1908

PUS voitti historian ensimmäisen jääpallon Suomen mestaruuden. Finaalissa HIFK kaatui 8–3. Mestaruus oli samalla Suomen ensimmäinen virallinen joukkuelajin SM-titteli ja käynnisti suomalaisessa urheiluhistoriassa uuden aikakauden.

SM-loppuottelu Helsingissä 16.2.1908:
Polyteknikkojen Urheiluseura–HIFK 8–3 (5–3)
PUS: Georg Andersson 2, Johan Ollus 1, muut maalintekijät eivät toistaiseksi tiedossa.
HIFK: Viking Hulldén 1, Ivar Sundman 1, Bror Wiberg 1.
Erotuomari: J. R. Mellin.
Yleisöä: 113.

Näin lehdistö näki ottelun:
Jääpallon Suomen mestaruus 1908 - Polyteknikot voittivat 8–3

Erittäin epäedullisissa sääolosuhteissa pelattiin eilen Suomen jääpallomestaruuden loppuottelu.
Vastakkain olivat Polyteknikkojen Urheiluseuran ja Helsingfors Idrottsföreningen Kamraternan (HIFK).

Ottelu alkoi vasta kello 15, kun pelikenttä oli ensin puhdistettu suurimmasta lumimäärästä. Pian kenttä peittyi kuitenkin jälleen useiden senttimetrien paksuiseen lumikerrokseen, mikä muutti pelin luonnetta huomattavasti.

Pallosta tuli lumessa raskas ja vaikeasti käsiteltävä. Pitkät, matalat syötöt kävivät lähes mahdottomiksi, ja palloa oli lyötävä tavallista voimakkaammin. Voimakkaat lyönnit puolestaan muuttuivat helposti vaarallisiksi sekä vastustajille että omille joukkuetovereille.

On kuitenkin todettava, että ottelu pelattiin varsin urheiluhenkisesti muutamia tahattomia yhteentörmäyksiä lukuun ottamatta.

Polyteknikkojen peli oli kauttaaltaan kovaa. Siinä piili edelleen tietty puute, mutta vastapainoksi heidän pelinsä oli niin äärimmäisen suoraviivaista, että se alkoi käydä vastustajalle vaikeaksi.

Voimakkaiden lyöntiensä ansiosta polyteknikot saivat yliotteen fyysisesti heikommista vastustajistaan. Näiden vahvuus puolestaan oli kevyissä ja tarkoissa syötöissä, jotka kuitenkin jäivät nyt lumen vuoksi liian lyhyiksi.

Molempien joukkueiden yhteispeli oli yllättävän hyvää. Polyteknikot ovat edistyneet tässä huomattavasti viime viikkojen aikana. Aiemmin he eivät olleet esittäneet samanlaista joukkuepeliä kuin eilen. Heidän pelinsä oli lyhyesti sanottuna erinomaista.

HIFK siirtyi johtoon – Polyteknikot nousivat rinnalle
Vain kolme minuuttia ottelun alkamisesta HIFK:n kapteeni Huldén teki näyttävän läpimurtonsa päätteeksi ottelun avausmaalin.

Polyteknikkojen Andersson vastasi kuitenkin jo kaksi minuuttia myöhemmin ja tasoitti pelin.
Vielä kaksi minuuttia myöhemmin HIFK:n Sundman laukoi pitkältä etäisyydeltä. Pallo pomppasi maalivahdin jalan yli ja päätyi maaliin.

HIFK johti näin 2–1.

Johtoa kesti siihen saakka, kunnes Wiberg onnistui hienon nousun päätteeksi tasoittamaan ottelun.

Tämän jälkeen alkoi Polyteknikkojen voitokas eteneminen.

Kentällä oli niin paksulti lunta, ettei palloa ollut enää mahdollista kuljettaa kunnolla. Ratkaiseviksi nousivat voimakkaat ilmalaukaukset, joissa polyteknikot olivat ylivoimaisia.

Polyteknikkojen Ollus tasoitti jälleen tilanteen yhdellä maalilla, ja hänen joukkuetoverinsa Andersson teki joukkueensa seuraavan osuman.

Kun peliä oli pelattu 30 minuuttia, tilanne oli 3–3.

Polyteknikot tekivät tämän jälkeen vielä kaksi maalia, joten tauolle mentiin heidän 5–3-johdossaan.

Toinen puoliaika ratkaisi mestaruuden
Toisella puoliajalla Polyteknikot tekivät vielä kolme maalia. HIFK ei onnistunut enää maalinteossa.
Ottelu päättyi Polyteknikkojen selvään 8–3-voittoon. Näin Polyteknikot saavuttivat kuluvan vuoden Suomen jääpallomestaruuden.

Polyteknikkojen kokemus ratkaisi
Lopputulos oli oikeastaan odotettu, sillä Polyteknikot olivat jo kokeneita jääpalloilijoita verrattuna HIFK:n pelaajiin, jotka olivat vasta hiljattain ottaneet lajin ohjelmaansa. HIFK ansaitsee kuitenkin tunnustuksen siitä, kuinka nopeasti sen joukkue on kehittynyt.

Olosuhteet tuntevat voivat antaa tästä suurimman kunnian HIFK:n tarmokkaalle kapteenille, ylioppilas W. Huldénille.
Joukkueesta tulee varmasti vielä hyvä, mikäli se jatkaa samalla tavalla kuin on aloittanut.

Erotuomarin ratkaisu herätti huomiota
Ottelun erotuomarina toimi kultaseppä J. R. Mellin, joka syyllistyi pieneen epäjohdonmukaisuuteen.
Polyteknikkojen maalin edustalla sattuneessa vapaalyöntitilanteessa hän määräsi, ettei yksikään pelaaja saanut seistä viittä metriä lähempänä palloa kuin lyönnin suorittaja. Mutta kun vastaava vapaalyöntitilanne syntyi HIFK:n maalin edustalla, Polyteknikkojen pelaajat saivat seistä aivan vierekkäin lyöjän kanssa. Lyönti osui maaliin. Tällä epäjohdonmukaisuudella ei kuitenkaan ollut merkitystä ottelun lopputulokseen.