BandyLiigaUutiset

Ikävä uutinen Suomen Jääpalloliitolta

Toiminnanjohtaja Tobias Karlsson irtisanottiin Liitto on ilmoittanut vähentävänsä henkilöstöään yhden henkilötyövuoden verran ja irtisanovansa toiminnanjohtaja Tobias Karlssonin työsuhteen. Uutinen on surullinen paitsi Tobias Karlssonin henkilökohtaisen tilanteen kannalta, myös koko suomalaisen jääpallon näkökulmasta. Se kertoo siitä, miten vakavaan taloudelliseen ja toiminnalliseen kriisiin liitto on ajautunut. Tässä kohtaa on kuitenkin syytä pohtia rauhassa, miksi näin on käynyt, mitä liitossa on tehty väärin, onko oikein irtisanoa Tobias Karlsson — ja kantaako hän nyt näkyvimmän vastuun myös muiden epäonnistumisesta. Samalla on kysyttävä, mikä on liiton puheenjohtajan ja koko liittohallituksen vastuu tilanteessa. Tässä on BandyliigaToimituksen mielipide: Tobias Karlssonin irtisanominen voi olla taloudellisesti ymmärrettävä hätätoimi, mutta se ei saa muodostua selitykseksi sille, että liiton strateginen ja taloudellinen johtaminen on epäonnistunut. Vastuu ei voi jäädä yhden palkatun toimihenkilön harteille. Julkaistuista tiedoista näkyy, että ongelma ei ole syntynyt yhdessä yössä. Liitto kertoi jo 2.4.2025, että taloustilanne on niin vakava, että “sekä liiton että lajin tulevaisuus on vaakalaudalla”. Samassa yhteydessä puheenjohtaja Antti Parviainen totesi, että kuluja on enemmän ja tuloja vähemmän, valtionavustus on pienentynyt ja sponsorien löytäminen vaikeutunut. Lisäksi kansainvälisten kisojen taloudelliset ehdot ovat muuttuneet siten, että osallistujamaat maksavat aiempaa enemmän omia majoitus- ja ruokailukulujaan. Miksi näin kävi? Ensimmäinen syy on ulkoinen: kustannusnousu, matkustamisen, majoituksen ja ruokailun kallistuminen, valtionavustusten lasku ja FIB:n muuttuneet MM-kisakustannukset. Nämä ovat todellisia ongelmia. Finbandyn omassa tiedotteessa mainitaan, että majoitus-, ruoka- ja matkakulut ovat nousseet noin 20 prosenttia ja että kaudella 2025 ohjelmassa oli viidet MM-kisat, mikä johti osaltaan kriisiin. Mutta toinen syy on sisäinen: liitto ei ole ilmeisesti ajoissa sopeuttanut toimintaansa uuteen taloudelliseen todellisuuteen. Jos vuodesta 2023 asti talous on ollut heikko, silloin hallituksen olisi pitänyt tehdä jo aikaisemmin selkeä priorisointi: mihin osallistutaan, mitä jätetään tekemättä, mistä hankitaan uutta rahaa, miten seurat sitoutetaan, mitä palveluita liitto pystyy realistisesti tuottamaan ja mitä ei. Kun päädytään ensin lomarahojen vaihtoon, työvelvoitteen pienentämiseen, lomautuksiin ja lopulta irtisanomiseen, se kertoo, että rakenteellista ratkaisua ei ole löytynyt ajoissa. Mitä liitossa on tehty väärin? BandyliigaToimituksen mielestä suurin virhe ei ole yksittäinen päätös, vaan kokonaisjohtamisen puute. Talous näyttää olleen liian riippuvainen valtionavustuksista, kansainvälisen toiminnan kulut ovat kasvaneet liian suuriksi suhteessa tulopohjaan, ja sponsorimyynti tai muu oma varainhankinta ei ole kasvanut vastaavasti. Lisäksi viestintä seuroille on vaikuttanut enemmän kriisiviestinnältä kuin yhteiseltä suunnitelmalta. Toinen virhe on se, että jos talouskriisi on jatkunut vuodesta 2023, niin kysymys kuuluu: missä oli hallituksen korjaava ohjelma jo vuonna 2023 tai viimeistään 2024? Julkisten tietojen perusteella kaudella 2024 budjetteja rajattiin, mutta tulos jäi silti miinukselle. Vuonna 2025 jouduttiin lomautuksiin. Tämä viittaa siihen, että reagointi on ollut liian hidasta tai liian varovaista. Kolmas virhe on se, että liitto ei ole onnistunut rakentamaan seurojen, lajiyhteisön ja kumppaneiden kanssa riittävän uskottavaa yhteistä kasvutarinaa. BandyliigaToimituksen kevätkokousjutussa 18.5.2025 mainittiin pienkeräykset, uudet yhteistyökumppanit ja kehitysryhmän perustaminen positiivisina asioina, mutta samalla todettiin talouden olevan edelleen haasteellinen. Se kertoo, että toimenpiteitä on tehty, mutta ne eivät ole olleet riittäviä tai riittävän nopeasti vaikuttavia. Oliko Tobias Karlssonin irtisanominen oikein? Tähän ei voi ulkopuolelta vastata täysin varmasti, koska emme näe liiton kirjanpitoa, henkilöstökustannuksia, työnkuvia, hallituksen pöytäkirjoja tai vaihtoehtolaskelmia. Mutta periaatteellisella tasolla BandyliigaToimituksessa pohdimme asiaa näin: Jos liitolla ei ole enää maksukykyä, henkilöstövähennys voi olla pakollinen. Mutta