1964

OPS kruunattiin jo viidennen kerran peräkkäin Suomen mestariksi 13 pisteellä. Vasa IFK saavutti hopeaa ja OLS pronssia. OPS:n pitkä mestaruusputki muodostui yhdeksi suomalaisen jääpallon merkittävistä valtakausista.

Mestari sarjataulukon perusteella

Näin lehdistö näki ratkaisun:
Oulu on ja näköjään pysyy suurena jääpallokeskuksena ja Oulun Palloseura sen ensimmäisenä edustajana. OPS voitti näet viimeisen kierroksen ottelussa Helsingin IFK:n ja valtasi mestaruuden jo viidennen kerran peräkkäin. Samalla helsinkiläisjoukkue sai pakata matkalaukkunsa sarjaa alemmaksi. Vaasan IFK — joukkue, jolle monikaan ei ennen sarjan alkua luvannut muuta kuin putoamista — venyi kertakaikkiaan yllätykselliseen suoritukseen mikä merkitsi tasaisessa sarjassa hopeamitalia. Pronssin vei sitten toinen oululainen — Luistinseura — päihittäessään mitalikamppailussa Lappeenrannan Pallon selvästi 3—0.

Pääkaupungin toinen edustaja Käpylän Urheilu-Veikot kamppaili sitkeästi loppuun saakka ja löi niukasti mestaruudessa pitkän aikaa kiinniolleen, mutta nyt peräti viidenneksi pudonneen Veitsiluodon Vastuksen numeroin 2—1, sijoittuen neljänneksi.

Warkauden Pallo-35 pääsi kuin koira veräjästä kun HIFK hävisi. Ja näin Varkaus säilytti edelleen sarjapaikkansa. Tätä voidaan pitää kunniakkaana saavutuksena kun otetaan huomioon ne monet vaikeudet, joihin varkautelaiset sarjassa joutuivat monine loukkaantumisineen.

Veiterä varmisti sarjassa pysymisensä kukistamalla jo aikaisemmin lähtöpassit sarjasta saaneen Oulun Työväen Palloilijat kerrassaan 9—0, mikä sivusi sarjan aikaisempaa suurvoittoa.

Jääpallomaajoukkue Ruotsia vastaan ensi lauantaiksi Oulussa ja sunnuntaiksi Helsingissä valittiin. Siitä tuli yllätyksellinen. Sen jälkeen on vielä vuorossa Norja-ottelu Lappeenrannassa ja neuvostoliittolaisen seurajoukkueen vierailu, joten jääpalloilu jatkuu vielä pitkälle.

Ensimmäisen kerran tämän pelikauden aikana saatiin Helsingissäkin pelata jääpalloilun mestaruussarjassa ottelu erinomaisissa ulkonaisissa olosuhteissa. Pakkasta oli siedettävästi, ilma aurinkoinen ja jää Väinämöisen kentällä parhaassa mahdollisessa kunnossa. Urheiluväki eli sillä kotoloisissa olympiatunnelmissa, joten vain 484 pääsylipun lunastanutta katselijaa oli saapunut tätä Helsingin IFK:lle ja Oulun Palloseuralle paljon merkitsevää ottelua seuraamaan. OPS voitti pelin maalinumeroin niin niukasti kuin 2—1, puoliajan tuloksen ollessa 1—1.

Tällä voitollaan OPS vei nimiinsä tämän vuoden mestaruuden ja HIFK putosi vuoden kestäneen mestaruussarjassa visiitin jälkeen takaisin Suomen sarjaan.

Heikko esitys
Vuosien mittaan on tullut monestikin seuranneeksi OPS:n ratkaisevia otteluita mestaruussarjassa, mutta joukkueen eilinen esitys on merkittävä heikoimmaksi mitä olemme nähneet. Peli ei luistanut odotuksien mukaisella joustavuudella. Hyökkäyspelissä havaittiin etenkin yksipuolisuutta siinä mielessä, että syöttöpeli oli epätarkkaa, jopa summittaistakin. Tämä epäonnistuminen johtui ehkä myöskin siitä, että HIFK:n puolustuspeli oli rohkeatyylistä. Miestä taklattiin ja niinpä oululaisille ei tarjottu liika-aikaa syöttöpelin asetteluun.

Eturivin aikaansaavin pelaaja oli keskushyökkääjä Seppo Alatalo. Hän pyrki yksilöllisesti rohkeaan etenemispeliin, mutta tarkan valvonnan alaisena kun oli hän ei maalinedustapelissä päässyt loistamaan. Oikean sivustan pari Kaarela—Härmä onnistui suorituksissaan huomattavasti paremmin kuin vastaavan sivustan pelaajat Horneman—Kalaoja.

