2002

ToPV voitti runkosarjan ja eteni finaaliin, jossa se kaatoi OLS jatkoajalla 6–5. Narukerä saavutti pronssia, Jari Vaattovaara voitti maalipörssin 53 osumalla ja Samuli Niskanen pistepörssin 112 pisteellä kauden 2001–2002 päätteeksi.

SM-loppuottelu Oulussa 16.3.2002:
OLS–ToPV 5–5 (3–1), jatkoajalla 5–6
OLS: Samuli Niskanen 2, Jarno Alatalo 2, Arto Loukkola 1.
ToPV: Marko Miinala 2, Pekka Hiltunen 1, Mikko Aarni 1, Igor Zolotarev 1, Jari Vaattovaara 1.
Erotuomarit: Kaj Wallén – Terho Piirala – Taavi Sulander.
Yleisöä: 3 470.

Näin lehdistö näki Finaalin:
Jääpallo SM-loppuottelu OLS – ToPV ja. 5–6 (3–1) - Voi voitettuja – voi hävittyjä. Näinhän kaikki joukkuepelidraamat päättyvät: on suuria sankareita ja on pelaajia, joista ei tullut suuria sankareita.

SM-loppuottelun suuri sankari oli Tornion Jari Vaattovaara. 27-vuotias hyökkääjä sai ottelun jälkeen ympärilleen ja päälleen vihreäpukuisia Tornion kannattajia. Vaattovaara sai halauksia ja onnitteluja. Vaattovaara konkreettisesti päätti ottelun. Maalitykin laukaus upposi lähes nollakulmasta OLS:n maaliin, kun jatkoaikaa oli pelaamatta enää neljä minuuttia. Ja pallo meni maaliin niin kuin sen näissä otteluissa on tapana: tolpan kautta. 116 minuuttia finaalia ja yhtäkkiä elämä pääsi täysin valloilleen torniolaisten joukkueessa ja kannattajakunnassa.

Toisen elämä oli toisen äkkikuolema. OLS:n vaihtopenkillä oli jo alettu pohtia rankkareiden ampujia, mutta rangaistuslaukauskilpailuun asti joukkue ei selvinnyt. Vaattovaaran laukaus teki suunnitelmat turhiksi. Näinhän kaikki joukkuepelidraamat päättyvät: OLS oli tehdä ratkaisun edellisessä hyökkäyksessä. Jarno Alatalon laukaus pysähtyi ToPV:n maalivahti Jari Pihlajamaan kypärään. Jatkopallo pomppasi Juha Nousiaiselle lähelle maalia. ”En tiedä, mihin se laukaus lopulta meni. Siinä mietittiin, että nostetaanko kädet ylös maalin merkiksi vai mitä tapahtuu”, OLS:n valmentaja Timo Tiusanen huokasi.

Katsekontaktilla tilanteeseen
Vaattovaara sen sijaan näki, että pallo sujahti päätykatsomoon.
”Samalla hetkellä nopea katsekontakti maalivahdin kanssa ja pitkä heitto lähti. Hyökkäyspäässä oli niin paljon tilaa, että pallo ehti pompatakin kerran. En päässyt lyömään paremmalta puoleltani. Ajattelin, että yritän vain jotain, koska kulma oli niin pieni”, Vaattovaara kertasi maalia. Joku voisi kutsua maalia tuurin tyngäksi, mutta torniolaisten kapteeni Jukka Ohtonen oli eri mieltä. ”Ei se aivan tuurilla mennyt. Aika usein Jarin laukaus uppoaa vastaavissa tilanteissa sisään”, Ohtonen näki.

Vaattovaara on yksinkertaisesti maalintekijä. Mies teki runkosarjojen 24 ottelussa 64 maalia. Tämän kauden saldolla Vaattovaara on noussut kaikkien aikojen maalipörssissä jo seitsemännelle sijalle. Jatkoaikaosuma oli siis puhtaan maalitykin tekemä? ”Niin kai se on”, Vaattovaara hymähti.