jos Tobias irtisanotaan siksi, että se on helpoin näkyvä säästö, vaikka kriisin juurisyyt ovat hallituksen strategisessa epäonnistumisessa, päätös on moraalisesti ongelmallinen. Toiminnanjohtaja toteuttaa hallituksen linjaa. Hän voi tehdä virheitä operatiivisessa johtamisessa, mutta hän ei yksin päätä liiton strategisesta suunnasta, kansainvälisiin kilpailuihin osallistumisesta, riskitasosta, budjetista tai siitä, miten aggressiivisesti uutta rahoitusta haetaan. Ne ovat hallituksen vastuulla. Tästä syntyy juuri se tunne, josta jo tänään on puhuttu: väärä henkilö saattaa kantaa näkyvimmän seurauksen muiden epäonnistumisesta. Tobias menettää työnsä, mutta hallitus ja puheenjohtaja voivat jatkaa puhumalla “vaikeista päätöksistä”. Se ei yksin riitä vastuunkannoksi. Mikä on puheenjohtajan vastuu asiassa? Yhdistyslain mukaan yhdistyksellä on oltava hallitus, ja hallituksen on hoidettava yhdistyksen asioita huolellisesti sekä huolehdittava siitä, että kirjanpito on lainmukainen ja varainhoito luotettavasti järjestetty. Tämä vastuu ei ole vain toiminnanjohtajalla. Se on hallituksella. Puheenjohtaja ei ole yksinvaltias, mutta hänellä on erityinen johtamisvastuu. Hän johtaa hallituksen työskentelyä, valmistelua, priorisointia ja kriisitilanteessa myös suunnan näyttämistä. Jos talous menee useamman vuoden ajan huonompaan suuntaan, puheenjohtajan pitää pystyä vastaamaan ainakin näihin kysymyksiin: BandyliigaToimitusen mielestä puheenjohtajan vastuu on tässä erittäin suuri. Ei välttämättä juridisesti yksin, mutta moraalisesti ja johtamisvastuun näkökulmasta kyllä. Jos puheenjohtaja sanoo, että “liittohallitus käyttää nyt energiansa siihen, miten työt organisoidaan jatkossa”, se on välttämätöntä, mutta ei riittävää. Ensin pitäisi avoimesti kertoa, miksi tähän pisteeseen päädyttiin ja mitä hallitus itse olisi voinut tehdä toisin. Mitä olisi pitänyt tehdä? Liiton olisi pitänyt viimeistään vuoden 2023 jälkeen tehdä avoin kriisiohjelma: kansainvälisen toiminnan katto, kuukausittainen kassavirran seuranta, seuroille avoin talousraportti, erillinen varainhankintaryhmä, sponsorimyyntiin selkeät tavoitteet, kulujen priorisointi ja skenaariot siitä, mitä tapahtuu, jos valtionavustus laskee. Lisäksi olisi pitänyt rakentaa lajiyhteisölle yhteinen viesti: mitä suomalainen jääpallo haluaa olla vuonna 2030, ja miksi yritysten, kaupunkien ja harrastajien kannattaa sijoittaa siihen. Nyt vaikutelma on, että liitto on ajautunut tilanteeseen, jossa se säästää siitä mikä on helpointa leikata: henkilöstöstä. Mutta samalla operatiivinen toiminta heikkenee entisestään. Jos luottamusjohdon rooli kasvaa, kuten tiedotteessa sanotaan, herää iso kysymys: onko vapaaehtoisella luottamusjohdolla oikeasti aikaa, osaamista ja kykyä hoitaa se, mitä palkattu toiminnanjohtaja on tehnyt? Johtopäätös Tobias Karlssonin irtisanominen voi olla kassakriisin näkökulmasta ymmärrettävä, mutta se ei ole uskottava ratkaisu liiton ongelmiin. Se on oireiden hoitamista, ei taudin parantamista. Miksi liiton hallitus ja puheenjohtaja päästivät tilanteen siihen pisteeseen, että tällainen päätös nähtiin välttämättömäksi? BandyliigaToimituksen mielipide: vastuu kuuluu ensisijaisesti liittohallitukselle ja sen puheenjohtajalle. Toiminnanjohtaja voi kantaa operatiivista vastuuta, mutta strateginen, taloudellinen ja valvonnallinen vastuu on hallituksella. Jos seuraväki haluaa oikeasti uudistuksen, kevätkokouksessa pitäisi vaatia avointa talousselvitystä, hallituksen omaa itsearviointia ja konkreettista toimenpideohjelmaa — ei vain puhetta yhteishengestä. BandyliigaToimitus pohtii: 1. JatkuvuusvastuuNykyinen puheenjohtaja ja hallitus eivät voi vain nostaa käsiä pystyyn ja jättää tilannetta seuraaville. Jos heidän kaudellaan liitto on ajautunut maksukykyongelmiin, henkilöstövähennyksiin ja operatiiviseen kriisiin, heillä on velvollisuus antaa seuroille avoin selvitys siitä, miten tähän päädyttiin ja mitä tehdään seuraavaksi. Heidän pitää huolehtia, että palkat, velvoitteet, kilpailutoiminta, viestintä ja kevään päätökset hoidetaan järjestelmällisesti. Mutta tämä ei tarkoita, että heidän pitäisi automaattisesti jatkaa tehtävissään pitkälle tulevaisuuteen. 2. LuottamusvastuuKun liiton talous on ollut heikko vuodesta 2023 lähtien ja nyt päädytään irtisanomaan toiminnanjohtaja, on täysin perusteltua…

