1987

HIFK nousi jälleen Suomen mestariksi. OLS saavutti hopeaa ja Akilles pronssia. Helsinkiläisten mestaruus katkaisi OLS:n uuden kultajahdin ja aloitti HIFK:lle vahvan kahden kauden menestysjakson.

SM-loppuottelu Helsingissä Oulunkylän tekojääradalla 14.3.1987:
HIFK–OLS 3–1 (1–0)
HIFK: Heikki Raitavuo 2, Veikko Niemikorpi 1.
OLS: Ilkka Alatalo 1.
Erotuomarit: Esko Talma – Kari Talma.
Yleisöä: 1 672.

Näin lehdistö näki ottelun:
Helsingissä pitkän tauon jälkeen maan parhaat jääpalloilijat
Helsingin IFK:n jääpalloilijat juhlivat riemukkaasti seuransa 90-vuotistaivalta. Sen naisten ja miesten edustusjoukkueet antoivat tähtirintaisille lahjaksi mestaruuden.

Oulun Luistinseura, jo 107-vuotias vanhus, oli selvästi heikompi molemmissa peleissä. Naisten ottelu päättyi Helsingin Oulunkylän tekojäillä niukasti 2—1 ja miesten pelin loppulukemiksi merkittiin 3—1.

Miesten loppuottelusta muodostui koko jääpallokautta ajatellen lähes täydellinen. Varsinkin stadin ykkönen oli unelmavireessä. Yhdessäkään ottelussa kuluneen kauden aikana helsinkiläiset eivät ole esittäneet niin tehokasta yhteispeliä kuin aurinkoisen kauniina lauantai-iltapäivänä.

Pallo kulki mieheltä miehelle ja koko kenttää käytettiin taitavasti hyväksi. Kaiken lisäksi pelissä oli nyt sitä tehoa, suoraviivaisuutta ja nimenomaan vastustajan maalille pyrkivää menoa, jota ollaan jo niin pitkään kaivattu.

Jos ajattelemme lisäksi sitä, että HIFK pystyi minimoimaan virheiden määrän, niin ei sitten ihme, että mestaruus heltisi.

Stadilaisten jokaisesta pelaajasta voidaan tehdä ottelusankari. On kuitenkin syytä nostaa kaksi pelaajaa muista erilleen. Toinen on maalivahti Risto Ruokolainen. Hän torjui suojuksellaan ottelun varsin tärkeässä vaiheessa 40. minuutilla ennen jakson päättymistä rangaistuslyönnin. Lisäksi, paria pallonkatkausta lukuunottamatta, pelasi täysosumapelin.

Toinen tärkeä mies oli Petri Partanen. Ei ehkä niinkään pelitehollisesti, mutta jääpalloilun taktilliset kikat osaavana. Hän ajoi läpi 69. minuutilla. Sakari Puotiniemi veti jalat alta. Selvä rankkari. Pallon toimitti varmasti nilkan korkuisena oikeasta alakulmasta sisään Veikko Niemikorpi.

Keskikentän kova tutkapari
Toisen kerran Partanen kunnostautui kaatumalla taktisesti oikein, kun Jari Loukkola koukkasi mailallaan Partasta vatsanpohjaan. Se tiesi 73. minuutilla oululaiselle punaista korttia. Näin Oulun kanarialinnut saivat pelata 17 minuuttia vajaalla miehistöllä.

Jo ennen ottelua henkien taistelu käytiin keskikentällä. Siinäkin taistelussa stadilaisten pää piti. Kari Peuhkuri ja kahden maalin isä Heikki Raitavuo pelasivat kertakaikkisen taitavasti yhteen ja sekoittivat nimenomaan luistelullaan OLS:n alapään pelin.

Ilonaihe, eikä mikään pieni, oli Johan Stierncreutz. Puolustajan paikalta keskikentälle nostettu voimapelaaja haavoitti monta kertaa oululaispuolustusta.