OPS:n puolustus pelasi sekavasti. Ehkä ottelun tärkeys johti siihen, että sijoitushuolittelu ei luistanut sillä teholla kuin mitä mestarijoukkueelta saattaa odottaa. Pääasia kiinnitettiin taklauspelin, joka johti pelirikkomuksiin. Tilanteitten selvittelyyn jälkeen ei myöskään kiinnitetty riittävällä tavalla huolta tarkkaavaiseen syöttöpeliin eturiville. Tässä tehtävässä oli onnistunein Matti Kovalainen. Keskustuki Jorma Ollanketo kiinnitti päähuomionsa puolustustaktiikkoihin, joka olikin paikallaan eilisentapaisessa ottelussa.

Jaakko Reiniharju onnistui maalivahtitehtävässään hyvin. Hän seurasi tarkkasilmäisesti pelitilanteita ja otti varmalla pidolla laukaistut pallot haltuunsa. Puolustajat Pentti Ollikainen ja Tuomo Kilponen vuorostaan harrastivat tiiviisti oman maalin suojelun lähitaktiikkaa.

Kokonaisuus huomioiden ei OPS:n eilinen peliesitys ollut mestariluokkaa.

HIFK painostavampi
Jos huomioidaan koko pelin tapahtumat, niin on sanottava, että HIFK oli painostavampi. Ettei joukkue tätä huolimatta pystynyt maalientekoon, johtui eturivin liian yksilöllisestä pelityylistä. Harrastettiin hyökkäysaloitteissa liiaksi yksilöpeliä, ja kun ahtaat tilanteet eteen tulivat, niin syöttöpeli kävi liian sivuttaistapaiseksi. Tämä johti siihen, että maalinedustalla, jossa kylläkin tarmokkaasti maalintekotilanteisiin pyrittiin, jouduttiin taklauksien uhriksi. Palkkioksi saadut vapaalyönnit eivät johtaneet toivottuun tulokseen.

Alpo Aho ja Lars Solin aikaansaivat yhteispeliyrityksin vaarallisimmat tilanteet, kun taas vasen välihyökkääjä Matti Kekäläinen pilasi esitystään turhalla huitomisellaan ja sääntörikkomuspelillään. Siitä oli seurauksena ulosajokin. Hänelle ehkä jääkiekkokaukalo olisi sopivampi pelialue kuin jääpallokenttä. Kalevi Pirkola kärsi siitä, ettei hän saanut kaipaamiaan vapaita syöttöpalloja, jota tämä luistelukypsä ja mailanhallinnassaan taitava pelaaja menestyäkseen vaatii.

Charles Silfver maalissa oli varma, kuten aina, ja syötyön kahteen takaiskuun. Molemmat puolustajat Kovala ja Pajukari pelasivat rohkeaan taklauspeliin tapaan, jota tämä peli vaatikin. Esko Heltola oli puolustusrivistöjen liikkuvin ja maltillisin pelaaja. Bo Peltosen esitys oli tapansa mukaisesti rohkeatyylisiä ja pallovarmankin.

Mestarit

- Maalivahti Jaakko Reiniharju: 22-vuotias merkonomi, 3 vuotta edustusjoukkueessa, 3 SM, 1 nuorten SM, 1 kerta A-maajoukkueen varamaalivahti.

- Op. Pentti Ollikainen: 31-vuotias varastomies, 2 vuotta edustusjoukkueessa, 2 SM.

- Vp. Tuomo Kilponen: 31-vuotias teknikko, 3 vuotta edustusjoukkueessa, 3 SM, 2 B-maaottelua.

- Otm. Kari Poikolainen: 20-vuotias opiskelija, 2 vuotta edustusjoukkueessa, 2 SM, 1 nuorten SM, 1 kerta nuorten maajoukkueessa.

- Ktm. Jorma Ollanketo: 32-vuotias asentaja, 7 vuotta edustusjoukkueessa, 4 SM.

- Vtm. Matti Kovalainen: 27-vuotias myyntimies, 11 vuotta edustusjoukkueessa, 6 SM, 2 nuorten SM, 10 A- ja 3 B-maaottelua.

- Ol. Raimo Kaarela: 25-vuotias asentaja, 6 vuotta edustusjoukkueessa, 5 SM, 12 A- ja 1 B-maaottelu.

- Ov. Kalevi Härmä: 23-vuotias merkonomi, 4 vuotta edustusjoukkueessa, 4 SM.

- Kh. Taisto Horneman: 18-vuotias opiskelija, 1 vuosi edustusjoukkueessa, 1 SM.

- Vv. Seppo Alatalo: 30-vuotias konttoristi, 12 vuotta edustusjoukkueessa, 7 SM, 5 A- ja 10 B-maaottelua.

- Vl. Veli Kalaoja: 20-vuotias merkantti, 1 vuosi edustusjoukkueessa, 1 SM, 1 nuorten SM.

Vaihtopelaajat:
- Heikki Ollikainen: 33-vuotias tarkastaja, 15 vuotta edustusjoukkueessa, 6 SM, 2 nuorten SM, 7 A- ja 6 B-maaottelua.

- Seppo Kemppainen: 19-vuotias koululainen, 1 vuosi edustusjoukkueessa, 1 SM.

- Kimmo Talmas: 21-vuotias opiskelija, 1 vuosi edustusjoukkueessa, 1 SM ja 1 nuorten SM.