BandyLiigaUutiset

Akilles solmi kolme sopimusta

Joel Schrey, Eeli Böhm, ja William Skog Akillespaitaan Akilles Bandy on julkaissut kolme merkittävää pelaajauutista tulevaa kautta ajatellen. Porvoolaisseura on tehnyt sopimukset Jyväskyläläislähtöisten nuorten maajoukkuepelaajien Joel Schreyn ja Eeli Böhmin kanssa. Lisäksi Akilleksen riveihin palaa kokenut puolustaja William Skog. Schrey ja Böhm kuuluivat vuonna 2024 alle 17-vuotiaiden maailmanmestaruuden voittaneen Suomen joukkueen runkopelaajiin. Molemmat ovat nykyisin myös alle 19-vuotiaiden maajoukkueen vahvoja nimiä. Joel Schrey tunnetaan puolustavana pelaajana, joka pystyy pelaamaan varmasti myös pallollisessa roolissa. Eeli Böhm puolestaan on yksi ikäluokkansa lupaavimmista ja yllätyksellisimmistä hyökkääjistä. Kaksikko löi itsensä läpi miesten Bandyliigassa jo viime kaudella ja siirtyy nyt Akillekseen jatkamaan kehitystään päävalmentaja Jari Hyttisen alaisuudessa. Akilleksen kolmas tuore vahvistus on tuttu nimi porvoolaisyleisölle. William Skog tekee paluun joukkueeseen muutaman opiskeluihin painottuneen vuoden jälkeen. 28-vuotias puolustaja oli tärkeässä roolissa Akilleksen voittaessa kaksi peräkkäistä Suomen mestaruutta vuosina 2020 ja 2021. Skog tuo Akilleksen puolustukseen kokemusta, ulottuvuutta ja johtajuutta. Hänet tunnetaan vaikeasti ohitettavana puolustajana, joka on vahva myös pallollisessa pelissä ja tekee tinkimättömästi töitä joukkueen menestyksen eteen. Päävalmentaja Jari Hyttinen on tyytyväinen julkaistuihin pelaajakiinnityksiin. Hänen mukaansa Akilleksen joukkue rakentuu hyvää vauhtia nälkäiseksi ryhmäksi, jolla on halua tehdä töitä menestyksen eteen ja tavoitella sijoituksia Bandyliigan kärkipäässä.

BandyLiigaUutisetJääpalloliitto tiedottaa

Ari Holopaisen aikakausi päättyi

Suomi etsii uutta päävalmentajaa – Kiitos Holopaiselle Suomen miesten jääpallomaajoukkueessa päättyy merkittävä ajanjakso, kun lähes seitsemän vuoden ajan päävalmentajana toiminut Ari Holopainen jättää tehtävänsä Porin MM-kisojen jälkeen. Holopaisen kausi maajoukkueen peräsimessä oli monella tavalla poikkeuksellinen. Siihen mahtui koronavuosien aiheuttamia peruutuksia, kansainvälisen kilpailukalenterin epävarmuutta, Venäjän hyökkäyssodan seurauksia – mutta myös määrätietoista kehitystyötä, vahvaa joukkuehenkeä ja kolme MM-hopeaa. Maailmanmestaruus jäi tällä kertaa saavuttamatta, mutta Holopaisen työn jälki näkyy suomalaisessa huippujääpallossa vahvana perustana tuleville vuosille. – Minun tavoitteenani oli koko ajan palauttaa Suomi kultakantaan, mutta se jäi minulta haaveeksi. Se jäi tietenkin harmittamaan, mutta toivottavasti joku onnistuu viemään aloittamani työni loppuun asti, Holopainen toteaa Suomen Jääpalloliiton tiedotteessa. Kolmet MM-kisat, kolme hopeaa Lopulta Holopainen ehti luotsata Suomen kolmissa MM-kisoissa: Växjössä 2023, Lidköpingissä 2025 ja Porissa 2026. Jokaisessa turnauksessa Suomi pelasi itsensä finaaliin ja saavutti hopeaa. Ruotsi vei kaikilla kerroilla maailmanmestaruuden, Norja pronssin. Erityisesti Växjössä ja Lidköpingissä Suomi oli hyvin lähellä kirkkainta mitalia. – Växjössä ja Lidköpingissä olimme todella lähellä Ruotsin kaatamista. Pelillisesti emme olleet huonompia, mutta ratkaisuhetkillä pienet asiat käänsivät pelit, Holopainen sanoo. Porin kotikisat tarjosivat hienot puitteet ja vahvan latauksen. Suomi voitti Ruotsin alkusarjan viimeisessä ottelussa ja sai sitä kautta kevyemmän tien finaaliin. Loppuottelusta jäi kuitenkin paljon pohdittavaa. – Kotikisoihin saimme valmistautua paremmin kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki sujui suunnitelmien mukaan, mutta loppuottelussa jokin henkisellä puolella petti, eikä oikeastaan saatu omaa peliämme käyntiin ollenkaan. Tuosta finaalisuorituksesta jäi paljon hampaankoloon, Holopainen myöntää. Uuden päävalmentajan etsintä käynnissä Suomen Jääpalloliitto on jo aloittanut Holopaisen seuraajan kartoittamisen. Liiton puheenjohtaja Antti Parviainen kertoo, että alustavia yhteydenottoja on tehty sekä liiton suunnalta ulospäin että myös liittoon päin. – Näkisimme mielellämme, että myös seuraava päävalmentaja on suomalainen ja sen suuntaisia tiedusteluja olemme tehneet. Aikataulun suhteen voin sanoa sen verran, että tavoitteena on julkistaa uusi päävalmentaja ennen liiton kevätkokousta, joka pidetään 16. toukokuuta Helsingissä, Parviainen sanoo. Ari Holopaisen aikakausi päättyy ilman maailmanmestaruutta, mutta ei ilman merkitystä. Suomi pysyi hänen johdollaan tiukasti maailman huipulla, pelasi kolmesti MM-finaalissa ja rakensi pohjaa sille, että sinivalkoinen jääpallo voi tulevina vuosina tavoitella jälleen sitä kirkkainta kruunua. Lisäisin jutun loppuun lämpimän toimituksellisen kiitoksen näin: BandyliigaToimitus kiittää BandyliigaToimitus haluaa kiittää Ari Holopaista lämpimästi hänen pitkäjänteisestä työstään suomalaisen jääpallon ja maajoukkueen eteen. Holopaisen aikakauteen mahtui poikkeuksellisia vuosia, vaikeita olosuhteita ja suuria otteluita, mutta ennen kaikkea sitoutumista, ammattiylpeyttä ja vahvaa uskoa suomalaiseen jääpalloon. Kolme MM-hopeaa kertovat siitä, että Suomi pysyi hänen johdollaan maailman huipulla. Vielä tärkeämpää on kuitenkin se työ, jota tehtiin arjessa joukkueen, pelaajien ja koko lajin eteen. Kiitos Ari – suomalainen jääpallo arvostaa työtäsi.

