1925

Sudet palasi Suomen mestariksi näyttävällä tavalla. HJK ei pystynyt puolustamaan titteliään, vaan viipurilaiset voittivat finaalin peräti 9–2. Sudet aloitti samalla uuden menestysjaksonsa 1920-luvun jälkipuoliskolla.

SM-loppuottelu Pallokenttä Viipuri 25.3.1925:
Sudet–HJK 9-2 (3-2)
Sudet: Kaarlo Ahlgren 6, Lauri Mäkinen, Niilo Jantunen
HJK: Pekonen, Falström
Tuomari: Niilo Koskinen.
Yleisöä: 2 500.

Näin lehdistö näki ottelun:
Maarianpäivänä pelattiin loppuottelu Suomen jääpalloilumestaruudesta Viipurissa. Olosuhteet olivat erinomaiset, pari kolme pakkasastetta ja jää mitä parhain. Kuten aina ennenkin niin nytkin oli yleisöä kerääntynyt runsaasti, arvioiden vähintään toista tuhatta, seuraamaan monivuotisten finalistien Susien ja H.J.K:n välistä kamppailua. Mutta, kuten tunnettua, on viipurilainen yleisö nurkkapatrioottista. Eilenkin viime kesäviikkona käytäytyi tiukasti tavalla, joka ei suinkaan tehnyt hauskaa vaikutusta. He häiritsivät alituisilla solvauksillaan pääkaupunkilaisia pelaajia, mutta ennen kaikkea ottelun erotuomaria herr. N. Koskisen toimintaa. Jos yleisö ei muulla tavalla osaa huvittaa itseään kuin ivallisesti arvostelemalla erotuomarin pukua, ulkonäköä y.m., niin tekisivät he viisaimmin etteivät ollenkaan saapuisi kentälle. Olisi suotavaa, että paikkakunnan ottelun järjestäjät koettaisivat edes vähän hillitä yleisöä, sillä vieraspaikkakuntalaisille tulee aivan tympäiseväksi matkustaa Viipurin pelaamaan.

Erotuomarina toimi kuten mainittiin herra N. Koskinen H.P.S:sta. Hänen olisi pitänyt olla ankarampi ja päättäväisempi tuomitessaan. Olisi ehkä ollut paikallaan, että hän ennen ottelun alkua olisi ilmoittanut joukkueille ajavansa liian rävästi ja rajusti pelaavat varoituksetta pois, sillä se olisi varmasti saanut aikaan sen, ettei pelistä olisi muodostunut niin kovaa kuin mitä se oli.

Kuten oli odotettukin saivat Sudet siis „revanshin” H.J.K:sta. Mutta, että maalisero tulisi näin suureksi, sitä ei kukaan pääkaupunkilainen ainakaan olisi voinut kuvitella. Susilla oli kumminkin tänä talvena ollut harjoitusmahdollisuudet monin kerroin pääkaupunkilaisia paremmat, joiden harjoitukset ovat supistuneet tähän harvoihin peleihin, joita on voitu pelata. Ja kun lisäksi huomattiin, että H.J.K:n puolustuksesta puuttui Siimes, joka kiireellisten opintojensa takia ei ollut voinut matkustaa, niin olisi ollut suorastaan ihme, jos H.J.K. olisi kyennyt parempaan Susien voiton ahtaalle. Maaliluku 9—2 ei kuitenkaan vastaa pelin kulkua, sillä siksi ylivoimisia eivät viipurilaiset olleet. Ensi puoliajalla ja etenkin sen alkupuoli oli melkein kokonaan H.J.K:n, mutta Onnetar ei ollut suosiollinen heille, joten useat maalit tilanteet pilattiin joko huonon ampumistaidon tai ilmeisen epäonnen takia. Kun oli johdossa maaliluvuin 2—1 ja ahdistivat Susien maalia niin pani se vähän epäilemään, että tasapeli tulisi jälleen edellisten vuosien traditioit, nimittäin, että H.J.K. yllättäisi voittamalla Sudet. Ja jos Fortuna olisi suonut valkopalloille edes yhden maalin johtaessaan peliä, niin olisi peli varmaankin muodostunut aivan toisen luontoiseksi ja lopputulos olisi ollut varmasti toinen mitä se nyt oli ainakin maaliluvun puolesta. Toinen puoliaika 6—0 on myöskin harhaanjohtava, sillä H.J.K:lla oli pari kolme oikein selvää maalia, mutta epäonnen vainoamana ei se saanut niitä sisään. Toiselta puolen jäi Susiltakin käyttämättä muutamia herkullisia tilanteita, mutta niiden korvauksena saivat he taas aivan helppoja maaleja. Joko saivat he ne kylmäverisesti ja vapaalyönneistä tai Saarisen auringon sokaisemana näytti yleisölle, miten hyväkin maalivahti voi „sählätä”.