Kaikki kiitos ja kunnia myös HIFK:n veteraanipelaajille Kari Kiviharjulle ja Jarmo Haavistolle. ”Kapen” ilmapeli oli suorastaan vuorenvarmaa. Mies malttoi nyt pysyä omalla paikallaan eikä lähtenyt Odysseuksen harharetkille hyökkäyspäähän. Kirppuna Haavisto katkoi hyökkäyksiä ja toi lisäksi palloa rohkeasti ylös. HIFK saa kiittää myös Markku Björniä, joka antoi muutaman maukkaan syötön ja oli ennen kaikkea maltillinen. Yrjö Skaffari hallitsi hermonsa tässä tiukassa pelissä ja hoiteli mukavasti pallon ylöstuontia oikealta.

Ja sokerina pohjalla oli Veikko Niemikorpi, laajalti kenttää hallitsevana ja aina vaarallisena maalinedustapelaajana. Onnella ”Vetsa” olisi voinut tehdä pari maalia lisää.

Puotiniemi, epäonnen mies
OLS:n pahan ilman lintu oli nyt oikea sivutuki Sakari Puotiniemi. Hän ei saanut rangaistuslyöntiä sisään. Toisaalta hän juuri aiheutti HIFK:n rangaistuslyönnin.

Hopeajoukkueen ehdottomasti tehokkain oli jälleen maajoukkueen ykkösmaalivahti Jorma Saastamoinen. Ilman hänen torjuntojaan maaliero olisi ollut kolmea neljää maalia suurempi.

OLS tasoitti 51. minuutilla toisen jakson alussa Matti Alatalon vastustamattomalla kulmurilla. Kun oululaisten luistin lisäksi potki voimalla oli HIFK ajoittain helisemässä.

Yllättävää kyllä tuota potkua ei kestänyt kauan. Ote lipsui helsinkiläisille, jotka kiittivät ja tekivät Niemikorven rankkarilla ynnä Raitavuon läpiajolla 74. minuutilla tarvittavat ratkaisumaalit.

HIFK:n kultajoukkue
Maalivahdit: Risto Ruokolainen, lastent. opettaja (28 vuotta—14 maaottelua—1 Suomen mestaruus), Ben Söderling, tekn. yo. (20—0—1).
Puolustuspelaajat: Johan Stierncreutz, kauppatiet. yo. (22—2—1), Markku Björn, työnjohtaja (34—0—2), Henri Airava opiskelija (20—0—1), Kari Kiviharju, valm. pääl. (37—41—5), Jarmo Haavisto, varaosamyyjä (38—94—2).
Keskikenttäpelaajat: Kari Peuhkuri, opettaja (27—29—2), Heikki Raitavuo, lastent. opettaja (29—49—2), Yrjö Skaffari, opiskelija (25—0—2), Juha Lamppu, opiskelija (19—0—1), Petri Partanen, opiskelija (23—0—1).
Hyökkääjät: Veikko Niemikorpi, lehtori (38—106—2), Sami Lehto, opiskelija (20—0—1), Tuomo Säävälä, opettaja (28—0—1), Tapio Eräheimo, kauppat. yo. (24—0—1), Mika Sirkkio, opiskelija (17—0—1).
Valmentaja: Kauko Rautiainen

Jääpalloilun SM-loppuottelu
HIFK—OLS 3—1 (1—0)
44. Heikki Raitavuo (Kari Peuhkuri) 1—0,
51. Ilkka Alatalo (Timo Okkonen) 1—1 (kl),
70. Veikko Niemikorpi 2—1 (rl),
74. Raitavuo (Peuhkuri) 3—1.

Jäähyt: HIFK 1 x 5 ja 2 x 10 min, OLS 1 x 5, 4 x 10 min sekä Jari Loukkolan ulosajo.
Erotuomarit: Esko ja Kari Talma.
Yleisöä: 1 672.