1927

Sudet saavutti kolmannen peräkkäisen Suomen mestaruutensa. HJK jäi finaalissa hopealle viipurilaisten voittaessa 6–2. Sudet vahvisti asemansa vuosikymmenen menestyneimpänä suomalaisena jääpalloseurana ja Viipurin jääpalloperinteen kärkenä.

SM-finaali 13. maaliskuuta 1927 Salakkalahti, Viipuri
Sudet-HJK 6-2 (5-1)
Sudet: Niilo Jantunen, Kaarlo Ahlgren 2, Lauri Mäkinen 3
HJK: Niilo Tammisalo, Visa Lappalainen
Erotuomarit: R.Wickström
Yleisöä: 1000

Näin lehdistö näki ottelun:
Suomen jääpallomestaruuden loppuottelu sunnuntaina Viipurissa saatiin pelata verrattain siedettävissä olosuhteissa. Yöpakkasen jälkeen jäädytetty kenttä oli kuitenkin rosoinen ja sohjaantui pelin kuluessa.

Sekä H. J. K. että Sudet asettuivat peliin vakinaisilla miehistöillään. Viipurilaiset voittivat teikkauksen ja lievä myötätuuli apunaan ottivat heti aloitteen käsiinsä. Saarinen sai heti puuttua palloon eräästä Jantusen syöksystä. Viiden minuutin kuluttua tuli Stille ensimmäinen maali Jantusen toimesta, joka Mäkisen syöksystä pääsi H. J. K. puolustuksesta irti. Tämän jälkeen alkoi H. J. K:kin saada peliään kohoamaan, mutta Susien maalivahtia ahdistamaan eivät heidän hyökkääjänsä päässeet, kun sen sijaan heidän oma maalivahtinsa livantakaa sai puuttua peliin, minkä hän tekikin onnistuneesti. Puuroutumasta H. J. K:n maalin edustalla saatiin pallo toimitetuksi keskikentälle, mutta sieltä palautettiin se Ahlgrenille, joka takakättä teki kauniin maalin 18 minuutin kuluttua. H. J. K. sai tuloksettoman kulmalyönnin ja Pietiläinen yritti kaukolaukaisua, jonka Anttonen kuitenkin otti. 23 minuutin kuluttua sai kuitenkin H. J. K. maalin: Tammisalon rajalyönti osui ensin Leppäseen ja ponnahti Anttosen olkavarresta sisään. Sudet kehittivät tämän jälkeen joukon hyökkäyksiä, jotka johtivat moneen vaaralliseen tilanteeseen, mutta maalia ei tullut ennen kuin 36 minuutin kuluttua, jolloin jälleen Ahlgren ilmasta nappasi pallon maaliin, saatuaan sen haltuunsa kulmalyöntiä seuranneen kahakan jälkeen. Mäkisen maalikuulimaan hyvin sijoittaman pallon otti Saarinen loistavasti. Peli jatkui puoliajan loppuun saakka Susien hallitessa tilanteita ja 41 minuutin kuluttua lakaisi Mäkinen Saarisen torjuman pallon maaliin ja 44:llä minuutilla kohotti Susien maaliluvun viiteen lujalla laukauksella vapaalyönnistä.

Toisella puoliajalla oli tiukkaan peliotteeseen tarpeellinen hermojännitys lauennut ja kun alkanut lumihiutale lisäsi kentän epätasaisuutta, muodostui peli sekavaksi ja epävarmaksi. Kunnollisia hyökkäyksiä saatiin hyvin harvoin aikaan. Pallo takeltui jo matkalla. Tämän puoliskon peli oli verrattain tasaväkistä; ajoittain piteli H. J. K. palloa pitkät tovit Susien kenttäpuoliskolla maalialueelle kuitenkaan pääsemättä. Puoliajan loppuvaiheilla siirtyi aloite jälleen Susien haltuun ja vihdoin 37 minuutin kuluttua tuli maalikin: Mäkinen löi Sorvalin hänen eteensä pysähdyttämän pallon varmasti sisään. H. J. K:lle oli kuitenkin suotu saada tämä puoliaika tasapeliksi; Lappalaisen kaukaa sivurajalta lähettämän laukaisun hutiloi nim. Anttonen jollakin kummallisella tavalla maaliin.

Vuoden mestaruuden voittivat siis Sudet 6—2 (5—1).

Erotuomarina toimi herra R. Wickström Helsingistä yleensä onnistuneesti.
Yleisöä oli kilpailupaikalla noin 1,000. Susien hyökkääjäketju oli varmatoimisempi kuin H. J. K:n. Yleensä ei H. J. K. näyttänyt eilen parasta peliään.