1991

OLS puolusti Suomen mestaruuttaan. Botnia-69 sijoittui toisena kautena peräkkäin hopealle ja HIFK sai pronssia. Kausi jäi viimeiseksi, jolloin korkein sarjataso tunnettiin perinteisellä SM-sarja-nimellä.

SM-loppuottelu Helsingissä Kallion tekojääradalla 10.3.1991:
Botnia–OLS 4–5 (3–1)
Botnia: Antti Koskelo 2, Janne Hölttö 1, Juha Snellman 1.
OLS: Risto Kontturi 2, Tuukka Tieksola 1, Jouni Vesterinen 1, Samuli Niskanen 1.
Erotuomarit: Teuvo Ruutu – Tauno Luttinen – Kaj Wallén.
Yleisöä: 1320.

Näin lehdistö näki ottelun:
Botnia menetti kolmessa minuutissa kahden maalin johdon ja mestaruuden, Botnia–OLS 4–5
Jääpalloilun SM-finaalista muodostui yksi loppuotteluiden mielenkiintoisimmista ja ennen kaikkea dramaattisimmista.

Vielä 85. peliminuutilla helsinkiläinen Botnia-69, viime vuoden hopeajoukkue, johti maalein 4–2. Hallitseva Suomen mestari Oulun Luistinseura ällistyi kuitenkin parituhatpäisen katsomon tuik-käämällä salamavauhdilla kolme maalia kolmessa minuutissa. Näin Botnia oli kuin puulla päähän lyöty, ja jääpallomestaruus matkasi jo 11. kerran Ouluun ja nimenomaan OLS:lle.

Tuohon pääkaupunkilaisittain kinkkiseen tilanteeseen vaikutti Botnian tekemien virheiden lisäksi myös se, että OLS:n henkinen panos oli mittavampi. Tauolla helsinkiläiset johtivat vakuuttavan ensi jakson jälkeen jo 3–1. Toista jaksoa oli kulunut vain kaksi minuuttia, kun Juha Snellman teki Jukka Salmivaaran vasemman laidan ja edelleen päätyrajahyökkäyksen kautta 4–1. Useat asiantuntijakatsojatkin olivat silloin valmiit väittämään mestarin vaihtuvan.

Botnian hyvänolon tunne kostautui
Mutta, mutta. Jääpalloilu on oikullinen ja varsin nopea peli. Kolmenkaan maalin johto ei vielä takaa voittoa huippujoukkueitten välisessä pelissä. Sen Botnia sai havaita ja juoda karvasta kalkkia.

Myös se kostautui, että Botnia tuudittautui toisen jakson ensimmäisen vartin jälkeen liikaa siihen hyvänolon tunteeseen, josta helsinkiläisten valmentaja Antti Parviainen oli ennen ottelua maininnut.

Helsinkiläiset alkoivat pelata luvattoman usein taaksepäin ja nimenomaan maalivahdille saakka. Tarkoituksena oli nimenomaisesti varmistaa peliä ja samalla kuluttaa aikaa. Se ei hyökkäävälle Botnialle sopinut. Botnian olisi pitänyt jatkuvasti ahdistaa OLS-puolustusta ja siten pakottaa oululaiset pysymään omalla kenttäpuoliskollaan.

Nyt OLS, joka oli tehnyt toisella jaksolla pelaajasiirtoja, pääsi hallitsemaan keskikenttää ja siten hyökkäämään. Esimakua tulevasta antoivat jo 80. minuutin jälkeen OLS:n kolme kulmuria neljässä minuutissa. Näistä ensimmäisestä Markku Niemitalo pelmautti jo pallon maalin poikkiripaan.

Lopullisesti tilanne alkoi laueta oululaisten keltapaitojen hyväksi 86. minuutilla. Silloin Botnian maalivahti Pasi Inoranta teki täysin turhan virheen. Hän lähti maalistaan eikä katsonutkaan palloa vaan kaatoi ulos tullessaan OLS-hyökkääjän. Ottelun päätuomari Teuvo Ruutu risti kätensä päänsä yläpuolella rangaistuslyönnin merkiksi.

Inoranta joutui loppuajaksi jäähylle. Maalia asettui nyt vartioimaan täysin kylmänä peliin tullut Timo Niemi. Sen tietää kuinka siinä käy. Jouni Vesterinen laukoi vuorenvarmasti polven korkeudelta pallon ohi Niemen, ja peli kaventui 4–3:een.

Aikaa oli vielä nelisen minuuttia. Botnia jatkoi heti mainiolla vastahyökkäyksellä, mutta ukset eivät enää auenneet. Sen sijaan OLS painoi nyt hellittämättä päälle. Kulmurin jälkeen 88. minuutilla koko ottelun täysin pimentoon jäänyt MM-pelaaja Samuli Niskanen kiersi Niemen ja teki tasoituksen. Vuoden 1989 finaalin ennusmerkit olivat olemassa.

Niemi uhmasi maalivahtilakia
OLS helpotti kuitenkin ratkaisua, joka tasapelitilanteessa olisi merkinnyt maalista poikki -menetelmää mestarin selville saamiseksi. Botnian pahan puolustusvirheen jälkeen MM-edustaja Risto Kontturi sai pallon. Niemi lähti jostain syystä vastaan, täysin maalivahdin jääpallolakien vastaisesti. Kontturin oli helppo harhauttaa ja heittää pallo tyhjään maaliin.

Ilonpurkaus oululaisten riveissä oli mahtava Kontturin maatessa alimmaisena koko muu pelaajisto päällään. Toisella puolella Botnia-pelaajien ja heidän kannattajiensa tunnelmat oli mykistävä.

