2001

OLS voitti Valioliigan ja eteni mestariksi kaatamalla finaalissa ToPV 4–2. Oululaiset juhlivat Suomen mestaruutta, HIFK saavutti pronssia ja Arto Loukkola oli kauden paras maalintekijä 71 osumallaan OLS paidassa vahvan kauden.

SM-loppuottelu Oulussa 17.3.2001:
OLS–ToPV 4–2 (2–1)
OLS: Pasi Keränen 2, Tuukka Tieksola 2.
ToPV: Kari Salo 1, Marko Miinala 1.
Erotuomarit: Ilkka Vainikka – Kari Oksanen – Sami Kaipia.
Yleisöä: 3 150.

Näin lehdistö näki Finaalin:
Jääpallo SM-loppuottelu OLS – ToPV 4–2 (2–1) - Kymmenen vuoden tauon jälkeen jääpallomestaruus on Oulussa.

Nälkäiselle OLS:lle kultamitalit maistuivat. Olisivat ne varmasti maistuneet ToPV:lle, mutta sen ahneudesta katosi pieni ja kuitenkin ratkaiseva osa jo viime kevään jääpallomestaruuteen. Etukäteen ToPV yritti nakata paineita OLS:n selkään moittimalla oululaisjoukkueen puolustusta heikoksi. Torniolaiset laskivat tällä kertaa väärin: ratkaisevassa ottelussa juuri OLS:n tiivis koko joukkueen puolustuspelaaminen oli se osa-alue, joka onnistui hieman hermostuneessa ottelussa kaikista parhaiten.

Keltapaitojen rivit pysyivät tiiviinä lähes läpi koko ottelun. Ainoat lipsahtelut puolustusosuu­teen sattuivat silloin, kun joukkue joutui pelaamaan alivoimalla. Avausjaksolla ToPV pääsi tasoittamaan pelin 1–1-numeroihin hetkellä, jolloin sekä Juha Nousiainen että Hannu Simoska hieroivat takamuksiaan Pakkalan kentän jäähypenkkeihin. Suurimman osan peliajasta ToPV joutui ihmettelemään OLS:n tarkkaa puolustuspeliä. Torniolaiset yrittivät murtaa sen pitkillä syötöillä kärkeen, mutta tulosta ei syntynyt. Syitä oli kaksi: Simoskan johtamana OLS:n takalinja pelasi eleettömän virheettömästi ja lisäksi ToPV:n kärkipelaajat ajautuivat kerta toisensa jälkeen liian ahneina paitsioasemaan.

Aivan sydämen pohjasta
Loppuottelu oli tyypillinen finaali. Kummallakaan joukkueelle ei ollut mahdollisuuksia rakentaa peliään näyttävästi. Sitä enemmän merkitsi pyytetön raataminen. Yksi ratkaisevista tekijöistä lauantain hienossa kevätilmassa oli, että OLS jaksoi puurtaa aivan sydämensä pohjasta, mutta ToPV ei jaksanut. Tottakai myös ToPV:lla oli mahdollisuuksia ratkaista peli edukseen. Liian usein joukkueen pelaajat kuitenkin sortuivat alkeellisiin virheisiin. Laukaukset painuivat ohi Jari Louhelaisen vartioiman maalin tai sitten laukauksista tuli vain ihmeellisiä tupsahduksia. Monet erikoistilanteensa Jukka Ohtonen ja kumppanit tuhlasivat hätäilyyn kiskaisemalla pallon summittaisesti päin uhrautuvaisesti tilanteita peittämään rynnänneitä OLS:n pelaajia.

Kuin kaiken kukkuraksi viime kevään mestarijoukkueen kapteeni Ohtonen missasi myös rangaistuslyönnin hetkellä, jolloin ToPV oli tappiolla 2–4-numeroin ja aikaa oli jäljellä seitsemän minuuttia. Pasi Keränen aiheutti rankkarin, jonka Ohtonen täräytti vasemmalta ohi maalin. Siihen valuivat vihreäpaitaisten viimeiset toivonrippeet loppurynnistyksestä. Keränen kuului voittajien ”suuriin pelaajiin”, sillä puolustuksen lukko ehti kahdesti maalintekoon. 1–0 hän laukoi kulmurin jälkitilanteesta Samuli Niskasen esityön jälkeen. Sama kaksikko oli asialla, kun OLS neljä minuuttia ennen taukoa meni uudelleen johtoon. Niskanen antoi joukkueensa kolmannen kulmalyönnin vasemmalta, ja etumiehenä ollut Keränen laukoi pallon helpohkosti ohi Pasi Hiekkasen.

