1945
Warkauden Pallo -35 – Suomen mestari
Tällä alasivulla voit esitellä mestarijoukkueen, joukkuekuvan sekä pelaajien ja taustojen nimet.
Mestarijoukkue
1945
Warkauden Pallo -35
Tämä alasivu käyttää saman osion grafiikkaa kuin pääsivu. Lisää vuosiriville mestarin joukkuekuva sekä pelaajien ja taustojen nimet, niin sivusta tulee valmis juhlasivu jokaiselle Suomen mestaruudelle.
- Vuosi: 1945
- Mestari: Warkauden Pallo -35
- Hopea: Oulun Palloseura
- Pronssi: IFK Helsingfors
Pelaajien nimet
muokattavissaTaustojen nimet
muokattavissaLisää taustojen nimet muokkaamalla tämän mestaruusvuoden alasivua WordPressissä.
Mestaruuskauden tarina
1945Sodan päättymisen jälkeen mestaruussarja laajeni nelilohkoiseksi. WP 35 voitti Suomen mestaruuden, OPS sijoittui hopealle ja HIFK pronssille. Varkautelaisseura aloitti samalla vahvan sodanjälkeisen menestyskautensa.
Mestaruus ratkaistiin cup-kilpailuna - Finaali 25.2.1945, Oulu
Yleisöä: 3606.
Näin lehdistö näki ottelun:
Eilinen sunnuntai merkitsi Suomen jääpalloilussa ratkaisukohtaa. Jääpalloilun mestaruus on ratkaistu samoin kuin mestaruuden lähimmät sijoitukset. Jäljellä on ainoastaan nuorten mestaruuden loppuottelu ja mahdollisesti Suomen Palloiluliiton ja TUL:n välinen liitto-ottelu. Sellainen pelataan nimittäin, jos jääsuhteet sen sallivat, mahdollisesti jo ensi sunnuntaina tai ainakin sitä seuraavana pyhänä.
WP 35 vei mestaruuden niin kuin odottaa saattoi ja verrattain vakuuttavin maalisuhtein, joskin WP 35:n ”varma” voitto oli selviö vasta ottelun viimeisen neljänneksen vaiheitten aikana. Kunnia on annettava Oululle ja sen Palloseuralle. Oululle siitä syystä, että katselijoita, maksaneita nimittäin oli 3.606, siis vapaalippulaisineen lähemmäs 4.000, ja Palloseuralle sen johdosta, ettei se hetkeksikään luopunut uskostaan omaan voittoonsa. Tällä kertaa kokeneempi ja parempi joukkue vei mestaruuden; mutta tunnustaa saaneensa täyden arvoisan vastuksen ja voiton olleen suuren työn ja hien takana.
Helsingissä oli vaihteleva kamppailu kolmannesta sijasta. Sekä IFK:lla että Hukilla oli vahva kautensa, mutta myöskin heikkoutensa, joitten ansiosta tarvittiin jatko-ottelu ennen kuin paremmuusjärjestys selvisi. Vasta jatko-ottelun aivan viimeisillä sekunneilla onnistui IFK:n Åbergin ratkaista tilanne seuransa hyväksi, ja niinpä IFK voitti ottelun 6—5. Kolmas sija meni ainakin eilisen pelin perusteella oikeaan paikkaan.
Nuorten mestaruudessa iski Helsingin Palloseura varkauden RU 38:n Porista perinpohjin jäätyi pelaten niin erinomaista, että tuskinpa vain Lappeenrannan Urheilu-Miehet, joka sekin on päässyt loppuotteluun voi pääkaupungin tulevaisuuden toivoille mitään.
Jääpallokausi on suurin piirtein päättynyt. Osittain on päästä entistäkin voimin, osittain on harjoittu suurenkin puutteellisuuksin. Joiden parannukseen on kiinnitettävä huomiota. Jääpallokausi ei sinänsä tuottanut pettymyksiä: se on päinvastoin oikeuttanut odottamaan uutta kukoistuskautta talvikauden kauniille palloilulajillemme.