BandyLiigaUutiset

Hämäläisten uusi osoite selvisi nopeasti

Riku ja Saku Nässjö IF:n riveihin Nässjö IF on uutisoinut tehneensä sopimuksen suomalaispelaaja Riku Hämäläisen kanssa. Samalla seura vahvisti, että Riku siirtyy Nässjöön yhdessä veljensä Saku Hämäläisen kanssa. Näin Hämäläisten uusi osoite selvisi nopeasti, ja samalla varmistui myös se, että veljeksiä ei valitettavasti nähdä ensi kaudella Bandyliigassa. Nässjö IF rakentaa joukkuettaan tulevaa kautta varten selvästi nousutavoite mielessään. Seuran oma viesti on vahva: tavoitteena on paluu Ruotsin Elitserieniin. Riku Hämäläisen kommentit tukevat tätä selkeästi. “Haluan viedä Nässjön takaisin Elitserieniin”, Riku Hämäläinen totesi seuran julkaisussa. Riku kertoo olleensa pitkään yhteydessä Nässjöön ja vakuuttuneensa seuran suunnitelmista sekä tavoitteista. Paluu Ruotsiin tuntui hänen mukaansa oikealta ratkaisulta juuri nyt. Erityisen merkittäväksi siirron tekee se, että hän pääsee pelaamaan samassa joukkueessa veljensä Sakun kanssa. Veljesten yhteinen seura on ollut pidempään tavoitteena, ja nyt se toteutuu Nässjö IF:n paidassa. Riku myöntää, että mahdollisuus pelata Sakun kanssa vaikutti päätökseen. Riku Hämäläinen palaa Ruotsin kentille vietettyään päättyneen kauden kotikaupungissaan Jyväskylässä. Kausi päättyi parhaalla mahdollisella tavalla Suomen mestaruuteen. Alku ei ollut helppo, mutta kauden edetessä peli-ilo löytyi ja Hämäläinen nousi jälleen korkealle tasolle. Aiemmin Riku pelasi Ruotsissa neljä kautta Bollnäs GIF:n riveissä, joten ruotsalainen bandy-ympäristö on hänelle tuttu. Nässjö saa riveihinsä kokeneen, peliä rakentavan keskikenttäpelaajan, joka tuo mukanaan kokemusta niin Suomesta kuin Ruotsistakin. Hämäläinen korostaa vahvan puolustuspelin merkitystä, jos joukkue aikoo menestyä ratkaisevissa otteluissa. Hänen mukaansa nousu Elitserieniin vaatii fyysistä kuntoa, terveyttä, vahvaa joukkuehenkeä ja kurinalaisuutta. Nässjön näkökulmasta Riku ja Saku Hämäläisen hankinnat kertovat kunnianhimoisesta suunnasta. Suomalaisittain siirto on samalla harmillinen uutinen, sillä molemmat pelaajat olisivat olleet merkittäviä vahvistuksia Bandyliigaan myös ensi kaudella. Nyt veljesten osoite on kuitenkin selvillä: Nässjö IF, Ruotsi — ja tavoitteena nousu takaisin Elitserieniin.

