansa lajille, joka tarvitsee heitä ehkä enemmän kuin koskaan. Tuomarin työ ei ole helppoa. Harvoin hyvästä suorituksesta muistetaan kiittää, mutta epäonnistunut ratkaisu voidaan muistaa pitkään. Kun erotuomareita on vähemmän, meidän kaikkien pitäisi ymmärtää, ettei heidän harteilleen voida kasata rajattomasti lisää vastuuta. Seurojen, valmentajien, pelaajien ja katsojien on myös katsottava peiliin. Millaisen ilmapiirin luomme niille ihmisille, jotka tulevat viikonloppuisin kentälle mahdollistamaan ottelumme? Jos haluamme pitää nykyiset erotuomarit mukana ja houkutella uusia, meidän on tehtävä erotuomaritoiminnasta arvostettua, turvallista ja mielekästä. Pelkkä kritiikki ei kasvata uusia tuomareita. Kannustus, rakentava palaute ja arvostus sen sijaan voivat kasvattaa. Mistä löydämme tulevaisuuden erotuomarit? Yksi uusi ja yksi palaava erotuomaria on myönteinen asia. Jokainen uusi tulokas ansaitsee lämpimän vastaanoton ja mahdollisuuden kehittyä omassa tahdissaan. Mutta yksi tulija ei yksin riitä paikkaamaan kuuden kokeneemman erotuomarin mahdollista poistumista. Tämä herättää kysymyksen, johon Suomen Jääpalloliiton ja seurojen olisi hyvä yhdessä etsiä vastauksia. Mistä löydämme tulevaisuuden erotuomarit? Voisivatko entiset pelaajat löytää uuden roolin erotuomaritoiminnasta? Voitaisiinko nuoria houkutella mukaan jo juniorivuosina? Entä voisivatko kokeneet erotuomarit toimia uusien tulokkaiden mentoreina? Tärkeintä olisi rakentaa toimintamalli, jossa uusi erotuomari ei joudu yksin liian suuren vastuun eteen, vaan saa koulutusta, tukea ja mahdollisuuden oppia kokeneemmilta. Erotuomaritoiminnan jatkuvuuden pitäisi olla yhtä tärkeä osa suomalaisen jääpallon tulevaisuudensuunnittelua kuin junioripelaajien kasvattaminen. Ilman pelaajia ei ole otteluita. Mutta ilman erotuomareita ei ole toimivaa sarjatoimintaa. Kiitos niille, jotka ovat antaneet lajille vuosia elämästään Halusimme nostaa tämän asian esille ennen kaikkea kunnioituksesta erotuomareitamme kohtaan. Jos joku nyt alkukauden ohjelmista puuttuvista on päättänyt lopettaa uransa, hän ansaitsee lämpimän kiitoksen kaikesta tekemästään työstä. Jos kyse on vain tilapäisestä tauosta, toivotamme hänet lämpimästi takaisin kentälle. Ja niille, jotka jatkavat, haluamme sanoa: teidän työnne huomataan ja sitä arvostetaan. Jääpallossa puhutaan usein pelaajista, maaleista, mestaruuksista ja suurista otteluista. Liian harvoin muistamme niitä ihmisiä, jotka ovat vuodesta toiseen mahdollistaneet näiden hetkien syntymisen. Erotuomarit kuuluvat aivan yhtä olennaisesti suomalaisen jääpallon historiaan kuin pelaajat ja valmentajatkin. Siitä kuuluu sanoa kiitos… Bandyliigatuomarit 2026-27 BandyliigaToimitus toivottaa kaikille alkavan kauden erotuomareille onnistunutta, turvallista ja antoisaa jääpallokautta 2026–27.