← Takaisin mestaruuksiin

2000

Tornion Palloveikot – Suomen mestari

Tällä alasivulla voit esitellä mestarijoukkueen, joukkuekuvan sekä pelaajien ja taustojen nimet.

Tornion PalloveikotMESTARI2000
Oulun LuistinseuraHOPEAfinaalivastustaja
IFK HelsingforsPRONSSIkauden kolmas

Mestarijoukkue

2000
Tornion Palloveikot joukkuekuva

Tornion Palloveikot

Tämä alasivu käyttää saman osion grafiikkaa kuin pääsivu. Lisää vuosiriville mestarin joukkuekuva sekä pelaajien ja taustojen nimet, niin sivusta tulee valmis juhlasivu jokaiselle Suomen mestaruudelle.

  • Vuosi: 2000
  • Mestari: Tornion Palloveikot
  • Hopea: Oulun Luistinseura
  • Pronssi: IFK Helsingfors

Pelaajien nimet

muokattavissa
Hiekkanen PasiLampinen PetteriStock PeterAarni MikkoMiinala MarkoHiltunen PekkaTchermenin AlexanderPörhölä PaulusKekkonen RamiOhtonen JukkaKörkkö Veli-MattiSalo KariKarjalainen JussiPörhölä SakariKoivuranta ErkkiVierelä VäinöVaattovaara JariZolotarev IgorTallgren Jari

Taustojen nimet

muokattavissa
Valmentaja: Anders Strönbäck

Mestaruuskauden tarina

2000

ToPV voitti runkosarjan ja ensimmäisen Suomen mestaruutensa, kaataen finaalissa OLS 3–1. HIFK saavutti pronssia, ja Jari Vaattovaara kruunasi kautensa 67 maalilla sekä pistepörssin voitolla 103 pisteellä Oulunkylässä maaliskuussa vuonna 2000.

https://www.youtube.com/watch?v=XP4zRwCuXjc

SM-loppuottelu Helsingissä Oulunkylän tekojääradalla 18.3.2000:
ToPV–OLS 3–1 (1–0)
ToPV: Marko Miinala 2, Jari Vaattovaara 1.
OLS: Jarno Alatalo 1.
Erotuomarit: Kaj Wallén – Miikka Poikselkä – Taavi Sulander.
Yleisöä: 1480.

Näin lehdistö näki ottelun:
Ei hätää Tornion äidit, vaimot ja morsiamet. Kyllä ne miehet vielä kotiin palaavat, joskin jokunen päivä pääkaupungissa saattaa vierähtää.
Tornion jääpalloilijat ja fanit saavat viimeinkin karistaa kamppeistaan katkerien hopeamitalien pölyt ja juhlia mestaruutta oikein kunnolla.
Pallo-Veikot johti Suomen mestaruuteen seuran oma kasvatti Jukka Ohtonen. 16 vuotta sitten Ohtonen lähti Suomen kentiltä Ruotsiin kolminkertaisena mestarina voitettuaan kultaa OLS:ssa 1982-1984.

Ympyrä sulkeutui lauantaina Oulunkylän jäällä, kun 37-vuotiaan ikiliikkujan kaulaan pujotettiin neljäs Suomen mestaruusmitali.
"Tämä kulta oli varmasti tärkeämpi seuralle kuin minulle. Mutta koska se tuli kasvattiseurassa, taitaa olla paras minullekin", puntaroi Ohtonen.
Ohtonen sai kerätä kaikki palkinnot, jotka jaossa olivat ja täysin ansaitusti. 37-vuotias palloiluihme näytti olevansa edelleen täysissä voimissaan.
Loppuottelussa kohtasivat kiistatta paitsi kaksi Suomen parasta jääpalloseuraa, myös kaksi parasta pelinrakentajaa.

OLS:n Samuli Niskanen ei löytänyt lauantaina ratkaisijaa joukoistaan. ToPV:n Jukka Ohtosen kuvioissa tuon roolin otti Marko Miinala. Kahdesti Miinala pujautti pallon OLS:n maalin perukoille. Kolmannen iski kulmasta Jari Vaattovaara. OLS sai pienen hyvityksen Jarno Alatalon osumasta, mutta päät olivat jo painuneet. "OLS:n peli ei ollut niin valmista kuin meidän. Niskanen oli yksinäinen, minulla oli enemmän apuja", Ohtonen sanoi.

Pehmeä jää haittasi peliä - Oulunkylän kentän jää pehmeni kesken finaalin ja aiheutti yllätyksiä pelaajille. Muun muassa ToPV:n kolmanteen maaliin johtanut kulmatilanne syntyi, kun jää petti OLS:n libero Hannu Simoskan alta ratkaisevalla hetkellä. Samuli Niskasen mielestä kentän pehmeneminen vaikeutti OLS:n peliä, mutta ei sinänsä ratkaissut mitään. "Olemme tottuneet pelaamaan jäältä pitkin, mutta nyt olisi auttanut vain pitkän pallon lyönti. Ja ehkä pikku tuurikin", tuumaili Niskanen vaisuna. "Mitään selityksiä ei kuitenkaan tarvita; oli poikien (ToPV:n) vuoro. Mutta mukavampihan tällainen ottelu olisi voittaa kuin hävitä." Oulun Luistinseura onnistui kauden tärkeimmässä ottelussa ja teki finaalista tiukan. Pallo-Veikkojen puolustuspeliin se ei kuitenkaan löytänyt lääkkeitä. Tuskin olisi löytänyt kukaan muukaan, niin vahva ToPV:n joukkue oli. "Lähdimme otteluun haastajina ja hoidimme sen roolin hyvin", sanoi OLS:n valmentaja Timo Tiusanen ja oli oikeassa.