BandyLiigaUutiset

Mestarijoukkue JPS rajussa muutoksessa

Hämäläisen veljekset jättävät seuran Tuoreiden tietojen mukaan hallitseva Suomen mestari JPS kokee merkittävän muutoksen, kun tähtipelaajat Saku Hämäläinen ja Riku Hämäläinen eivät jatka joukkueen riveissä ensi kaudella. Veljekset olivat keskeisessä roolissa JPS:n mestaruuskaudella, joka huipentui keväällä 2026 Bandyliiga -mestaruuteen. Finaalissa molemmat onnistuivat maalinteossa ja olivat ratkaisevassa roolissa joukkueen matkalla mestariksi. Riku Hämäläinen pelasi vahvan kauden, ja hänet valittiin myös sarjan kuukauden pelaajaksi helmikuussa 2026. Saku Hämäläinen puolestaan lukeutui sarjan tehokkaimpiin viimeistelijöihin ja oli tärkeä osa JPS:n hyökkäyspeliä läpi kauden. Iso aukko mestarijoukkueeseen Hämäläisten lähtö jättää merkittävän aukon JPS:n kokoonpanoon. Veljekset muodostivat yhden sarjan vaarallisimmista hyökkäysaseista, ja heidän yhteispelinsä tuotti runsaasti maaleja ja tehopisteitä kauden aikana. JPS on viime vuosina vakiinnuttanut asemansa sarjan huipulla, ja tuore mestaruus nosti odotukset korkealle myös tuleville kausille. Nyt katseet kääntyvät siihen, miten seura reagoi avainpelaajien menetykseen. Minne suunta seuraavaksi? Toistaiseksi Hämäläisten seuraavat osoitteet eivät ole julkisuudessa tiedossa. Molemmat pelaajat ovat kuitenkin osoittaneet tasonsa kotimaan huipulla ja omaavat kokemusta myös kansainvälisiltä kentiltä, mikä tekee heistä haluttuja nimiä siirtomarkkinoilla. Mielenkiinto kohdistuu nyt siihen, milloin uudet sopimukset julkaistaan – ja minkä väriseen paitaan veljekset seuraavaksi pukevat. BandyliigaToimitus seuraa tilanteen kehittymistä ja päivittää tiedot heti, kun siirrot varmistuvat.

BandyLiigaUutiset

Urho Eklund jatkaa Narukerässä

Kauden 2026–2027 kattava sopimus Narukerä ja Urho Eklund ovat solmineet 1-vuotisen jatkosopimuksen, joka kattaa kauden 2026–2027. Viime kaudeksi Ruotsin juniorisarjasta Kerään liittynyt Eklund otti nopeasti paikkansa porilaisjoukkueen edustusryhmästä. Nuori pelaaja pääsi hyvin sisään Bandyliigan vauhtiin ja onnistui maalinteossa heti kauden alkuvaiheessa: ensimmäinen Bandyliigamaali syntyi jo hänen toisessa ottelussaan marraskuun lopulla Akillesta vastaan. Eklundin jatko tuo Narukerälle jatkuvuutta ja nuorta kehitysvoimaa tulevalle kaudelle. Ensimmäinen kausi Keräpaidassa osoitti, että hän pystyy vastaamaan sarjan vaatimuksiin ja kasvamaan tärkeäksi osaksi joukkuetta. Eklund kertoo viihtyneensä Porissa ja Narukerän toiminnassa erinomaisesti. ”Jatko Kerässä oli tiedossa jo pidemmän aikaa. Kerässä toiminta on ammattimaista ja täällä olen nauttinut pelaamisesta, vaikka viime kauden tulos jäikin vähän piippuun. Meillä on täällä hyvä pöhinä, mistä on hyvä lähteä ensi kauteen. Olen muutenkin viihtynyt Porissa.” Narukerän kannalta sopimus on tärkeä pala tulevan kauden joukkueen rakentamisessa. Eklundin jatko kertoo myös siitä, että seura pystyy tarjoamaan nuorille pelaajille ympäristön, jossa on hyvä kehittyä ja ottaa seuraavia askelia kohti suurempaa roolia Bandyliigassa. Kaudella 2026–2027 Eklundilta odotetaan jälleen vahvaa kehitystä ja entistä isompaa panosta Kerän riveissä.

BandyLiigaUutiset

Markus Kumpuoja jatkaa Botnian peräsimessä

Kausi 2026–27 jää pelaajauran viimeiseksi Botnia jatkaa tutulla ja vahvalla linjalla myös kaudella 2026–27, kun Markus Kumpuoja jatkaa joukkueen peräsimessä. Kumpuoja toimii Botnian valmennuksen johtohahmona ja jatkaa samalla vielä yhden kauden myös pelaajana. Tuleva kausi on Kumpuojalle erityinen, sillä se jää hänen pitkän ja menestyksekkään pelaajauransa viimeiseksi. Kentällä nähdään siis vielä kerran kokenut työmyyrä, jonka kokemus, johtajuus ja pelinlukutaito ovat olleet Botnialle merkittävä voimavara viime vuosina. Kumpuoja on kuulunut Botnian keskeisiin hahmoihin sen jälkeen, kun hän palasi Suomeen pitkän Ruotsin-uransa jälkeen. Kaudella 2025–26 Kumpuoja jatkoi Botnian pelaajavalmentajana yhdessä Kasperi Hirvosen kanssa, ja Botnia saavutti keväällä Bandyliigan pronssia. Kumpuojan jatko tuo Botnialle jatkuvuutta sekä kentälle että valmennukseen. Seura saa käyttöönsä pelaajan ja valmentajan, joka tuntee joukkueen, sarjan ja suomalaisen jääpallon vaatimukset perusteellisesti. Samalla kausi 2026–27 tarjoaa Botnian nuoremmille pelaajille ainutlaatuisen mahdollisuuden oppia kokeneelta maajoukkuetason pelaajalta hänen viimeisen pelaajakautensa aikana. Botnian tavoitteena on rakentaa tulevalle kaudelle kilpailukykyinen ja yhtenäinen joukkue, joka pystyy ottamaan seuraavan askeleen. Kumpuojan jatko peräsimessä antaa tälle työlle vahvan perustan. Kausi 2026–27 tulee olemaan Botnialle uuden vaiheen alku, mutta samalla myös yhden merkittävän pelaajauran päätösluku. Markus Kumpuoja nähdään sinisessä paidassa vielä kerran – johtamassa, pelaamassa ja jättämässä kentälle kaiken.

