1954

WP 35 nousi jälleen Suomen mestariksi keräämällä 13 pistettä. Veiterä sijoittui toiseksi ja OPS kolmanneksi. SPL:n ja TUL:n mestarien erillistä yleisen mestaruuden loppuottelua ei enää järjestetty.

Finaali 7.3.1954, Varkaus
Yleisöä:

Näin lehdistö näki ratkaisun:
Varkauden Pallosta tuli jääpallomestari tänä vuonna, mutta vielä neljä minuuttia ennen ottelun päättymistä oli mestaruus Lappeenrannan Veiterän ulottuvilla. Veiterä näet johti 3—2. Tällöin sai Varkaus vapaalyönnin, jonka Ville Kantanen ampui maaliin ja kaksi minuuttia myöhemmin Kauko Tukiainen onnistui tehdä Varkaudelle mestaruuden vievä tasoitusma. 4—3 oli siis Varkauden voittotulos. — Koko ajan vallitsi ankara räntäsade, joka teki pelin hyvinkin ”onnenkaupaksi”, ja huono sää varmastikin nieli kaikki katselijat ottelusta. Kuitenkin lienee laskennallisesti kolmatta henkeä ollut läsnä.

Erotuomarina toimi Bertel Ahlfors. Hän työskenteli hyvin, mutta oli pakotettu räntäsateessa liiaksi luottamaan rajamiehiinsä, hän joutui loppuratkaisunsa tekemään liian luottavaisena niihin itse sitä kärsien. Niinpä Varkauden viimeinen maali haiskahti vahvasti paitsiolta.

Paljon palkintoja
Heti ottelun päätyttyä jakoivat liittohallituksen jäsen Väinö Heikkinen ja Palloliiton pääsihteeri John Gustafsson mestaruus- ja hopeamitalit. Lisäksi annettiin Varkauden Yrjö Jussilalle, Kauko Tukiaiselle ja Ville Kantaselle Palloliiton hopeiset ansiomerkit. Varkauden Lehden kunniapalkinnot kummankin joukkueen parhaalle saivat Veiterän Pentti Vartiainen ja Varkauden Kauko Rämö. Erään kuopiolaisen jääpalloilun ystävän kunniapalkinnon sai Kauko Rämö. Varkauden Paperitehtaan henkilökunnan kunniapalkinto vuoden parhaalle annettiin Ville Kantaselle. Ja lopuksi luovutettiin Varkauden Pallolle Lappeenrannan Konepajan kunniapokaali.

Paljon ilmapeliä
Ottelussa oli paljon vauhtia. Ruma sää ja karhea jääpinta pani kestävyyden koetukselle. Hyvin pelaajat kestivät loppuun saakka, valan ihmeteltävän hyvin. Mutta jää oli sellainen, ettei sillä voinut kehittää kaunista, nopeata ja luistavaa jääpalloilua. Oli saatava syntymään hyökkäyksiä ”ilmateitse”. Näin syntyikin liian paljon ilmasyöttöjä, jotka tuottivat vaikeuksia pelaajille. Kommetuksia olikin harvinaisen runsaasti.

Voittaneen sanoa myöskin, että ottelun tärkeys varmasti vaikutti pelaajiin. Näki outoa hermostuneisuutta, jopa sellaista huolimattomuuttakin, jota ei olisi ilmennyt ”tavallisessa” ottelussa. Keli oli raskas ja raskas ottelun arvokin kantaa.

Varkauden ansaittu voitto
Varkauden Pallo ansaitsi voittonsa. Lähinnä ehkä sen johdosta, että sen työskentely oli jonkin verran vapautuneempaa ja yhtenäisempää kuin Veiterän. Kieltämättä peli oli hyvin vaihtelevaa ja tasaväkistäkin, mutta Varkauden kiihkeä loppuriuhtaisu kallisti vaa'an Varkauden hyväksi. Häviön häämöttäessä ja ajan lähetessä loppuaan pantiin kaikki yhden kortin varaan ja siinä onnistuttiin. Jokainen mies antoi kaikkensa, pelasi itsensä uuvuksiin. Mutta miten-kään vakuuttava ei Varkauden voitto ollut.

Varkaus oli vetänyt Ville Kantasen hiukan eturivin taakse auttamaan puolustusta, ja sen hän tekikin oivallisesti. Mutta Kantanen ennätti hyvin olla mukana hyökkäyksissäkin tehden maalejakin. Tämä taktiikka osoittautui oikeaksi. Ville Kantanen oli mainio. Samoin Masa Nyyssönen ja Kauko Rämö. Eturivissä kunnostautui ennen muita Leo Huupponen.

Ei ollut Veiterän keli
Veiterä ei pelannut kuin parhaimmillaan. Keli ei sopinutkaan lappeenrantalaisille. Yhteispeli tarttui useinkin ”kiinni” jää- ja lumisohjoon, luistelun tuntuessa hiukan hitaaltakin. Mutta Veiterä teki töitä hartiavoimin, ehkä liiaksi keskustassa. Ainakin muodostui turhilta tuntuvia ruuhkautumisia. Kun voitto oli ulottuvilla, olisi odottanut lappeenrantalaisten keskittyvän puolustukseen, mutta tällöin näkyi avautumia, jotka loppujen lopuksi osoittautuivat kohtalokkaiksi. Puolustuskään ei ollut varma. Jussi Halme hidasteli monasti sekä muutenkin aiheutti aukkoja.

