1971

WP 35 palasi mestariksi keräämällä 25 pistettä. Veitsiluodon Vastus saavutti hopeaa ja OLS pronssia. Kaksinkertainen sarja loi aiempaa pidemmän kauden, jossa menestys vaati tasaisuutta sekä koti- että vierasotteluissa.

Kaksinkertainen sarja ilman pudotuspelejä, ratkaisi mestarin.

Näin lehdistö näki ratkaisut:
Varkaus mestariksi, LaPa putosi
Warkauden Pallo-35 varmisti jääpalloilun 13:nnella eli viimeistä edellisellä kierroksella tämän vuoden Suomen mestaruutensa. Ratkaisevassa ottelussa se teki sarjan yhden ottelun maalilukuennätyksen passittamalla samalla Lappeenrannan Pallon sarjaa alemmaksi numeroin 21—1! Luku, joka kuvaa mestaruuden ylivoimaa. Mutta yhtä hyvin jääpalloilumme laakson pohjaa.

Samalla Varkauden mestaruuksien yhteismäärä nousi täyteen tusinaan. Harmaitten tarinain eli Vilpurin Susien legendaarisen 14 mestaruuden sarja alkaa vähitellen horjua, sillä WP-35:n joukkueessa on niin runsaasti nuorta voimaa, että sillä on hyvät mahdollisuudet saavuttaa Susien etumatka jo lähimmän viiden ja parhaassa tapauksessa jo lähimmän kahden vuoden kuluessa.

Mestaruussarjan ainoa mielenkiinto viimeisellä kierroksella kohdistuu mestaruutensa nyt menettäneen Oulun Luistinseuran ja Veitsiluodon Vastuksen, vuoden 1969 mestarin, hopea- ja pronssikamppailuun.

Vastuksella on vankat etulyöntiasemat, sillä se pelaa kotonaan, missä se ei ole menettänyt tällä kaudella kuin pisteen. Vastassa on tosin tuore mestarijoukkue, mutta onko se enää halukas taistelemaan kynsin hampain voiton puolesta.

Oulun Luistinseuralla on ehkä hiukan helpompi tehtävä sen kohdatessa Mikkelin Palloilijat. Muistettakoon kuitenkin, että Vastuksella on piste etumatkaa. OLS:n tappio Porvoossa puhuu myös omaa kieltään.

Porvoon Akilles yllätti hienon peliesityksen jälkeen viime vuoden mestarijoukkueen Oulun Luistinseuran voittaen mestaruussarjan jääpallo-ottelun sunnuntaina 5—3 (2—1).

Hienoissa olosuhteissa Akilleen kaikki pelaajat innostuivat taistelemaan. Vastustajan pelinrakentaminen rikottiin heti alkuunsa. OLS:n Matti Aaltonen sooloilui jälkeen ote siirtyi kotijoukkueelle. Juhani Huotarin sekä Ulf Sainion maalit ensimmäisellä puoliajalla veivät Akilleen ansaittuun johtoon.

Toinen puoliaika oli yhtä Juhani Huotarin juhlaa ja hän teki vielä kaksi komeata maalia. Christer Johansson teki Akilleen viidennen maalin. Veikko Niemikorpi ja Pekka Vartiainen kavensivat lopuksi ottelun 5—3:een. Akilleen parhaat olivat Juhani Huotari, Kai Sjöblom ja Marcus Carling sekä MM-joukkueeseen valittu Ulf Sainio.

Vierailijoiden parhaat löytyivät tukilinjasta. Sieltä Veikko Niemikorven erinomainen peli ansaitsee maininnan. Ottelussa palkittiin Juha Ohtonen. Reino Koskinen ja Jossu Rubinstein tuomitsivat hyvin 460 katselijan edessä.

Matti Vanhasen maila herkässä
Silloin kun jääpallo otetaan leikin kannalta, eikä ensinkään ajatella jäykästi ja annetaan ranteen heilua rennosti, syntyy jälkeä. Sen näytti sunnuntaina Mikkelin Palloilijat, joka oli lähtenyt ainakin ensimmäiselle jaksolle leikkimielellä. Tulos oli sen mukainen 8—4. (6—1) Vastustajana Helsingin IFK.