Niskasen 2+3 ei riittänyt
Kolikolle tarvitaan toinenkin puoli. OLS:n kapteeni Samuli Niskanen on ollut voittajana ja häviäjänä sekä Suomen että Ruotsin finaaleissa.
Kohta 35 vuotta täyttävä Niskanen kärsi tappionsa tyylikkäästi. Ihmisten asialliset ja asiattomat kommentit eivät saaneet miestä ärtyiseksi. Rähjäiseksi Niskasta sen sijaan saattoi kutsua: pään ympärillä vahva side, poskella verta ja jalassa räjähtäneet luistimet. ”Tavoittelin korkeaa palloa ja tipuin alas jäähän. Jotakin osui siinä ilmalennossa päähän. Ja näistä luistimista lähti kärki katsomoon”, Niskanen naurahti. Niskanen olisi ollut ottelun ylivoimainen tähti, jos OLS olisi saanut puristettua voittomaalin. Nyt maailman eliittiin kuuluvan jääpalloilijan saldoksi jäi ”vain” kaksi maalia, kolme syöttöä ja hopeamitali. Vaikka taituri oli mukana jokaisessa OLS:n maalissa, niin se ei hänelle riittänyt.
”Emme saaneet 5–3-tilanteen jälkeen omaa peliä enää käyntiin. Rakentelu oli huonoa sekä minulta että muilta pelaajilta. Tämä ei ollut meiltä hyvä peli, mutta ei meidän tarvitse hävetäkään. 5–3-johdon pitäisi riittää, mutta kenkä alkoi painaa”, Niskanen harmitteli.

Avausmaalin taika mureni
Koko uransa ToPV:a edustaneelle Vaattovaaralle mestaruus oli toinen. Vuonna 2000 ToPV sai ensimmäisen mestaruutensa, kun se kukisti Helsingissä pelatussa finaalissa juuri OLS:n. Kuudessa loppuottelussa pelannut hyökkääjä on kokenut myös tappion neljä kertaa. Sen verran loppuottelukokemusta torniolaiselle on tullut, että lauantainakin piti vähän säikähtää. ”Pelaamissani kuudessa finaalissa voiton on vienyt aina se joukkue, joka on tehnyt ensimmäisen maalin”, Vaattovaara mainitsi ja myönsi tietyn ajatuksen hiipineen päähän OLS:n avausmaalin jälkeen. Tällä vuosituhannella OLS ja ToPV ovat olleet kotimaisen jääpallon ylivoimaisia hallitsijoita. On hyvin todennäköistä, että vuonna 2003 pohjoisen seurat kohtaavat jälleen.

”Se on totta: kaksi on ollut ylitse muiden. Toivottavasti meidän joukkue pysyy kasassa. Tälle kaudellehan esimerkiksi meidän puolustuksemme muuttui aika paljon. Itselläni sopimus päättyy nyt, mutta haluja Torniossa jatkamiseen on”, ottelun ratkaisija tuumasi.
Sopimusneuvottelujen aika on kuitenkin myöhemmin. Nyt Vaattovaara saa paistatella kevätauringossa, ja ehkä yön keinovalaistuksessakin kultamitali kaulassaan – ja liigamestari 2002-lippalakki päässään. Onko nämä lippalakit painettu pelkästään tätä ottelua varten? ”Taitaa olla, että näistä on viime vuodesta korjailtu vähän vuosilukuja.”

Mestari ei johtanut kertaakaan
OLS – ToPV 5–6

| Aika | Tilanne | Maalintekijä | Syöttäjä |
| --------- | ------- | -------------- | ------------------ |
| 6. min. | 1–0 | Arto Loukkola | (Samuli Niskanen) |
| 8. min. | 2–0 | Niskanen | |
| 11. min. | 2–1 | Pekka Hiltunen | (Jukka Ohtonen) |
| 21. min. | 3–1 | Niskanen | (Jari Louhelainen) |
| 48. min. | 3–2 | Mikko Aarni | (Ohtonen) |
| 53. min. | 3–3 | Marko Miinala | (Jari Vaattovaara) |
| 54. min. | 4–3 | Jarno Alatalo | (Niskanen) |
| 70. min. | 5–3 | Alatalo | (Niskanen) |
| 73. min. | 5–4 | Igor Zolotarev | (Paulus Pörhölä) |
| 76. min. | 5–5 | Miinala | (Ohtonen) |
| 116. min. | 5–6 | Vaattovaara | (Jari Pihlajanmaa) |