Oulu, sunnuntaina. Varkauden Pallo 35 voitti viime sunnuntaina Oulussa tämän vuoden jääpallomestaruutemme lujan pelin jälkeen ansaitusti. Ensiksi hieman ulkonaisista puitteista. Oulu oli valmistautunut ottelua varten kiitettävällä tavalla. Sen luistinradan tavallisessa oloissa 55×105 metrin jääpallorata oli laajennettu 60×110 metrin radaksi. Kentälle ympäröiville lumivalleille oli luotu useita lumilaskelmia, jotka odotettavissa olevaa suurta yleisömäärää paremmin radalle sopia. Edellisen viikon aikana tehtiin kilpailusta mainostusta kiitettävällä tavalla. Pääsylippuja myytiin jo ennakolta puristusmuuttajilta ja ottelun aikana oli radalla 3.606 maksanutta katsojaa, mihin lisäksi tulevat kutsuvieraat ym. Luistinradan jää oli vielä lauantaina erinomaisessa kunnossa, mutta sunnuntainvastaisena yönä sää valitettavasti muuttui epäedulliseksi. Tuuli kävi puolittain myrskymäisesti pelikentän pituussuuntaan ja toi sen verran lumihiutaleita mukanaan, että pelikenttä oli joka himmeämpi.
WP 35 saapui Ouluun osittain jo perjantai-iltana, mutta pääosa kuitenkin lauantaina puolenpäivän aikaan ja majoittui Kauppahotelliin. Illasoilla kävivät molemmat joukkueet hieman verryttelyssä luistinradalla ja hieman myöhemmin oli OPS:n pelaajilla taktillinen loppusilauksen. Oululaiset sitä erityisesti tarvitsivatkin, sen jälkeen kun heidän hyökkäyksensä sielu, keskushyökkääjä Veijo Sohlo oli loukkaantumisen takia joutunut pelikelvottomaksi. Joukkuetta oli tämän vuoksi jouduttu muuttamaan.
Pelijärjestys oli seuraava:
WP 35:** Antikainen; Markkanen—Eronen I; Jussila—Suhonen—Höskänen; Eronen II—Kantanen—Immonen—Vepsäläinen—Tuomainen.
OPS:** Haapakoski; Pyykkö—Leiviskä; Vilene—Kalle Sohlo—Arvola; Karmila—Veikko Sohlo—Halonen—Riponen—Suomalainen.
Jussila voitti arvonnan ja valitsi myötätuulen selän taakse. Peli oli valmis alkamaan. Se oli alusta alkaen
Varkauslaisten painostuksen merkeissä
kulkeva, johon myrskytuulella oli oma osuutensa. Neljän minuutin kohdalla oli Haapakosken maalin luona vaarallinen tilanne, mutta H. pelasti sen erinomaisesti. Yleistä luuli ensiksi, että OPS olisi alkujännityksen vallassa ehkä sen takia saanut peliään käyntiin, mutta sen harhaisuus odottamana pelijännöstä ei tullut. Ottelua pelattiin jopa niinkin, että Varkauden tukimiehistökin pelasi Oulun kenttäpuoliskolla, jolloin pelistä ei päässyt muodostumaan mitenkään tasapuolista, vain sen vuoksi, että yritettiin väkisin saada palloa maaliin keskikolmikon kautta. Siinä välissä saivat OPS:n hyökkääjät aina silloin tällöin pallon haltuunsa ja tekivät vastatuuleen hyväkin pirteitä yrityksiä, mutta mitään loistotilaisuuksia ei saatu syntymään.
Hyökkäysten aikaisempi sielu Veijo Sohlo oli poissa. Hänen tilallaan pelaava Halonen ei vetänyt pelintekijänä eikä lähimittaustujana Sohlolle vertoja. Oululaispuolustus kesti sensijaan ihmeen hyvin kovan painostuksen. Varsinkin Haapakoski maalissa pelasi erinomaisesti. 18 minuutin kohdalla johti eräs irrallinen oulaishyökkäys tuloksettomaan kulmuriin ja 26 minuutin kohdalla merkittiin samanlainen Varkauden hyväksi. Vasta 29 minuutin kohdalla tuli ottelun ensimmäinen maali. Vepsäläinen löi ruuhkasta lujan laukauksen, jota Haapakoski ei ehtinyt torjumaan. Vielä tuokion enimmäkseltä puoliajalla 40 minuutin kohdalla toinen kulmuri WP:n hyväksi.
Toisella puoliajalla
oli myötätuuli OPS:n ja se muodostuikin ilmeiseksi, vaikkei suinkaan mitenkään oululaistavotteiseksi. Jo 2 minuutin kohdalla oli WP:llä kulmuri ja vasta 7 minuutin kohdalla saatiin nähdä ensimmäinen pelivälitys oikeasta oulaishyökkäyksestä, mutta tuloksetta. Sitten muutaman minuutin paremminkin Varkauden painostusta ja 11 minuutin kohdalla tuli Varkaudelle kulmuri, jonka Vepsäläinen ampui maaliin. Tilanne 2—0. 17 minuutin kohdalla vei Tuomainen pallon laidallaan ylös ja löi sitten korkean lyönnin, jonka Haapakoski torjui kulmuriksi. Se ammuttiin ohitse. Tämän jälkeen 30 minuutin seutuvilla Varkauden painostusta. 36 minuutin kohdalla löi Kalle Sohlo lujan pallon kauempaa Varkauden maalia kohden, ja Antikainen torjui sen, kaatui menettäen samalla pallon, ja paikalle rientänyt Kilponen toimittaa sen yleisön riemuitessa maaliin. Tilanne oli 2—1 Varkauden hyväksi.