Pelillisesti Botnia olisi ansainnut voittonsa ensi jakson hyvän peli jälkeen. OLS oli avausmaalia lukuun ottamatta tosi vaikeuksissa. Tuo avausmaalikin oli Botnian virheen syytä. Pekka Kurki antoi 14. minuutilla varomattomasti taaksepäin, vaikka Botnian kapteeni Esko Tammilehto huusi varoituksen. Sakari Puotiniemi tarjosi pallon Tuukka Ticksölälle, jonka Botnian puolustus päästi helposti päätyrajalle, vieläpä luikertelemaan sitä pitkin ja tekemään maalin.

Mestareiden joukosta ei ottelun lopputapahtumia ja tärkeitä ratkaisijoita lukuun ottamatta kannata nostaa ketään erikoisesti esille. Se oli hyvähermoisen ja kokeneen joukkueen viisas voitto.

Väriläiskä Hölttö sai tällin sormeensa
Botnian väriläiskä oli ensi jaksolla Janne Hölttö. 22-vuotias vauhtikone laantui kuitenkin toisella jaksolla saatuaan mailasta tällin sormeensa. Toivottavasti se ei aseta rajoituksia pelaamiselle MM-kisoissa. Jari Hattunen suoritti vasemman puolustajan tehtävää [epäselvää]. Hän huusi [epäselvää] ja löysi [epäselvää] päätyrajalle saakka. Siitä oli hienona osoituksena Antti Koskelon Hattusen syötöstä 32. minuutilla tekemä 2–1 johtomaali.

SM-loppuottelu:
14. Tuukka Ticksöla (Sakari Puotiniemi) 0–1
21. Janne Hölttö (Jukka Salmivaara) 1–1
32. Antti Koskelo (Jari Hattunen) 2–1
43. Koskelo (Jaakko Hyttinen) 3–1
47. Juha Snellman (Salmivaara) 4–1
52. Risto Kontturi (Samuli Niskanen) 4–2
86. Jouni Vesterinen 4–3 (rl)
88. Niskanen 4–4
89. Kontturi (Niskanen) 4–5.

Erotuomarit: Teuvo Ruutu–Tauno Lehtinen–Kaj Wallen.
Jäähyt: Botnia 3x10 min ja OLS 2x10 min.

Kultaa: OLS
Maalivahdit: Jukka Palinsaari, 27 vuotta, kuntohoitaja, 6. SM-kultaa, Esa Kurttila, 25, myyjä, 2. SM-kultaa, Jarkko Soronen, 20, opiskelija, 1. SM-kulta.
Puolustajat: Kalevi Immonen, 32, postimies, 4. SM-kultaa, Heikki Kontturi, 22, opiskelija, 3. SM-kultaa, Sakari Puotiniemi, 30, huoltomies, 3 SM-kultaa, Jarmo Anttila, 24, opiskelija, 2. SM-kultaa, Markku Niemitalo, 29, reportteri, 2. SM-kultaa, Ilkka Alatalo, 35, palomies, 6. SM-kultaa, Pasi Kettunen, 19, opiskelija, 1. SM-kulta.
Keskikenttäpelaajat: Risto Kontturi, 29, myyjä, 4. SM-kultaa, Miikka Koivisto, 37, kirvesmies, 2. SM-kultaa, Jari Mahlakaarto, 19, opiskelija, 1. SM-kulta, Jouni Vesterinen, 26, viestimies, 4. SM-kultaa, Toni Ranneste, 20, opiskelija, 1. SM-kultaa, Pekka Mäntynen, 25, opiskelija, 2. SM-kultaa.
Hyökkääjät: Jouko Kämäräinen, 33, palomies, 3. SM-kultaa, Samuli Niskanen, 23, myyntiedustaja, 2. SM-kultaa, Tuukka Ticksöla, 21, opiskelija, 2. SM-kultaa, Eero Helander, 19, opiskelija, 1. SM-kulta.
Valmentajat: Juha Niemikorpi, 33, myyntineuvottelija ja Pekka Karjala, 36, automyyjä (myös joukk. joht.).
Huoltaja: Pekka Ranninen.

Hopeaa: Botnia-69
Maalivahdit: Pasi Inoranta, 23, kenttämies, Timo Niemi, 27, myyntiedustaja, 1 SM-kulta.
Puolustajat: Ari Kukkonen, 23, 1 SM-kulta, Jari Hattunen, 22, opiskelija, 1 SM-kulta, Pekka Kurki, 26, opiskelija, 1 SM-kulta, Esko Tammilehto, 32, liik. op., Olli Manninen, 26, perusk. op., Jukka Korhonen, 23, opiskelija, 1 SM-kulta.
Keskikenttäpelaajat: Esa Määttä, 29, yritysneuvoja, Jukka Salmivaara, 27, ATK-suunn., 1 SM-kulta, Petri Manninen, 29, myyntineuvoja, 1 SM-kulta, 24, insinööri.
Hyökkääjät: Janne Hölttö, 22, offsetasentaja, 1 SM-kulta, Juha Snellman, 24, tietol. valv., 1 SM-kulta, Antti Koskelo, 26, Jaakko Hyttinen, 25, opiskelija.
Valmentajat: Antti Parviainen, 30, lajipäällikkö ja Tapio Tarvainen, 32, yo. merkonomi.
Joukkueenjohtaja: Jukka Päiviniemi, 30, myyntiedustaja.
Huoltaja: Seppo Koskinen.