Jukka Ohtonen sai revanssinsa
ToPV:n kapteeni Jukka Ohtoselle uran viides mestaruus maistui erityisen makealta, sillä siihen sisältyi rutkasti revanssihenkeä. Huhtikuussa 40 vuotta täyttävä Ohtonen nousi vuoden takaisessa finaaliottelussa ratkaisijaksi torniolaisten kannalta väärällä tavalla: mies kumautti loppuhetkillä rangaistuslyönnin Raksilan kentän päätyverkkoihin. Lauantaisessa loppuottelussa ikinuori Ohtonen oli omalla tasollaan, ja piiskasi nuorempansa loppua kohden yhä hurjempaan menoon. ”Ottelun avausjaksokaan ei mielestäni ollut niin selvää OLS:n hallintaa, kuin numerot antaisivat olettaa, mutta ainakin lopussa me olimme selvästi parempia. Pukkasimme etukäteen OLS:lle ennakkosuosikin paineet, mutta uskoimme koko ajan mestaruuteen”, 1980-luvulla kolme mestaruutta juuri OLS:n paidassa voittanut Ohtonen kertoi. (LK)

ToPV:n luistelu hyydytti OLS:n
OLS:n eväät loppuivat jääpalloliigan loppuottelussa kesken aivan liian aikaisin. Puolustava mestari oli hienoisesti niskan päällä avausjaksolla ja sinnitteli kahden maalin johdossa vielä toisen jakson puolivälissä, mutta torniolaisten kavennettua tilanteeksi 5–4, OLS:lta loppui veto. Kun ToPV sai samanaikaisesti hengen päälle, voimasuhteet kentällä kääntyivät hetkessä nurinpäin: Palloveikot painosti, Luistinseura vetäytyi kuoreensa ja puolusti minkä pystyi. ”Emme olleet tämän ottelun tasolla. ToPV oli luistelevampi, heillä oli paljon kurinalaisempi puolustus ja ennen kaikkea Tornio malttoi tukkia oman keskustansa hyvin – me taas emme”, OLS:n valmentaja Timo Tiusanen luetteli.

Keltapaidoilla oli pitkäksi venähtäneellä jatkoajalla parikin mehukasta maalipaikkaa, joista toinen siunaantui vain hetkeä ennen Jari Vaattovaaran taiturimaisesti viimeistelemää voittomaalia. ”Se (voittomaali) oli tyypillinen jatkoaikamaali: toisessa päässä meillä oli ensin tilaisuus ratkaista, ja sitten Vaattovaara suurin piirtein kävelee läpiajoon ja lyö pienestä kulmasta maalin. Meilläkin oli omat paikkamme, mutta odottelimme ehkä liikaakin rankkarikisan alkamista”, Tiusanen ihmetteli. ToPV:n ruotsalaisvalmentaja Anders Strömbäck ei yltynyt ottelun jälkeen kovinkaan kaarevaan henkseleiden paukutteluun, vaan näki ottelun ratkaisun kutakuinkin samoin kuin virkaveljensä.

”Puhuimme tauolla poikien kanssa ja päätimme lisätä luistelua ja tarkentaa syöttöpeliä. Luistelussa olimmekin vastustajaa lopulta ratkaisevasti edellä. Lisäksi OLS oli lopussa väsyneempi ja otti pari turhaa jäähyä”, Strömbäck totesi. Ratkaisupelaajiksi Strömbäck halusi nostaa keskikentällä kovasti töitä paiskineet Jussi Harjuojan ja Marko Miinalan, joiden kautta kulki suurin osa torniolaisten vaarallisimmista tilanteista. Kovalyöntinen Miinala pyssytti lisäksi kaksi maalia erikoistilanteista. ”Emme olleet pelkästään yhden kaverin varassa, vaan pelinrakenteluun osallistui useampikin pelaaja. Harjuoja ja Miinala olivat keskikentän kuninkaita. Etenkin Miinala tuli toiselle jaksolle kuin uudesti syntyneenä”, Strömbäck suitsutti. Jari Vaattovaaran käsittämättömän ratkaisumaalin taustasta valmentaja Strömbäckilla oli salaista sisäpiiritietoa. ”Jarilla on sellainen taikamaila. Hän tekee harjoituksissakin aivan kummallisia maaleja”, Strömbäck heitti vakavalla naamalla.