Maalivahti Eino Ropponen oli hyvä. Tukilinjassa Arvo Raitavuo parhain. Eturivissä kunnostautuivat keskusmies Pentti Vartiainen ja välimies Matti Serenius.

Tasaista maalientekoa
Kantanen teki 20 min. Varkaudelle 1—0. Pentti Kekola tasoitti 25 min. N. 10 min. myöhemmin Eero Väisänen järjesti Varkaudelle 2—1, mikä jäi taukotulokseksi. — Toisen jakson 14 min. Pentti Vartiainen tasoitti ja neljä min. myöhemmin sama mies vei Veiterän 3—2-johtoon. 41 min. sai Varkaus ”varman” m. 5 metrin päästä Veiterän maalista. Sen kumahutti Ville Kantanen komeasti pömpeliin. 3—3. Ja sitten 43 min. Kauko Tukiainen sai paitsiolta haikahtavassa asemassa pallon, eteni ja ampui Varkaudelle voittomaalin.

Lopputulos siis Varkauden Pallon voitto 4—3 (2—1).

Jääpallomestarimme 1954
Maalivahti Martti Kinnunen, synt. 1. 1. 1935 Varkaudessa, sähköasentaja, naimaton, pituus 182 sm ja paino 73 kg, jalka- ja jääpalloillut 3 vuotta. Mieliruoka: porsaan­kyljys.

Oikea puolustaja Veli Pekka Kullervo Kettunen, synt. 28. 8. 1933 Kemijärvellä, opiskelija, naimaton, pituus 176 sm ja paino 72 kg, jalkapalloillut 6 ja jääpalloillut 5 vuotta. Harrastaa lisäksi pesä- ja koripalloa, yleisurheilussa korkeus- ja seiväshyppyä. Jääpallon SM 1952. Mieliruoka pilvit ja kyljykset sekä ohukaiset.

Vasen puolustaja Paavo Juhani Kiuru, synt. 17. 5. 1936 Äyräpäässä, saha-asentajaoppilas, pituus 180 sm ja paino 73 kg, jalka- ja jääpalloillut 5 vuotta.

Oikea tukimies Kauko Kullervo Rämö, synt. 9. 1. 1930 Kärkisal­messa, liikeapulainen, pituus 170 sm ja paino 70 kg, harrastaa lisäksi uintia, jääpalloillut 6 v., mieliharrastus valokuvaus, SM jääpallossa 1950 ja 1952. Mieliruoka sipulipihvit. 1 B-maaottelu.

Keskustuki Martti Ilmari Nyyssönen, synt. 27. 7. 1924 Varkaudessa, hitsaaja, pituus 172 sm ja paino 75 kg, jalkapalloillut 9 ja jääpalloillut 17 vuotta, 12 jääpallomaaottelua (A), harrastaa tennismailoa, 4 Suomen mestaruutta jääpallossa ja 5 SPL:n mestaruutta. Mieliruoka kinkkununakas.

Vasen tukimies Toivo Johannes Kauhanen, synt. 1. 5. 1933 Leppävirralla, koululainen, naimaton, pituus 160 sm ja paino 61 kg, jalkapalloillut 6 ja jääpalloillut 8 vuotta, harrastaa lisäksi seiväshyppyä. Mieliruoka porsaankyljys.

Oikea laitahyökkääjä Kauko Kullervo Tukiainen, synt. 25. 9. 1924 Varkaudessa, nahkoryrraali, naimisissa, pituus 168 sm ja paino 60 kg, 5 jääpallomaaottelua, SM jääpallossa 1948 ja 1952. Mieliruoka vastan maksa ja sose.

Oikea välihyökkääjä Leo Hupponen, synt. 28. 7. 1926 Varkaudessa, vuorisorvaaja, pituus 160 sm ja paino 55 kg, jalka- ja jääpalloillut 12 vuotta, SM jääpallossa 1950 ja 1952. Mieliruoka porsaan­kyljys.

Keskushyökkääjä Vilho Einar Kantanen, synt. 2. 11. 1922 Varkaudessa, viilaaja, pituus 172 sm ja paino 74 kg, jalka- ja jääpalloillut 15 vuotta, otellut 3 A- ja 3 B-jääpallomaaottelua, 5 SM:ta jääpallossa. Mieliruoka munkit.

Vasen välihyökkääjä Jaakko Viljam Helein­ius, synt. 27. 8. 1933, kauppa­tieteen ylioppilas, naimaton, SM-jääpallossa 1952.

Vasen laitahyökkääjä Eero Hjalmar Väisänen, synt. 3. 7. 1926 Varkaudessa, putkimies, pituus 171 sm ja paino 67 kg, jalka­palloillut 2 ja jääpalloillut 6 vuotta. Mieliruoka porsaankyljys.