1984

OLS voitti jo kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruutensa. HIFK saavutti jälleen hopeaa ja Akilles pronssia. Oululaisjoukkueen 1980-luvun alkupuolen valtakausi jatkui vakuuttavana pudotuspelien ratkaisevissa otteluissa.

1. SM-loppuottelu Helsingissä Oulunkylän tekojääradalla 10.3.1984:
HIFK–OLS 2–3 (2–1)
HIFK: Kari Peuhkuri 1, Veikko Niemikorpi 1.
OLS: Risto Kontturi 1, Jari Löthman 1, Matti Alatalo 1.
Erotuomarit: Teuvo Ruutu – Kaj Wallén.
Yleisöä: 722.

2. SM-loppuottelu Oulun Keskuskentällä 11.3.1984:
OLS–HIFK 4–2 (2–1)
OLS: Jouni Vesterinen 2, Ilkka Alatalo 1, Risto Kontturi 1.
HIFK: Veikko Niemikorpi 2.
Erotuomarit: Eero Aho – Timo Keltanen.
Yleisöä: 1 362.

Näin lehdistö näki ottelut:
Sata ja yksi minuuttia joutuivat Helsingin IFK ja jääpallomestaruutta puolustava Oulun Luistinseura taistelemaan ennen kuin ensimmäisen loppuottelun ratkaisu syntyi. OLS oli ennen kaikkea fyysisesti vahvempi ja vei tapansa mukaan ansaitun 3—2 voiton Oulunkylän tekojäälle Helsingissä.

Yksitoista minuuttia kestäneellä hermoja kerrasta poikki -periaatteella pelatulla jaksolla OLS oli täysin ylivoimainen. Vain kerran OLS:n maalivahti Jukka Palmsaari — joukkueensa mainio viimeinen puolustuslukko lauantaina — joutui koskemaan palloa, silloinkin vapaalyöntikaaren ulkopuolelle luistimellaan. Ainutakaan laukausta kohti OLS:n maalia HIFK ei päässyt edes yrittämään.

Kolmas peräkkäinen OLS:n ulottuvilla
Asetelma on siis sunnuntain toista ja mahdollisesti jo lopullisen ratkaisunkin tuovaa ottelua ajatellen se, että voittaessaan OLS on kolmannen kerran perättäin Suomen mestari.

HIFK:n mestaruustoiveet mahdollistuvat vain jos joukkue voittaa sunnuntaina OLS:n Oulun Keskuskentällä. Siinä tapauksessa ratkaiseva ottelu pelataan viikon kuluttua, mikäli sääsuhteet sallivat, jälleen Oulussa. Jos jäätä ei löydy ottelu pelataan Seinäjoen tekojäälle.

Realistisesti ajatellen helsinkiläiset ovat sunnuntaina altavastaajia. Sanottakoon kuitenkin pallopelien ollessa kysymyksessä, niin OLS:n mestaruudelle ei voida missään tapauksessa etukäteen sinettiä lyödä.

HIFK käytti väärin etsikkoaikansa
Varsinkaan siksi, kun varsinaisen otteluajan puitteissa helsinkiläiset eivät olleet mitenkään ottavana puolena. Päinvastoin heillä oli 2—1 johtoasemassa toisella jaksolla mahdollisuuksia tehdä tärkeä maali lisää. Veikko Niemikorpi sai pallon 49 minuutilla. Edessä oli yksi OLS-puolustaja ja Niemikorven vierellä Kauko Rautiainen noin 20 metrin päässä. Niemikorpi oli kuitenkin ahne eikä syöttänyt Rautiaiselle, vaan veti itse — ohi. Vain hetkeä myöhemmin Rautiainen purjehti vasemmalta läpi, mutta OLS-puolustus oli parempi. Ja vielä 59 minuutillakin Niemikorvella oli erinomainen tilaisuus päästessään vasemmalta läpi. Jälleen Palmsaari oli vastassa ja kaivoi tilanteen jälkeen sylistään pallon.