BandyLiigaUutiset

BandyliigaToimitus kannustaa seuroja

Perustetaan lisää tyttöjoukkueita ympäri Suomen Suomalainen jääpallo tarvitsee nyt rohkeita avauksia, uusia pelaajia ja ennen kaikkea seuroja, jotka tarttuvat toimeen. Jääpalloseuroille on lähetetty kehotus ja lämmin toive perustaa ensi kaudeksi noin 11-vuotiaiden tyttöjoukkueita. Ajatus on yksinkertainen, mutta merkitykseltään suuri: madalletaan kynnystä aloittaa jääpallo ja luodaan tytöille oma, innostava polku lajin pariin. Hyviä esimerkkejä on jo olemassa. VESTA:lla tyttöjoukkue toimii, KOOVEE:ssa on luvattu yrittää ja WIIPURIN SUSISSA:kin on jo ryhdytty rakentamaan toimintaa. Nyt katse kääntyy myös muihin perinteisiin jääpalloseuroihin ympäri Suomen. Tämä on hetki, jossa jokainen seura voi tehdä lajille suuren palveluksen. Puolenkentän joukkueen perustaminen ei vaadi alkuvaiheessa mahdottomia. Joukkue pelaa muodossa 1+6, joten minimissään alle kymmenen innokasta lasta riittää käynnistämään toiminnan. Tärkeintä on halu aloittaa, innostaa ja tarjota lapsille mahdollisuus tutustua jääpalloon turvallisessa ja kannustavassa ympäristössä. BandyliigaToimitus kannustaa kaikkia sopivan ikäisten lasten vanhempia olemaan aktiivisia omissa seuroissaan. Kysykää, ehdottakaa ja kerätkää kiinnostuneita mukaan. Usein joukkueen syntyminen lähtee juuri yhdestä aloitteesta: yhdestä vanhemmasta, yhdestä valmentajasta, yhdestä seuratoimijasta tai muutamasta innostuneesta lapsesta. Tyttöjoukkueiden perustaminen olisi jääpallon tulevaisuuden kannalta äärimmäisen tärkeää. Hyvin hoidettuna se ei vahvista ainoastaan tyttöjen pelaajapolkua, vaan tukee samalla koko junioritoimintaa, myös poikajoukkueiden muodostamista ja ylläpitämistä. Mitä enemmän lapsia saadaan mukaan, sitä vahvempi pohja lajilla on tuleville vuosille. Tämä on kutsu kaikille jääpalloseuroille: lähtekää mukaan. Perustakaa ryhmä, kokeilkaa matalalla kynnyksellä ja antakaa lapsille mahdollisuus löytää vauhdikas, yhteisöllinen ja hieno talvilaji. Tampereella pelaamisesta kiinnostuneet voivat olla yhteydessä Tuomas Hoppuun: hoppuhintsala at gmail.com. Lappeenrannassa / Imatralla Susien osalta jukka.rautio at gmail.comyhteystiedot löytyvät seuran omilta sivuilta. Jos sinä haluat aloittaa jääpallon tai lapsesi haluaa kokeilla lajia, voit olla yhteydessä myös BandyliigaToimitukseen. Autamme mielellämme löytämään lähimmän seuran tai joukkueen yhteystiedot. Nyt on hyvä hetki aloittaa. Tämän helpommalla jääpallojoukkueen muodostaminen ei onnistu.

