1990

OLS palasi Suomen mestariksi. Botnia-69 saavutti hopeaa ja WP 35 pronssia. Oululaiset aloittivat 1990-luvun vahvasti ja lisäsivät jälleen yhden mestaruuden pitkään ja menestyksekkääseen seurahistoriaansa.

SM-loppuottelu Helsingissä Kallion tekojääradalla 11.3.1990:
Botnia–OLS 0–4 (0–3)
OLS: Markku Niemitalo 2, Samuli Niskanen 2.
Erotuomarit: Kaj Wallén – Tauno Luttinen – Taavi Sulander.
Yleisöä: 2 300.

Näin lehdistö näki ottelun:
Oulun Luistinseura palasi komeasti jääpalloilun mestarikuviin neljän vuoden tauon jälkeen. Hallitseva Suomen mestari Botnia-69 sai tunnustaa oululaiset kirkkaasti paremmikseen maalein 4–0. Luvut kuvaavat hyvin ottelun kulkua. Niissä ei ole tippaakaan liian paljon, muttei myöskään liian vähän.

Kiivasvauhtista ja hyvätasoista jääpallofinaalia seurasi 2 313 maksanutta katselijaa sekä parisataa liputonta. Peli käytiin loisteliaassa maalisäässä. Mestaruuottelua haittasi kuitenkin Kallion tekojäähän huomattava pehmeneminen toisella jaksolla. Sää pakotti joukkueet muuttamaan pelitaktiikkaansa pitkän pallon pelaamiseksi, sillä kenttä ei sallinut kunnollista kuljettamista. OLS:n voitto perustui voimakkaampaan joukkuepeliin ja laitojen hyväksikäyttöön.

Botnia iski päänsä puolustuskeskustaan
Helsinkiläiset tunkivat tuon tuostakin palloa oululaisten puolustuskeskustaan. Heikki Kontturi johti liberona hienosti peliä eikä Botnia onnistunut kertaakaan maalinteossa. Tällä kertaa Botnialla ei ollut edes onnea maalinedustalla. Vaikka joukkuetta ei voi syyttää minkäänlaisesta antautumismielialasta, niin stadion ykkönen ei vetänyt vertoja maan ykköselle edes taisteluhengessä.

OLS:n voiton avaimet piilivät kahden järkevän ja kärkevän hyökkääjän taidoissa. Pelätty ja harjoituksissa jalkansa torstai-iltana telonut Samuli Niskanen oli teipattunakin ylivoimainen Botnian puolustukselle. Hän ja toinen kaksi maalia tehnyt Markku ”Maksi” Niemitalo sekoittivat tyystin Botnia-puolustuksen kuviot.

OLS rokotti Botnian virheistä
Kaiken lisäksi botnialaiset syyllistyivät jälleen pariin pahaan virheeseen. Ensimmäinen maali tuli kun Pasi Inoranta syöksyi ulos maalistaan 24 minuutilla, eikä saanut palloon otetta. Oranssipöyrykkään ehti sitten Markku Niemitalo, joka vetäisi pitkin jäätä ohi Botnian puolustuksen.

Vain kolme minuuttia myöhemmin Jouni Vesterinen vapautti Niskasen vasemmalta. ”Samu” purjehti kentän poikkisuuntaan. Botnian puolustus riensi taklaamaan, mutta Niskanen ehti sutaista palloa sitä ennen. Pitkä ilmasyöksy ja Niskanen liukui pitkään jäätä, mutta pallo oli siellä verkon uumenissa.

Ottelua oli kulunut 38 minuuttia, kun Botnia-puolustus ei saanut pysäytettyä pitkin oikeaa laitaa kiirehtivää Tuukka Ticksölää. Oululainen pääsi vielä luistelemaan pitkin päätyrajaa kohti Botnian maalia, jonne syntyi melkoinen ruuhka. Tarvainen maaliin turina tunnettu Niskanen vippasi jälleen ja peli oli viime vuoden tapaan OLS:n johto 3–0.

Vuoden takainen ihme ei uudistunut
Botnian johdon ja kannattajien joukossa eläteltiin tietenkin toiveita viime vuoden ihmeestä, jolloin sinipaidat saavuttivat OLS:n kolmen maalin puoliajanjohdon. Varsinaisen peliajan (1–4) jälkeen Botnia venyi vielä voittoonkin maalista poikki pelissä.

Nytkin Botnia aloitti vimmatun takaa-ajon. Stadin ykkönen painosti selvästi myötätuuleen, mutta peli ajautui jatkuvasti OLS:n puolustuspussiin. Kun botnialaisten ratkaisusyötöt olivat kaiken aikaa varsin epätarkkoja, niin ihme, ettei tulosta syntynyt.

Ottelun 72 minuutilla Niskanen ajoi jälleen läpi. Katsomosta näytti siltä kuin rangaistuslyönti olisi ollut paikallaan, mutta tarkasti tuominnut päätuomari Kaj Wallen veti pallon vapaalyöntikaarelle. Lopullisen niitin Botnian arkkuun iski Niemitalo, joka sai maalinsa väliin aivan Inorannan nenän edestä.

OLS:n ehdoton päähahmo ottelussa oli Niskasen ja Niemitalon ohella maalivahti Jukka Palinsaari. Hän oli todella erehtymätön otteissaan rauhoittaen ja antaen varsin tärkeätä varmuutta puolustuksen peliin. Heikkoa lenkkiä oululaiset riveistä ei löytynyt.