Niskanen ei pysynyt kurissa
Ottelun kuudesta maalista neljä syntyi kulmalyöntitilanteesta tai kulmalyönnin jälkitilanteesta. Ainoat pelitilanneosumat olivat Tuukka Tieksolan toisen jakson alkajaiseksi Hiekkasen längistä pujottama 3–1 ja saman miehen mailasta syntynyt ottelun viimeinen osuma tilanteessa, jossa ToPV möhli oman maalinsa edustalla raskaasti. Simoskan, Keräsen ja Tieksolan lisäksi keskikentällä raataneen Niskasen panos oli odotetun vahva. Ennen ottelua ToPV ilmoitti rinta kaarella, ettei OLS:sta yksikään pelaaja tarvitse erikoisvartiointia.

Ehkäpä Niskanen olisi kuitenkin tarvinnut?
Niskasen luisteluvoima oli eilenkin ylivertaista. Sen taltuttamiseen ToPV:sta ei eilen ollut. 33-vuotias virtuoosi oli jälleen kerran koko kentän hallitsevin pelaaja.

Ohtonen joutui varjoon
OULU Viime vuoden loppuottelun sankari Jukka Ohtonen sai lauantaina maistaa pelin kääntöpuolta. ToPV:n pelaajavalmentaja sai yrittää 4–3-kavennusta rangaistuspilkulta seitsemän minuuttia ennen peliajan päättymistä. Laukaus meni kuitenkin 20 senttiä ohi ja kumahti mainosplaketteihin. ”Olisimme saaneet maalin avulla vähän enemmän painetta loppuajasta. Viimeksikin OLS:a vastaan missasin pilkun. Vähän liikaakin niitä epäonnistumisia on tällä kaudella tullut. Mutta parempi, että tällainen vanha pelaaja ottaa vastuun”, Ohtonen kertoi.

Tornio hallitsi finaalin kenttätapahtumia, mutta se tärkein eli maalien tekeminen ei onnistunut. Ohtonen myöntää ongelman olleen olemassa koko kauden ajan. ”Koko vuosi on ollut tätä samaa. Kyllä meidän pitäisi helpommistakin paikoista onnistua. Puolitilanteistakin voi tehdä maaleja, aina ei tarvitse päästä läpiajoon.” ”Hallitsimme peliä 70 prosenttisesti, mutta se viimeinen sivallus jäi puuttumaan. Varsinkin ensimmäisellä puoliajalla meidän olisi pitänyt tehdä pari maalia”, OLS:n kanssa 80-luvulla kolme kultaa voittanut Ohtonen analysoi rauhalliseen tyyliinsä.

Pelinrakentaja Ohtonen toimii ToPV:n valmentajana. Myös kakkosvalmentaja Marko Miinala on pelin aikana luistimet jalassa rajojen sisäpuolella. Järjestelyllä on Ohtosen mukaan sekä hyvät että huonot puolensa. ”Ainahan laidalla olisi parempi neuvoa. Mutta toisaalta kentällä on lähellä pelaajia. Pelin aikana ei ehdi hirveästi neuvoja antamaan, mutta ennen peliähän taktiikka laaditaan”, Ohtonen pyöritteli.

Ohtonen kuuluu niihin harvoihin kotimaan liigan pelaajiin, jonka kausi jatkuu vielä. MM-kisajoukkue kokoontuu tiistaina, joten Ohtosella on muutama päivä aikaa huuhtoa finaalitappio mielestään. ”Niin, pari viikkoa pitäisi vielä jaksaa. Eiköhän se fiilinkikin löydy, kun pari päivää levähtää”, 38-vuotias konkaripelaaja mietti.

Hiekkasella vähän torjuntoja
Tornion Pallo-Veikkojen maalivahti Pasi Hiekkanen joutui antautumaan neljä kertaa, mutta muutama hyvä torjunta toi miehelle joukkueen ykköspelaajan palkinnon. Kovin työllistetty Hiekkanen ei kuitenkaan ollut.