BandyLiigaUutiset

Porin MM-kisat toivat jääpallolle näkyvyyttä

mitä jäi käteen, kun valot sammuivat? Tänään perjantaina Porin kaupungintalolla järjestetyssä lehdistötilaisuudessa käytiin läpi 12.–18.1.2026 pelattujen jääpallon MM-kisojen toteutusta, taloudellista tulosta ja tapahtuman vaikutuksia. Tilaisuuden järjestivät Porin kaupunki, Suomen Jääpalloliitto sekä Porin Narukerä, ja esillä oli paljon sellaista, mistä suomalaisessa jääpallokeskustelussa pitäisi puhua laajemminkin: kisojen onnistuminen, näkyvyys, taloudellinen merkitys sekä olosuhteiden tulevaisuus. On selvää, että Poria ja Narukerää on syytä kiittää. Ilman paikallista tahtoa, osaamista ja vastuunkantoa kisoja ei olisi tällaisina nähty. Pori sai tapahtumasta näkyvyyttä, paikalliset yritykset hyötyivät ja jääpallo sai tammikuussa hetkeksi sellaista huomiota, jota laji Suomessa kipeästi tarvitsee. Mutta juuri siksi tänään nähty tilanne herättää myös vaikeamman kysymyksen. Kun näin merkittävää yhteenvetoa käytiin läpi kaupungintalolla, sen julkisuusarvo oli kello 23.00 mennessä hyvin mitattavissa: tiedotustilaisuudesta oli uutisoinut ainoastaan Satakunnan Kansa (kisojen oma yhteistyökumppani). BandyliigaToimitus pohtiikin asiaa nyt laajemmin kuin vain kehujen kautta. Jos jääpallon MM-kisat olivat koko lajin kannalta tärkeä onnistuminen, miksi niiden jälkiarviointi, johtopäätökset ja tulevaisuuskeskustelu jäävät jälleen lähes yksin paikallisen median varaan? Lue Suomen Jääpalloliiton uutinen täältä Lue Satakunnan kansan uutinen (Maksullinen) täältä BandyliigaToimitus pohtii… Porin tammikuiset jääpallon MM-kisat olivat monella tavalla onnistunut kokonaisuus. Taloudellisesti tapahtuma täytti sille asetetut vähimmäistavoitteet, järjestelyt saivat kiitosta ja ennen kaikkea jääpallo sai hetkeksi sitä, mitä se Suomessa kipeästi tarvitsee: näkyvyyttä, kiinnostusta ja positiivisia otsikoita. Siitä kuuluu antaa tunnustus ennen kaikkea Porille, porilaisille toimijoille ja Narukerälle. Ilman paikallista tahtoa, osaamista ja rohkeutta koko tapahtumaa ei olisi syntynyt. Erityiskiitoksen ansaitsee myös Jani Raukko, jonka vahva rooli kisojen mahdollistamisessa nousi esiin myös Jääpalloliiton puheenjohtaja Antti Parviaisen puheenvuorossa. Pori näytti, että kun paikkakunnalla on tahtoa, yhteistyö toimii ja tapahtumalle annetaan tila, jääpallo pystyy järjestämään laadukkaan kansainvälisen kokonaisuuden. Se on ja oli tärkeä viesti koko lajille. Silti juuri nyt olisi syytä pysähtyä pohtimaan, mitä näkyvyys oikeastaan tarkoittaa – ja kuinka pitkäksi aikaa sitä lopulta riitti. Kisojen aikana jääpallo oli poikkeuksellisen hyvin esillä. Otteluista kirjoitettiin, niitä seurattiin, ja etenkin Satakunnan Kansa teki ison työn sekä juttujen että suorien lähetysten kautta. On täysin ansaittua, että lehti sai vuoden mediateko -palkinnon. Ilman paikallista mediaa kisojen kokonaisnäkyvyys olisi jäänyt selvästi vaisummaksi. Mutta juuri siinä piilee myös laajempi kysymys. Kun nyt kuukausia kisojen jälkeen Antti Parviainen oli Porin kaupungintalolla kertomassa MM-kisojen taloudellisesta tuloksesta, tapahtuman vaikutuksista ja tulevaisuuden näkymistä, käytännössä vain Satakunnan Kansa uutisoi tilaisuuden sisällöstä. Sama lehti, joka kisojen yhteistyökumppanina kantoi suuren vastuun jo kisojen aikaisesta näkyvyydestä, näyttää edelleen olevan lähes yksin tämän lajin jälkipyykin, analyysin ja jatkotarinan kertojana. Onko tämä jääpallolle riittävää? Tuskin on. Jos laji haluaa kasvaa, vahvistaa asemiaan ja vakuuttaa uusia yhteistyökumppaneita, ei voi riittää, että näkyvyys on vahvaa yhden tapahtuman ajan ja yhden maakunnallisen median varassa. Kisojen onnistumisesta pitäisi pystyä rakentamaan valtakunnallista jatkumoa: keskustelua olosuhteista, junioripoluista, maajoukkueiden tulevaisuudesta, taloudesta ja siitä, mitä Suomi jääpallomaana oikeasti haluaa olla. Muuten vaarana on, että hieno hetki jää vain hetkeksi. Porin osalta kisat olivat arvokas näyttö myös toisesta asiasta: olosuhteista. Pelaajapalautteissa nousi jälleen esiin sama viesti, jonka jokainen lajia seuraava jo tietää. Paras tapa kehittää olosuhteita olisi pysyvä halli. Se ei ole enää vain porilainen toive tai paikallinen kunnianhimo, vaan koko suomalaisen jääpallon ja laajemmin luistelulajien tulevaisuuskysymys. Siksi keskustelussa herää myös toinen tärkeä huomio. Jääpalloliiton puheenjohtajan tehtävä ei voi olla vain toivoa, että juuri Pori olisi ensimmäinen hallin rakentava kaupunki. On luonnollista, että Porissa puhutaan Porin hankkeesta, ja on myös ymmärrettävää, että onnistuneiden kisojen jälkeen paikallinen into kasvaa. Mutta liiton johdon pitäisi katsoa asiaa vielä tätäkin laajemmin. Eikö Jääpalloliiton puheenjohtajan tulisi aktiivisesti tukea hallihankkeita ympäri Suomen? Jos lajilla todella halutaan turvata tulevaisuus, hallikeskustelua ei pitäisi sitoa liikaa yhden kaupungin edunvalvontaan. Tarvitaan selkeä ja avoin viesti siitä, että jokainen hanke, joka aidosti parantaa jääpallon, luistelun ja talviurheilun olosuhteita, on koko lajin etu. Pori voi hyvin olla yksi vaihtoehto juuri nyt, mutta liiton pitäisi perustella hallia tai halleja koko lajin näkökulmasta – ei vain paikallisen keskustelun kautta. Muuten syntyy helposti vaikutelma, että liitto ei johda kansallista olosuhdepolitiikkaa, vaan kommentoi hankkeita sen mukaan, missä keskustelua milloinkin käydään. Tähän liittyy myös viestinnän vastuu. Jos MM-kisat todella olivat lajille menestys, siitä pitäisi kuulua enemmän ja pidempään. Liiton omien kanavien, valtakunnallisen median ja seurojen verkostojen pitäisi kantaa tarinaa eteenpäin. Nyt jää helposti olo, että Pori teki oman osansa, Narukerä teki oman osansa ja Satakunnan Kansa teki enemmän kuin moni olisi uskaltanut odottaa – mutta muu jääpalloväki ei onnistunut hyödyntämään tätä tilaisuutta riittävästi koko lajin hyväksi. Se ei vähennä Porin onnistumista. Päinvastoin. Poria pitää kiittää siitä, että se näytti, mitä voidaan saada aikaan, kun kaupunki, seura, vapaaehtoiset, yritykset ja media vetävät yhteen. Narukerää pitää kiittää siitä, että se uskalsi kantaa vastuuta tapahtumasta, joka oli koko suomalaiselle jääpallolle merkittävä. Satakunnan Kansaa pitää kiittää siitä, että se antoi lajille tilaa, näkyvyyttä ja arvostusta aikana, jolloin moni muu media katsoo jo toisaalle. Mutta kiitosten rinnalla on uskallettava kysyä myös vaikeampi kysymys: miksi tämä ei näy vahvemmin muualla? Jos jääpallo haluaa enemmän kuin yksittäisiä onnistumisia, sen on opittava muuttamaan tapahtumahetken innostus pitkäjänteiseksi näkyvyydeksi, vaikuttamiseksi ja rakenteelliseksi kehitykseksi. Muuten käy niin, että taas kerran hetkeksi syttynyt valo sammuu liian nopeasti. Porin MM-kisat todistivat, että jääpallolla on yhä yleisöä, kiinnostavuutta ja arvoa. Se on iso asia. Seuraava kysymys kuuluu, osaako laji itse käyttää tämän mahdollisuuden – vai jääkö koko jälkihoito jälleen yhden kaupungin ja yhden lehden harteille. BandyliigaToimituksen mielestä mittakaava on tänään klo: 23.30 kaksijakoinen. Yhtäältä Porilla on täysi oikeus olla ylpeä. Kaupungin, Narukerän ja liiton yhteisessä tilaisuudessa esitettiin, että kisat arvioitiin kokonaisuutena poikkeuksellisen onnistuneiksi, tapahtuma toi näkyvyyttä televisiolähetysten kautta, kisaviikolla kävi noin 16 000 ihmistä, ja sekä kävijä- että pelaajapalaute oli vahvaa. Myös liiton oma uutinen nostaa nämä onnistumiset selvästi esiin. Siinä mielessä Porin MM-kisat ovat aivan perustellusti paikallinen ylpeydenaihe. Mutta jos asiaa katsoo koko suomalaisen näkyvyyden kannalta juuri tänään, kuva on paljon kriittisempi. Se, että näin merkittävästä yhteenvetotilaisuudesta näyttää käytännössä syntyneen näkyvyyttä lähinnä Porin omissa kanavissa ja liiton omassa uutisoinnissa, kertoo siitä, että kisaviikon aikainen huomio ei ole muuttunut pysyvämmäksi valtakunnalliseksi kiinnostukseksi. Porin kaupungin uutinen ja liiton uutinen julkaistiin tänään, mutta laajempaa valtakunnallista jälkipuintia ei hakutulosten perusteella juuri näy. Se on lajille ongelma. Siksi sanoisimme näin: Porin ylpeys on oikeassa mittasuhteessa, mutta liiton tyytyväisyys ei saisi olla. Paikallisesti onnistuminen on iso, jopa historiallinen asia. Kansallisesti taas pitäisi uskaltaa myöntää, että…

