1997

Botnia-69 päätti WP 35:n neljän mestaruuden putken ja voitti kultaa. ToPV saavutti hopeaa ja WP 35 pronssia. Kilpailumuodossa yhdistyivät Bandyliiga, Valioliiga sekä kauden ratkaisseet pudotuspelit.

SM-loppuottelu Helsingissä Oulunkylän tekojääradalla 15.3.1997:
Botnia–ToPV 4–3 (2–1)
Botnia: Timo Partanen 2, Petri Parviainen 1, Tuukka Tieksola 1.
ToPV: Vesa Vuokila 2, Jarmo Kehusmaa 1.
Erotuomarit: Kaj Wallén – Timo Keltanen – Mauno Tuunainen.
Yleisöä: 2500.

Näin näki lehdistö ottelun:
Timo Partaselle lopultakin mestaruus, Botnian kippari iski kaksi osumaa ja 13 kautta jatkunut kultajahti päättyi

Botnia–Tornio 4–3

Botnian jääpallojoukkueen kippari Timo Partanen on jahdannut lajinsa miesten Suomen mestaruutta jo 13 kautta. Eilen Partasen unelmasta tuli totta: 28-vuotias keskikentän johtaja juhli joukkueensa 4–3 (2–1) -voittoon loppuottelussa Tornion Pallo-Veikkoja vastaan.

Botnian toinen nykyään hihmo Helsingin Oulunkylässä käydyssä finaalissa oli Ron Johnsson. 27-vuotias maalivahti pelasi avausjakson lähes huurteisessa ja torjui vajaa kymmenen minuuttia ennen loppua rangaistuslyönnin, jonka Tornion Esa Vuokila ampui tilanteessa 4–3.

”Världens bästa målvakt”, totesi Partanen kaksikielisesti HIFK:stä Botniaan siirtyneelle Johnssonille ja nosti tämän vasemman käden kohti taivasta. Vain muutamaa minuuttia aiemmin Vuokila iski torjuntatorman rankkarin Johnssonin taakse. Toinen ei enää onnistunut, vaan Botnia-vahti ehti kudin eteen.

Jääpallossa rangaistuslaukaus on ampujalle hankala työsa. Keskimäärin vain joka toinen veto uppoaa maaliin, kertoo tilasto muutaman vuoden takaa. Botnian päävalmentaja Pertti Koponen oli aktiivivuosinaan kassari hänkin. Mies pelasi 1980-luvun alussa uskomattomat 14 perättäistä rankkaria. Lukemaan sisältyy SM-sarja- ja maaotteluja. Se lienee sarallaan maailmanennätys pääsarjatasoilla.

Partanen näkyi ja urakoi
Partanen oli pitkin kautta perin arvokas peluri Botnialle. Eilen työmyyrä oli kullanarvoinen. Kun Johnsson piti rankkaritorjunnallaan voimassa voittolukemat 4–3, Partanen viimeisteli ne. Sen lisäksi hän teki toisen jakson avaus 3–1 -osuman.

”Kyllä tätä on odotettu ja jahdattu”, Partanen sanoi ja hypisteli kaulassaan killunutta kultaista mitalia, joka roikkui Botnian sinivalkoisen peliasun sointuvassa nauhassa. Partanen urakoi vuosikausia Veiterän riveissä ja sai palkinnoksi muutaman himmeämmän mitalin. Toinen kausi Botnian ruodussa toi mestaruuden.

Partanen oli terävä maalitilanteissa. Etenkin toinen, mestaruuden sinetöinyt osuma oli täydellinen taideteos. Johnsson avasi heitolla, erinomaisesti luisteleva ja taktisella puolella kypsynyt Tero Kumela vippasi oranssipallon Partaselle, joka pisti sen Tornion maaliin.

Tilastojen mukaan keskikenttämies luistelee kamppailussa 15–18 kilometriä. Partanen viiletti eilen varmasti yli 20 kilometriä ja oli ihan puhki päätöshetkillä. ”Jaloissa painoi lopussa ja pää oli välillä sumena väsymyksestä. Tornio liikkui hyvin ja siirsi palloa taitavasti”, Partanen kehui hyvinvointia osapuolta.

Botnia aloitti ensimmäisen jakson erinomaisesti, eikä lopettamisessakaan ollut moittimista. Peli oli vanhentunut 31 sekuntia, kun Pertti Parviainen ohjasi Jari Hattusen keskityksen sisään. Viiteen minuuttiin ennen taukoa Tuukka Ticksöla niittasi lähes nollakulmasta vastapallon takayläkulmaan ja Botnia johti 2–1.

Tornio hallitsi ainakin näennäisesti avausjaksoa ja löi usein tilanteita, joista vain yksi toi tuloksen: maalivahti Jari Haapakosken loistava avausheitto vapautti Jari Kohusmaan onnistuneeseen läpiajoon. Tornion hallinnassa oli myös lumetta. Botnia ei lähtenyt luistelemaan, vaan antoi keskikentän vastustajalleen ja pyrki vastaiskuihin. Toisella jaksolla lumisade haittasi Tornion rakentelua.

Botnian kolmas mestaruus
Toisella jaksolla Botniakin sommitteli hyökkäyksiään. Silti oli tiukat tilanteet ratkaista kamppailu varhemmin ja selkeämmillä lukemilla, mutta viimeistely oli epäonnistunutta ja tehottomin hallitsevanta.

Botnialle mestaruus oli seuran historian kolmas. Kaksi aiempaa ovat vuosilta 1989 ja 1992. Triplan ovat olleet hankkimassa vain Jukka Korhonen ja Jari Hattunen, muuten ryhmä on uusiutunut. Päävalmentaja Pertti Koponen sai luotsina ensimmäisen mestaruutensa. ”Pasin vasta nyt hyvän joukkueen sivelle”, mies visaili ja siirtyi kilvan mitalin kanssa.

Mestarijoukkue Botnia:
Sami Järvila, Jani Kaukolehto, Ron Johnsson, Toni Lehto, Vesa Luhonen, Mikko Hiltunen, Jukka Korhonen, Marko Pirkola, Timo Partanen, Jukka Vauhkonen, Jukka-Pekka Antton, Ari Hattunen, Tuukka Ticksöla, Olli Snellman, Tero Kumela, Iiro Vesterinen, Petri Partanen, Pertti Koponen (valmentaja).