”Torjuntoja ei ollut paljon. OLS käytti vähät paikkansa hyvin hyväksi. Me emme puolestaan saaneet selvistäkään paikoista sisään. Eiköhän jokainen pelaaja kuitenkin antanut kaikkensa”, Hiekkanen kommentoi. Useassa joukkuepelissä maalivahdit tarkkailevat vastustajan hyökkääjiä: miten tietty pelaaja ampuu tai harhauttaa. Hiekkasen mukaan jääpallopelin tiimellyksessä ei ole aikaa moiseen. Tilanteet ovat nopeita, eikä yleensä maalin tehnyt pelaajakaan jää mieleen. ”Teksti-tv:stä saa sitten nähdä, kuka ne maalit teki. Tulee sieltä kuka tulee, niin tärkeintä on vain keskittyä torjumiseen.”

Finaalipelissä pallon kaivaminen maaliverkosta takaansa ei ole kaikkein miellyttävintä puuhaa. Joskus maalivahdilla tekee mieli myös kommentoida asiaa kenttäpelaajille. ”Aina siinä pari ärräpäätä pääsee. Yritän sanoa omille pelaajille asioita puoliajalla, jos sanottavaa on. Pelin tiimellyksessä saattaa töksäytellä liian helposti”, 23-vuotias torniolaisvahti myönsi. Hiekkanen oli MM-kisaehdokkaiden joukossa. Neljästä maalivahtiehdokkaasta kaksi pääsi varsinaiseen joukkueeseen, mutta Hiekkanen ei tällä kertaa kelvannut päävalmentaja Esko Tammilehdolle. Luistimia ei tällä kaudella enää sidota. ”Olisihan kotikisoissa ollut mukava pelata. Katsomossa aion joka tapauksessa olla”, 193 senttiä pitkä maalivahti lupasi.

Simoska näytti pitkää nenää
ToPV:n valmentaja Jukka Ohtosen analyysit ennen jääpallofinaalia menivät poskelleen. Ohtonen veikkasi julkisuudessa, että libero Hannu Simoskan johtama OLS:n puolustus on oululaispelin heikko kohta. Siihen Ohtonen aikoi joukkoineen iskeä. Kentän lyhytvartisin mies, 166-senttiseksi varttunut Simoska kuului kentän parhaimmistoon. Loistavasti sijoittunut ja virheettömästi vastustajan hyökkäykset katkonut Simoska näytti Ohtoselle ja kumppaneille pitkää nenää. ToPV oli ihmeissään 27-vuotiaan oululaispelaajan kanssa, joka toistuvasti sai houkuteltua Jari Vaattovaaran ja muut kärkipelaajat paitsioasemaan. Simoska itse ei halunnut nostaa omaa peliään sen kummemmin muiden esitysten yläpuolelle. ”Helppohan minun oli siellä touhuta, kun kaikki muutkin hyökkäyksestä, keskikentästä ja laitarakentajista lähtien osallistuivat puolustuspeliin uhrautuvaisesti”, libero totesi. Hän sanoi, että peliä edeltävinä päivinä ToPV yritti hermostuttaa OLS:aa levittämällä lausuntoja oululaisjoukkueen heikosta puolustuksesta.

”Saattoi se vähän nostaa näyttöhalujamme. Tilanne on kuitenkin niin, että silloin, kun olemme lähteneet peliin puolustuspelaamisen kautta, ei meille ole tehty paljoakaan maaleja”, Simoska sanoi. Simon asemakylällä syntynyt ja nuoruutensa viettänyt Simoska on pelannut OLS:ssa kolme vuotta. Sitä ennen hän ehti edustaa Veitsiluodon Vastusta D-juniorista lähtien. Kaksi vuotta sitten Simoska ja OLS hävisivät pronssiottelun ja viime keväänä ToPV oli parempi loppuottelussa. Eilen Simoskalle ripustettiin kaulaan kultamitali ja tänään hän hyppää leikkauspöydälle. ”Polvi on sökö. Ollut koko kauden ajan. Ristiside on poikki ja kierukka halki. Sanovat, että kuuden kuukauden kuluttua olen jälleen pelikunnossa.” Simoskan sopimus OLS:n kanssa päättyi eiliseen loppuotteluun. Arvattavasti kuitenkin OLS on kiinnostunut tekemään uuden sopimuksen liberonsa kanssa.