HIFK vajaalla OLS teki maalit
HIFK:n voitto valui käsistä osittain myös omien puolustusvirheiden takia. Kas näin: Markku Björn kaatoi 11 minuutilla turhaan Jari Surakan kaukana HIFK:n oikealla puolustussivustalla älyttömällä suinpäin päälleajollaan. Tilanteesta seurasi paitsi Björnin jäähy myös OLS-vapaalyönti. Pallo annettiin oikealle sivustalle. Jukka Ohtonen, OLS:n vauhtikone, otti ilmasta pelivälineen vastaan Björnin tyhjällä puolustajan tontilla ja jatkoi välittömästi maalin suulle. Siellä Risto Kontturi pamautti pallon verkkoon 0—1.

HIFK:n johtaessa 2—1 Yrjö Skaffari kaatoi rangaistusalueella takaapäin. Jälleen jäähy HIFK:lle ja rangaistuslyönti OLS:lle. HIFK:n onneksi Ilkka Alitalo vetäisi tolppaan. Vain hetkeä myöhemmin HIFK:n pelatessa siis jälleen vajaalla Ilkka Alitalo vaihtoi kaukaa oikealta puolta vasemmalle. OLS:n terävimpiä ja joukkueensa parhaita miehiä Jari Lothman pääsi vauhtiin. Ihme ja kumma hän sai purjehtia läpi koko HIFK-puolustuksen. Loppujen lopuksi pallo löytyi muuten hyvin pelanneen Risto Ruokolaisen selän takaa.

Hamarille häämöttää jo 10 mestaruus
OLS:n johtomaalin jälkeen HIFK ei antautunut. Hyökkäykset alkoivat vyöryä kohti OLS-maalia. Ennen IFK-tasoitusta nähtiin kuitenkin hieno OLS-yhdistelmä Kuokkanen—Ohtonen—Haman. Haman, joka tavoittelee nyt jo kymmenettä Suomen mestaruutta, veti kuitenkin ohi.

HIFK:n peli piristyi edelleen. OLS joutui selvästi puolustuskannalle. Rautiainen pääsi läpi 31 minuutilla, mutta nopeus ei riittänyt karkuun pääsemiseksi. OLS-puolustus selvitti tilanteen. Kolme minuuttia myöhemmin helsinkiläiset kehittivät melkoisen hässäkän Oulun maalille. Voimakkaasti mutta ehkä jälleen hieman liian itsekkäästi pelannut Kari Peuhkuri vetäisi tasoituksen 1—1.

Minuuttia myöhemmin Peuhkuri ja Rautiainen pelasivat yhteen, mutta viimeksi mainittu nosti Palmsaaren syliin. Jälleen kului minuutti ja asialla oli päällä Rautiainen. Suuntaus kohdistui mainiosti oikeaan ylänurkkaan. Palmsaaren räpylä oli kuitenkin jälleen edessä.

HIFK tauolle 2—1 johdossa
HIFK:n painostus jatkoi ja tuotti sitten tuloksen. Kari Kiviharju, joka antoi ensin kaksi kulmuria erittäin heikosti, onnistui nyt Kari Järvisen hankkiman kulman jälkeen ja Niemikorpi pamautti suoraan 2—1 johdon.

Toisella jaksolla otteluaikaa jouduttiin lisäämään kolmella minuutilla. Juha Niemikorpi, OLS, pamautti kulmurista pallon erotuomari Kaj Wallénin vasempaan kyynärvarteen. Wallén jatkoi kuitenkin tauon jälkeen tuomitsemista.

Kokonaisuudessaan pääkaupungin tämän kauden ennätysyleisö, 722 maksanutta, sai nähdä jännitysrikkaan ja varsin vauhdikkaan ottelun. Ottelun luonteen huomioonottaen se oli bandya parhaimmillaan.

Jääpalloilun SM-sarja
Loppuottelun 1. osa

HIFK—OLS 2—3 (2—1)
11 min Risto Kontturi 0—1 (Jukka Ohtonen)
34 min Kari Peuhkuri 1—1
38 min Veikko Niemikorpi 2—1 (kl)
79 min Jari Lothman 2—2 (Ilkka Alitalo)
101 min Matti Alatalo 2—3 (Kontturi)

Jäähyt: HIFK 4 x 10 ja 1 x 5 min, OLS 1 x 10 ja 1 x 5 min
Erotuomarit: Teuvo Rauttu — Kaj Wallén
Yleisö: 722
----------------------------------------------------------

HIFK teki jääpallofinaalista kunnon kamppailun, OLS:n hallussa suomalainen jääpallo

OLS—HIFK 4—2

Oulun Luistinseura hallitsee edelleen suvereenisti suomalaista jääpalloilua. OLS ratkaisi jo toisessa loppupelissä mestaruutensa voittamalla Oulun Keskuskentällä sunnuntaina Helsingin IFK:n 4—2.