Tämän jälkeen seurasi lujaa oululaisyritystä. Heti maalin jälkeen sai OPS kulmurin, mutta se jäi tuloksettomaksi. 45 minuutin kohdalla murtautui Immonen oululaispuolustuksen lävitse ja teki joukkueelleen kolmannen maalin. 2 minuuttia myöhemmin hän tekee saman tempun, lyö ensin lävitse vasemmalta, kääntyy sitten keskemmäksi ja ampuu lujaa ja sisällä oli. Tämä päätti ottelun viimeiseksi maaliksi. Siten VP 35 oli voittanut ottelun 4—1.
Ottelun lopputulos oli kaikinpuolin oikeudenmukainen ja joukkueiden voimasuhteita vastaava. WP 35 hyökkäysketjusta oli varsinkin keskusk kolmikko Kantanen—Immonen—Vepsäläinen tehokas ja kiinteä. Tukimieslinja vaikuttaa tasaiselta. Jussilan ansiosta oikealta sivustaltaan voimakkaampi. Puolustuspari Markkanen—Eronen oli voimakas ja varmaotteinen, ja Antikainen maalissa pääsi paljon vähemmällä kuin Haapakoski.
OPS:n joukkueessa oli tällä kertaa Veikko Sohlo paras mies ja Kilponen yritti epätoivon vimmalla läpimurtoja, mutta saanut riittäviä apua sivustoltaan. Keskustuki Kalle Sohlo, joka sai kantaa ottelun raskaimman taakan ja Haapakosken erinomaisesta pelistä maalissa on jo tullut mainittua.
Ottelun erotuomari Nyberg suoriutui tehtävistään erinomaisesti. Hän oli tarkka ja tuomioissaan oikeaan osuva.
Mitä ottelusta sanottiin.
Suomen Palloiluliiton edustaja Gustafsson: — Ottelu oli taktillisesti erittäin heikko ja oli se tilaisuutena jälleen todistus siitä, ettei meillä osata pelata oikeaa jääpalloa. Molemmat joukkueet pyrkivät hyökkäyksissään toteuttamaan yksinomaan keskusk kolmikkoja käyttäen. Laidat unohdettiin. Suuri yleisömäärä oli suuri yllätys. WP 35:n parhaat miehet olivat Immonen ja Jussila, Oulun Palloseuran tehokkaimmat Kilponen ja Veikko Sohlo. Tulos oli mielestäni oikeudenmukainen.
Erotuomari Nyberg: — Erittäin nopea ottelu, jota oli helppo tuomita, sillä kumpikin joukkue pelasi kiltisti. Varkauden keskustan kolmikko esitti oikein hyvää peliä.
Varkauden kapteeni Jussila: — Ensimmäinen puoliaika ei mennyt niin hyvin kuin sen olisi pitänyt mennä. Sää oli ruuhkautui myötätuulen takia liikaa. OPS:n peli ei ollut niin hyvää kuin olimme odottaneet. Erotuomari oli erinomainen.
OPS:n joukkueen kapteeni Kalle Sohlo: — Mikä siinä. Parempi joukkue voitti ja sillä hyvä. VP pelasi samansuuntaisesti kuin me parhaimmillamme. Keskusk kolmikko oikein hyvä ja vaikea oli sitä ”ottaa” kun ei koskaan tiennyt, mistä lopullinen hyökkäys lähti menemään. Laukaisuvälimitä hermoja ja myöskin erinomaisia ampumaan.
Mestaruusarvomerkkien jako tapahtui ”Arinassa”, jossa palloiluliiton edustaja J. Gustafsson kiitti molempia joukkueita arvokkaasta ottelusta. Oulun kaupunkia siitä, että sen nimissä on nyt mestaruusottelujen yleisöennätys ja että se on osoittautunut parhaaksi jääpallokaupungiksi Suomessa tänä vuonna. Hän luovutti WP 35:lle Kilu Ainkarin lahjoittaman puuveistoksen ”Kalastavan karhun” ja pelaajille mestaruusmitalit.