Mikkeli lähti peliin tosi rennosti. Pelattiin kuin harjoituksissa. Tiedettiin, että Matti Vanhanen on menopaalla ja laukoo vinhasti. Palloja paljon ja tulos oli sen mukainen. Viisi henkilökohtaisesti tehtyä maalia ja pari syöttöä, jotka johtivat maaliin. Siinä miehen ansiot. Maalilaukausten syöttelijänä kunnostautui maajoukkuemies Urho Partanen, joka jakeli, miltei kaikki maaliin johtaneet syötöt MP:lle, lukuun ottamatta yhtä maalilaukausta, jonka hän itse suoritti. Tällöin oli syöttäjänä Matti Vanhanen. Sama Vanhanen, jonka jotkut piirit olisivat jo vuosi sitten halunneet siirtää eläkkeelle, niin jää- kuin jalkapallo-osastokin. Mutta, joka kuitenkin on tämän hetken parhaimpia pallomiehiämme. Heikko ei ollut Antero Nikkanenkaan, hänen nopeuttaan tarvitaan vielä monta vuotta. Mikkeli pelasi ilman Pentti Toivolaa ja Rainer Jungmannia, jotka olivat jalkapalloilun maajoukkueleirillä. Pois oli myös Kari Mutanen, jonka jalka on paketissa. Silti tilalle uusia miehiä, minkä pitäisikin olla pelihenki.

Helsingin IFK oli kai lähtenyt peliin liian ylimielisenä, koska koko peli puuroutui alusta lähtien. Pirkola ei saanut mitään aikaan, lukupäivisellä puskemisellaan. Koko joukkue hermostui, mikä ei suinkaan ollut eduksi. Siitä kärsi myös Tapio Tanninen, joka sai lähteä viiden minuutin jäähyrangaistukseen. Parhaiten erottui Orvo Pihlman, joka jakeli syöttöjä mallikkaasti ja ennätti siinä välissä yhden maalinkin tekoon.

Maaliennätys Kämärillä 21—1
Jääpallon mestaruussarjan johdossa lähes koko talven ollut WP-35 varmisti mestaruutensa jo kierrosta ennen sarjan päättymistä musertamalla Lappeenrannan Pallon sunnuntaina Kämärillä mestarin otteita esittämällä talven ennätyslukemilla 21—1 (7—0).

Samalla ratkesi tilanne myös tyvessä eikä LaPa:lla ole enää edes teoreettisiakaan mahdollisuuksia säilyttää sarjapaikkaansa. Aurinkoisessa säässä oli Kämärille kerääntynyt 543 katselijaa seuraamaan WP-35:n 12:nnen jääpallomestaruuden ratkeamista.

Helsinkiläiset Eero Heinonen ja Kyösti Manninen tuomitsivat.

Numerotkin kertovat jo joukkueiden välisestä tasoerosta ja ilman LaPa:n maalivahtia Timo Aallon onnekkaita ja myös taidokkaita torjuntoja numerot olisivat voineet olla vieläkin suuremmat. Aalto palkittiin. LaPa on alkanut koko ajan elvyttää lappeenrantalaiset pystyneet kehittämään peliään missään vaiheessa.

WP-35:n alin puolustus pääsi helpolla, mutta tukilinja vauhditti hyökkäystön, joten vahvalla kärkirikkomikolla oli yllin kyllin tilanteita viimeistellä. Sarjan ylivoimainen maalikuningas Seppo Laakkonen käyttää kaikki pienetkin maalintekopaikat tehokkaasti hyväkseen ja tuloksena oli nyt 9 maalia. Esko Holopainen ja Eero Hautala säestivät hyvin ja heidän nopeat ja voimakkaat läpimurtonsa olivat vastustamattomia. WP-35:n joukkueesta palkittiin tukilinjan Raimo Tirkkonen ja eturivin Esko Holopainen.

Jäähyillä kävivät LaPa:n Ruotsalainen ja Seppo Sarkima.