Mestarit
Oulun Luistinseura
Maalivahdit: Jukka Palinsaari, 26, kuntohoitaja, Esa Kurttila, 24, myyjä.
Puolustajat: Kalevi Immonen, 31, postimies, Heikki Kontturi, 21, opiskelija, Sakari Puotniemi, 29, huoltomies, Jouko Kämäräinen, 32, palomies, Marko Ruokangas, 21, opiskelija, Ilkka Alatalo, 34, palomies.
Keskikenttäpelaajat: Jarmo Anttila, 23, opiskelija, Markku Niemitalo, 28, jak. vastaava, Miikka Koivisto, 36, kirvesmies, Pekka Mäntynenä, 24, opiskelija.
Hyökkääjät: Samuli Niskanen, 22, opiskelija, Tuukka Ticksöla, 20, opiskelija, Jouni Vesterinen, 25, sähköasentaja, Jukka Rinne, 24, opiskelija, Kari Koivikko, 19, opiskelija, Marko Paksuniemi, 20, opiskelija.
Valmentaja: Juha Niemikorpi.

Hopeaa
Botnia-69
Maalivahdit: Pasi Inoranta, 22 vuotta, kenttämies, Timo Niemi, 26, myyntiedustaja.
Puolustajat: Ari Kukkonen, 22, kenttämies, Jari Hattunen, 21, atk-harjoittelija, Pekka Kurki, 25, opiskelija.
Keskikenttäpelaajat: Esko Tammilehto, 31, liik. opettaja, Olli Manninen, 25, opettaja, Jukka Korhonen, 22, opiskelija, Petri Manninen, 28, myyntineuvoja, Per-Erik Wicklund, 26, yo-merkonomi.
Hyökkääjät: Iiro Järvitalo, 18, opiskelija, Janne Hiltto, 22, varusmies, Juha Snellman, 24, operaattori, Jukka Salmivaara, 26, atk-suunnittelija, Ari Hirvonen, 24, operaattori, Petteri Pitkänen, 25, atk-esikäsittelijä, Jaakko Hyttinen, 24, opiskelija, Ilkka Kuuri-Riutta, 26, yritysneuvoja.
Valmentajat: Antti Parviainen ja Kari Tulkki.

OLS:lla eväät kaikkien aikojen ryhmäksi
Lähes viisi kuukautta kestänyt tiivis jääpallokausi on takana. Se on saanut tilinpäätöksessä arvoisensa mestarin. Oulun Luistinseura kohensi varsin hataran alun jälkeen hienosti osakkeitaan ja vei 80:nnen SM-tittelin. Tuleeko OLS:stä myös 1990-luvun suuri suomalainen jääpallojoukkue. Se jää nähtäväksi, mutta merkit ovat hyvät.

Oululaiset hallitsivat suvereenisesti jo 1970-lukua viidellä mestaruudella ja 1980-lukua neljällä tittelillä. Nyt saavutettu oli siis kymmenes.
Ei ole lainkaan väärin olettaa, että juuri OLS on joukkue, joka siirtyy tällä vuosikymmenellä kaikkien aikojen kärkiyhdistelmäksi tai ainakin 14 mestaruutta voittaneen Viipurin Susien rinnalle. Toki siihen on muillakin sanansa sanottavana. Varsinkin Botnialla, jonka joukkue on vielä nuori.

HIFK:lla edessä ikäpolven vaihdos
Ensi talveksi Botnia saa vahvistukseensa maajoukkuemies Esa Määttä. Nähtäväksi jää myös se mitä HIFK:n jääpalloilulle tapahtuu. Minne se ottaa suuntaa. Joukkueen ikäpolven-vaihdos kun on auttamatta edessä.

Sunnuntainen finaali Kallion tekojäillä pani myös konsultin miettimään. Suomi on MM-kisojen järjestämisvuorossa ensi vuonna. Ensi kertaa kisat on päätetty pitää maaliskuun puolivälin aikaan eli silloin kun kansalliset sarjat eri maissa ovat jo takanapäin.

Kallion kenttä kaipaa remonttia
Kisojen järjestelykomitea, jota vetää tunnetun jääpalloperheen jäsen, mutta enemmänkin jalkapallomiehenä tunnettu Paavo Einiö, joutuu ilmeisen ongelman eteen. Helsingin kaupungin johto ja mikseipä suuri osa jääpalloilun kannattajistakin näkisi yhdeksi pelikentäksi valittavan juuri Kallion ison tekojäärän. Sen keskinen sijainti takaisi esimerkiksi paremman yleisömenestyksen kuin Oulunkylä.

Pulma on kuitenkin siinä, että Kallion jää saattaa sulaa alta. Sitä ei järjestäjien arvovalta kärsi. Kyse on siitä, että kentän tekojäärän koneisto ei kestä kymmenneen asteeseen nousevaa lämpöä. Jää yksinkertaisesti sulaa. Siitä saatiin selviä merkkejä sunnuntaina.

Kaupungin olisi siis mitä pikimmin ryhdyttävä hankkimaan tehokkaampaa koneistoa. Lisäksi radan valaistus ja katsomotilat vaativat ehdottomia uusimista. Alustavasti kaupunki on näyttänyt uudistuksille vihreää valoa, mutta mitä tapahtuu käytännössä, se tullaan näkemään. Onko Oulunkylä sittenkin vanha vara parempi.

Kaikessa tapauksessa tekojäät tulevat yhä enemmän kuvioihin mukaan. Mutta niinipä Porvoo, jota on myös kaavailtu MM-kaupungiksi, saa tekojäätä ensi vuonna. Jyväskylässä päätetään tärkeistä asioista huomenna. Ouluun, mestaruuden kaupunkiin rata valmistuu 1993. Jääpalloilu saa yhä paremmat olosuhteet kasvihuoneilmiön uhatessa.