Helsinkiläiset tekivät kuitenkin jälleen ottelusta todellisen kamppailun. Vielä pelin 85 minuutilla numerot olivat OLS:lle niukasti 3—2, mutta sitten HIFK:n keskikentän syöttöhassi päästi Matti Alatalon irti. Hän syötti Risto Kontturille, joka teki varmasti numeroiksi 4—2.

OLS:n voittoa voidaan pitää tälläkin kertaa ansaittuna. Peli ei kuitenkaan kulkenut läheskään siihen tyyliin kuin se parhaimmillaan on rallannut. Varsinkin toisella puoliajalla virhesyöttöjä nähtiin liikaa. Peli kulki enemmän poikittain kuin eteenpäin ja pelaajien henkilökohtainen panos oli vaatimaton.

Alussa pyöri Oulun mylly
Sitä vastoin ensi jaksolla oululaismylly pyöri suorastaan erinomaisesti. Vain heikko viimeistelytaito oli syynä siihen, ettei palloa saatu HIFK:n maaliin. Suurelta osalta se johtui myös siitä, että HIFK-maalivahti Risto Ruokolainen torjui pallon kuin pallon.

OLS-orkesteria johti ensi jaksolla menestyksekkäästi tämän talven hankinta Rovaniemen Palloseurasta, Jouni Vesterinen. ”Villi”, kuten hänen lempinimensä kuuluu, soitteli haitaria sellaisella voimalla, että kolmessa minuutissa peli oli jo vapautuneesti OLS:n hyväksi 2—0. Vesterinen teki maalinsa 23. ja 26. minuuteilla.

HIFK:n paineet olivat ensi jaksolla enemmänkin henkisellä puolella. Lauantainen sudden death-tappio painoi?
Joka tapauksessa pelin 20 ensimmäistä minuuttia olivat kuin yhtä maalia. Poikkeuksena se, ettei OLS lähentelyissään onnistunut. Myös helsinkiläisten syöttötyöskentely oli heikkoa.

HIFK:lla oli kuitenkin mahdollisuus siirtyä johtoon 20. minuutilla kun Timo Rantala, Veikko Niemikorpi ja Kari Peuhkuri pelasivat mainiosti yhteen. Peuhkuri ei kuitenkaan osunut ratkaisevassa tilanteessa palloon.

Sitä ennen kymmenennen Suomen mestaruutensa — ennätys lajissaan — saavuttanut Eero Hamari oli ehtinyt tuhria ainakin kolme tuhannen taalan paikkaa. Eikä ”Eppe” onnistunut toisella jaksollakaan, vaikka pääsi viisi kertaa purjehtimaan läpi.

Vieraat piristyivät OLS:n maalista
Toisen jakson alussa arveltiin OLS:n hyökkäysten alkavan toimia. Varsinkin, kun Matti Alatalo pamautti kulmurista 3—1 johdon. Peli ei kuitenkaan lähtenyt käyntiin. Päinvastoin HIFK piristyi mainiosti. Tapio Eräheimo sai pallon oikeaan laitaan lähelle kulmalippua. Sieltä hän lähetti keskityksen. Veikko Niemikorpi oli jätetty täysin vartioimatta ja niin tulostaululle merkittiin numerot 3—2.

Sen jälkeen oululaiskatsomo, joka pettyi tuon tuostakin omiensa suorituksiin, saikin nähdä pelkkää rikkonaista peliä. Molempien joukkueiden syötöt lipsahtelivat kaikkialle muualle, mutta ei omille miehille.

Vesterisen lisäksi OLS:n sunnuntaiseen parhaimmistoon kuului Timo Okkonen. OLS:n ovela puolustustaktiikka vapauttaa Okkosen erittäin tehokkaaseen hyökkäysten tuentaan, jopa maalilaukaisuihin.

Jukka Ohtonen on kuitenkin joukkueensa varsinainen pelinkäynnistäjä, jolla ei kuitenkaan ollut kunnon osoitetta eilisissä laukauksissaan Keskuskentällä.