SUOMEN jääpalloilun keskipiste on pohjoisessa. Viime vuonna keskipiste oli Oulussa, nyt napa siirtyi vielä hieman pohjoisemmaksi Tornioon. Ironista kyllä, Tornio pelaa kotiottelunsa Haaparannassa. Onko Suomen jääpalloilun keskipiste sittenkin Ruotsissa? Vain Oulun Luistinseura ja Tornion Pallo-Veikot ovat selvinneet uudella vuosituhannella SM-loppuotteluun. Jo ennen uusia sopimuksia tai siirtoja voi huoletta ennustaa, että nämä kaksi pohjoisen joukkuetta ovat ensi vuonnakin lähellä finaalia. Näistä joukkueista ei vaihdeta kovin helposti ainakaan muihin kotimaan seuroihin. Ruotsin sarjat sen sijaan imevät tasaisesti hyviä pelaajia näiltäkin lakeuksilta. Joukkueen tähtipelaajat tuskin lähtevät enää Ruotsiin, vaikka vientiä voisi edelleenkin olla. OLS:n 34-vuotias Samuli Niskanen pelaa ensi kaudellakin Oulussa ja hoitaa samalla seurajohtajan tehtäviä. ToPV:n viisi vuotta vanhempi Jukka Ohtonenkin on samoin jo kokenut Ruotsin pääsarjan huuman.

Pikku hiljaa kuitenkin voitaisiin alkaa ottaa ilmoittautumisia vastaan: Niskasen ja Ohtosen tasoiset jääpallopersoonat eivät voi jatkaa ikuisesti.
UPEAN aurinkoinen maaliskuun lauantaipäivä houkutteli Raksilan tekojäähän katsomoon 3470 katsojaa. Jääpalloväen on oltava realistisia ja todettava, että katsojamäärä on kelpo saavutus. Viime vuoden MM-kisat oli osoitus siitä, että haihatteluun ei ole tarvetta. Liigan runkosarjassa jopa alle sadan ihmisen katsojamäärät eivät ole poikkeuksia, ne ovat sääntö. Jääpalloliitto teki MM-kisojen vuoksi sellaisen pers'neton, että yksi SM-loppuottelu lämmittää takataskua vain nimeksi. Säästökuuri jatkuu vielä pitkään. JÄÄPALLOLIITON toimitusjohtaja Pekka Liikanen on luvannut, että säästöt eivät kohdistu nuorisotoimintaan. Toisenlainen ratkaisu olisikin järjetön: jos lapset ja nuoret jätettäisiin täysin heitteille, niin koko toiminnalta putoaisi pohja pois. Jääpallojunioreita ei ole muutenkaan liian kanssa.

Talvipeleistä jääkiekko houkuttelee tällä hetkellä suurimman osan naperoista pariinsa. OLS:n seurajohtaja Samuli Niskasen mukaan kannattaisi miettiä tosissaan, miten jääkiekon kanssa voitaisiin tehdä yhteistyötä. Myös jääkiekon puolella jää monta lahjakasta junioria kelkasta. Heillä olisi mahdollisuus jatkaa jääpallo- tai kaukalopallokentällä. Niskanen sanoo, että hän ei ole niinkään huolissaan pohjoisen junioritoiminnasta – enemmän huolettaa koko maan tilanne. ToPV:n A-juniorit saavuttivat komeasti SM-kultaa edellisenä viikonloppuna ja B-juniorit pronssia. OLS/OPS:n C-juniorit puolestaan saivat hopeaa omassa turnauksessaan. Pohjoinen saattaa hallita jääpalloilua kauan.