AkillesUutisetBandyLiigaUutiset

Otto Huopalainen palaa Akilleksen riveihin

Huopalainen palaa Porvooseen Ruotsista Akilles Bandyn pelaajasopimusten julkaisut käynnistyvät iloisissa ja vahvoissa tunnelmissa, kun ensimmäisenä uutisena voidaan kertoa hienosta paluusta: Otto Huopalainen palaa Akilleksen riveihin. 21-vuotias Otto Huopalainen palaa kasvattajaseuraansa Ruotsista, jossa hän pelasi viime kaudella Katrineholm riveissä. Sivutukena pelaava Huopalainen kuuluu ikäluokkansa lupaavimpiin suomalaispelaajiin, ja hänen kehityksensä on ollut vahvaa. Paluupäätöksen taustalla painoivat kuitenkin tärkeät ja sydäntä lähellä olevat asiat. Halu aloittaa yliopisto-opinnot Suomessa sekä Akilleksen määrätietoinen työ menestyvän joukkueen rakentamiseksi muodostivat vahvan kokonaisuuden. Otton paluu on Akillekselle paljon enemmän kuin vain uusi sopimus. Se on viesti siitä, että seuraan halutaan tulla takaisin, että täällä uskotaan tulevaisuuteen ja että Akilleksessa rakennetaan kilpailukykyistä joukkuetta pitkäjänteisesti. Kasvattajaseuraan palaavassa nuoressä huippupelaajassa yhdistyvät taito, kunnianhimo ja vahva akilleslainen identiteetti.