Helsingin IFK ansaitsi hopeamitalinsa. Sunnuntain ottelun positiivinen yllätys oli oikea sivutuki Yrjö Skaffari. Nuorukainen raatoi laajalla säteellä ja toi palloa hienosti ylös aina päätyrajan tuntumaan asti.

Veikko Niemikorpi napautti jälleen molemmat HIFK-maalit. Hän teki mainiosti Kauko Rautiaisen esityön ja Johan Stierncreutzin syötön jälkeen kavennuksen 2—1. Hänen juonikkaat syöttönsä, enempää kuin kulmuritkaan, joita HIFK:lla oli sentään seitsemän, eivät onnistuneet.

Puolustuksessa joukkueen valmentaja Kari Kiviharju katkoi varmasti ja Jarmo Haavisto raatoi laajalla säteellä. Keskikentän Kari Peuhkuri ja Timo Rantala eivät päässeet sellaiseen vauhtiin kuin aikaisemmin.

LOPPUOTTELU
Oulun Luistinseura—Helsingin IFK 4—2 (2—1).

Maalit:
22. Jouni Vesterinen (Eero Hamari) 1—0
26. Vesterinen 2—0
39. Veikko Niemikorpi (Johan Stierncreutz) 2—1
52. Ilkka Alatalo (Timo Okkonen) 3—1
64. Niemikorpi (Tapio Eräheimo) 3—2
85. Risto Kontturi (Okkonen) 4—2.

Jäähyt: OLS 1x10 min, HIFK 3x10 min.
Erotuomarit: Eero Aho—Timo Keltanen.
Yleisöä: 1 362.
OLS vei SM-kultaa otteluvoitoin 2—0, HIFK:lle hopeaa.

Suomen mestarit: OULUN LUISTINSEURA:
Maalivahdit: Jukka Palinsaari, 19-vuotias, opiskelija, pituus 181/paino 75, Jouni Taskila, 20, kirvesmies, 184/79.
Puolustajat: Ilkka Alatalo, 27, palomies, 184/75, Kalevi Immonen, 23, postimies, 173/73, Jari Lothman, 26, teknikko, 169/72, Juha Niemikorpi, 26, postimies, 180/80, Timo Okkonen, 32, lääkintävoimistelija, 184/84, Ari Rintala, 20, opiskelija, 174/67.
Keskikenttäpelaajat: Matti Alatalo, 33, piiripäällikkö, 178/80, Ari Kuokkanen, 30, opiskelija, 178/78, Jari Luokola, 19 automaalari, 175/72, Kari Moilanen, 22, opiskelija, 169/63, Jukka Ohtonen, 21, opiskelija, 180/76, Jorma Kolehmainen, 23, teknikko, 179/75.
Hyökkääjät: Asko Eskola, 37, sähköasentaja, 170/70, Eero Hamari, 37, vanhempi myyjä, 179/74, Risto Kontturi, 21, opiskelija, 180/72, Jari Surakka, 22, somistaja, 181/71, Jouni Vesterinen, 19, opiskelija, 184/70.
Valmentajat: Reijo Karppinen, 44, tarkastaja, Lauri Sommunen, 31, varastomies.

Hopeajoukkue - Helsingin IFK:
Maalivahdit: Risto Ruokolainen, 25, lastentarhanopettaja, 176/69, Ben Söderling, 17, opiskelija, 180/67.
Puolustajat: Johan Stierncreutz, 19, opiskelija, 182/74, Markku Björn, 31, kamreeri, 178/69, Kari Kiviharju, 34, toiminnanjohtaja, 173/69, Jarmo Haavisto, 35, varaosamyyjä 162/57.
Keskikenttäpelaajat: Pasi Kalliokoski, 23, opiskelija, 184/75, Markku Heinonen, 19, opiskelija, 180/70, Yrjö Skaffari, 22, opiskelija, 173/67, Henri Airava, 17, opiskelija, 174/64, Timo Rantala, 42, toimitusjohtaja, 170/76.
Hyökkääjät: Kari Peuhkuri, 24, opiskelija, 176/71, Veikko Niemikorpi, 35, liikunnan lehtori, 174/71, Petri Partanen, 20, opiskelija, 179/72, Tapio Eräheimo, 21, opiskelija, 183/82, Kauko Rautiainen, 37, liikkeenharjoittaja, 180/82, Kari Järvinen, 21, opiskelija, 190/80.
Valmentaja: Kari Kiviharju.