OLS kykeni painostamaan ja luomaan tilanteita, mutta kärjestä puuttui voimaa. "Koko kausi on ollut samankaltainen. Olemme tehneet paljon maaleja, mutta ainakin yhtä paljon on hukattu. Joukkue tarvitsisi yhden kärkimiehen", Tiusanen sanoi. Valmentaja Tiusanen myönsi olevansa pettynyt, mutta muisti ajatella kokonaisuutta. Tuskinpa kukaan olisi vielä pari vuotta sitten uskonut että talousvaikeuksissa ryvettynyt ja vuoden 1995 finaalin jälkeen täysin uudistunut OLS palaisi näin pian huipulle. Ei tarvitse olla ennustaja sanoakseen, että ToPV ja OLS kohtaavat liigan finaalissa vielä monta kertaa.
OLS:n vahvuus on sen taustoissa. Joukkueen valmentajia, Timo Tiusasta, Samuli Niskasta, Jouni Vesteristä ja Jukka Palinsaarta ei tarvitse jääpallopiireissä erikseen esitellä. Vankan pelaajataustan omaavat miehet ovat puhaltaneet nuoreen joukkueeseen erittäin hyvän hengen.
Ja lisäapuja OLS:lle löytyy kentän laitamilta aina. Siellä kävelee silmä tarkkana seuran takavuosien pelimiehiä ja valmentajia, joilta saa tarvittaessa neuvoja.

Tornion Pallo-Veikkojen ratkaisevin tekijä mestaruustaistossa oli Ruotsista palannut Jukka Ohtonen, mutta toiseksi tärkein oli ruotsalaisvalmentaja Anders Strömbäck. Aiemmissa finaaleissa ToPV:n henkinen kantti on pettänyt, mutta enää moisesta ei ollut merkkejä näkyvissä. Strömbäck teki sen, minkä ruotsalaiset ovat joukkuelajeissa aina osanneet: psyykkasi joukkonsa voittajiksi. Kalixista kotoisin oleva Strömbäck on ammatiltaan urheilutoimittaja. Valmentajana hän saavutti nyt suurimman meriittinsä. "Torniossa on tehty hienoa työtä jääpallon hyväksi ja se sai ansaitun palkinnon. Tässä seurassa olisi hienoa toimia jatkossakin, mutta tulevaisuudesta ei ole vielä puhuttu", sanoi Anders Strömbäck.

Marko Miinala lähti uransa neljänteen SM-finaaliin ristiriitaisin tuntein. Muistissa oli liiankin hyvin ToPV:n kolme aiempaa loppuottelua, joiden jälkeen kaulaan ripustettiin hopeamitali. "Kieltämättä takaraivossa kaiversi ajatus, että onnistuuko tämä nytkään. Varsinkin sen jälkeen, kun HIFK jyräsi pronssiottelussa OPS:n, jota vastaan meillä oli tiukkaa välierässä. Kyllä mielessä pyöri, että kuinkahan hyvä OLS on", Miinala purki tunnelmiaan.
Epäilys katosi kahden maalin myötä. Ensimmäiseen Miinala sai upean syötön Jukka Ohtoselta ja toiseen Igor Zolotarevilta. Tosin senkin pallon alkulähde oli Ohtonen. "Ei tätä voi sanoin kuvata. Uskomattomalta tuntuu, että lopulta onnistuimme", säteili Miinala kultamitali kaulassaan.
Mestarijoukkue on hänen mielestään sopiva sekoitus kokemusta ja nuorta voimaa. Ja mikä tärkeintä, kuudella pelaajalla ei ollut painolastinaan edellisten vuosien huonoja kokemuksia. "Päätimme jo kauden alussa porukalla, että jos vielä saamme yhden tilaisuuden, niin sitä ei töpätä. Eikä töpätty", Miinala riemuitsi.

Itseluottamus kaiken pohjana - ToPV valmistautui finaaliin hyvin huolellisesti, ruotsalaisten jääpallo-oppien mukaisesti. Joukkue matkusti Helsinkiin jo torstaina, harjoitteli, puhui ja katseli pelejä videolta. "Suurin parannus on tapahtunut henkisellä puolella. Anders (Strömbäck) on ladannut meihin itseluottamusta. Hän on toistanut toistamistaan, että te pystytte siihen", kertoi Miinala ruotsalaisvalmentajan psyykkausmenetelmistä.
Miinala, 27, oli välillä vuoden pois ToPV:n kuvioista ja pelasi Ruotsissa. Sopimus Pallo-Veikkojen kanssa päättyi mestaruusjuhliin, eikä jatkosta toistaiseksi ole tietoa. Juhlan jatkoja sen sijaan riittää lähipäiville, jotka ilmeisesti vierähtävät Helsingin humuissa. Viime vuoden tappiofinaalin jälkeen miehet palailivat kotiin kolmen päivän palaverin jälkeen. Miinalalla oli epäilys, että tällä kertaa menee pitempään: "Ohjelma oli jo viime vuonna aika raskas." Pelipaikalta joukkue ja fanit siirtyivät ravintolaan. Yhteisen juhlahetken jälkeen joukkueelle oli luvassa omat pippalot.