Sitä Sudet ovat v:n 1925 jääpallomestareita ja myöskin ansaitsevat he sen tittelin, sillä heidän joukkueensa on ehdottomasti tällä hetkellä maamme parhain. Maalissa on heillä Anttonen, joka pelasi viipurilaiseksi maalivahdiksi suorastaan loistavasti. Puolustajapari Närvänen — Lagerström on ehdottomasti Suomen vahvin. Tukimiehistä pelasi parhaiten Kostamo, jos jätetään huomioonottamatta millaista tavalla hän pelasi. Hyökkäjistöön energisin ja vaarallisin mies on ehdottomasti Ahnger. Siinä on laitahyökkääjä, joka osaa luoda kanssa pelaajilleen hyviä tilanteita ja joka tilaisuuden sattuessa osaa myös itsenäisesti toimia. Hänen tekemänsä 3 maalin olivat reiluja ja kauniita. Toisella sijalla eturivissä on Lassi Mäkinen, joka tänä talvena on todella kunnossa. Hän taisi tehdä kokonaista 4 maalia. Ahnger oli myöskin hyvä, mutta hänen ampumistaidon on hänen heikkoutensa. Vasemmassa laidassa oli uusi tulokas Anttonen hyvä pallonkäsittelijä sekä nopea, mutta pääsi monta maalia liian itsekkailla pelillään.

Saarinen oli tavallista epävarmempi, pallo ei tahtonut pysyä kourassa. Hänen onnettomuuteen voi panna ainakin 3 maalia. Puolustajat Backman ja Laaksonen pelasivat ensi puoliskolla hyvin, mutta kestävyys petti toisella puoliajalla. Joukkueen tukimieslinja on sen tuki ja turva. Se teki ankaraa työtä, mutta väsymys taitoi vallata heidätkin. Eturivi alkoi lupaavasti, mutta useat epäonnistumiset katkeroittivat ja lannistivat heidän mieltään ja toisella puoliajalla tuntui kuin heillä olisi ollut uskon puute tehdä maaleja. Pietiläinen on eturivin „työjuhta”.

Pelin kulusta mainittakoon, että Sudet saivat ensi hyökkäyksen aikaan ja jo ensi minuuteilla olivat pallo vapaana olevalle Ahngerille, joka varmasti ampui ohi Saarisen 1—0. Mutta kauan eivät Sudet saaneet pitää johtoasemaansa; Pekonen syötti Toloselle, joka vuorostaan keskitti ohi vastaan tulevan Lagerströmin. Pekonen on paikalla ja löi ohi Anttosen 1—1. H.J.K:n pallonostosta jatkuu yhä ja Fallström laukaisemana saavuttavat he johto-maalin 1—2. H.J.K:lla on edelleenkin yliote pelissä ja viipurilaisten puolustus saa olla ankarassa toiminnassa, mutta epäonnen vainoamana ei H.J.K. saa maalia. Susien hyökkäykset alkavat vähitellen tulla yhä lukuisammiksi. Ahngerin keskitti kerran pallon ilmassa, Backman otti kädellä virheellisesti. Vapaalyönnissä syntyi valkopaitaisten maalin edustalla kahakka, josta löysi tien verkkoon 2—2. Puoliajan lopussa oli Lassi Mäkinen kulmalyönnistä johtavan maalin. Puoliaika päättyi siis 3—2 Susien hyväksi.

Heti toisen puoliajan alussa pääsi Ahnger ampuma-asentoon ja löi suurella varmuudella H.J.K:n „pömpeliin” 4—2. Eikä kestänyt kauaakaan ennenkuin maaliluku on 5—2. H.J.K:kin saa oikein hyviä hyökkäyksiä, mutta maaliin ei pallo mene väkisinkään. Kerrankin pääsi Pekonen 2 metrin päästä ampumaan ja vetäsee oikein olan takaa. Pallo hipaisee Anttosen luistimeen ja varma maali jäi tulematta. Samoin Fallström pilasi pari tilannetta. Sudet saavat lyhyin väliajoin maalin toisensa perään joten ottelu päättyi 9—2 Susien hyväksi.