2003

OLS hallitsi kautta voittamalla alkusarjan tappioitta ja Valioliigan, eteni pudotuspeleissä finaaliin ja kukisti ToPV 5–4. WP-35 saavutti pronssia, Marko Kilpeläinen voitti maalipörssin 50 osumalla ja Samuli Niskanen pistepörssin.

SM-loppuottelu Oulussa 15.3.2003:
OLS–ToPV 5–4 (4–3)
OLS: Arto Loukkola 3, Jari Valta 1, Marko Kilpeläinen 1.
ToPV: Veli-Matti Körkkö 2, Jari Vaattovaara 2.
Erotuomarit: Ilkka Vainikka – Miikka Poikselkä – Taavi Sulander.
Yleisöä: 3 204.

Näin lehdistö näki Finaalin:
Jääpallon SM-loppuottelu 2003, OLS – ToPV 5–4 (4–3) - OLS:n hyökkääjä Arto Loukkola pääsi eilen normaalia mellevämpään lauantaisaunaan. Lauteilla oli hyviä kavereita hyvällä tuulella ja kaulassa killui kultainen mitali. Periaatteessa Loukkola olisi lisäksi voinut saunoa komea hattu päässä: mies ampui kolme ratkaisevaa maalia SM-loppuottelussa. Loukkola teki finaalissa 2–1-, 4–2- ja sokeriksi pohjalle 5–4-maalin. Varttitunti ennen ottelun loppua tullut osuma osoittautui lopulta ottelun voittomaaliksi. ”Niin, kolme maalia tuli ruikattua. Eiväthän ne kummoisia olleet, mutta kaikki lasketaan”, finaalin ratkaisija naureskeli tyytyväisenä. Vähällä oli, etteivät OLS ja Loukkola joutuneet kunnon löylyyn jo pelin aikana. Altavastaajana otteluun lähtenyt ToPV pelasi äärimmäisen väkevästi ja oli lähellä voittoa. 4–4-tilanteessa Tornion Paulus Pörhölä tykitti pallon kaukaa maaliin, mutta täysosuma hylättiin paitsiona.

Tilanne herätti ottelun jälkeen voimakkaita tunteita. Osa torniolaiskannattajista kävi niin kuumana, että päätuomari Ilkka Vainikan koskemattomuus oli koetuksella. ToPV:n pelaajavalmentaja Jukka Ohtonen näytti onneksi jälleen herrasmiehen elkeitä. ”Hylättiinhän heiltäkin (OLS) yksi maali. Siinä meidän tilanteessa oli ainakin kymmenen miestä edessä, joten en nähnyt kunnolla. Turha tuolla on enää spekuloida: meillä oli 4–4-numeroissa mahdollisuus notkauttaa peli itsellemme. Muu on jossittelua”, Ohtonen hoiti asian tyylikkäästi. Ohtonen joutui toteamaan ratkaisumaalin synnyn jäähypenkiltä. Ironista oli, että Ohtonen sai jäähyn kaadettuaan juuri Loukkolan. ”Vähän helposti Artsi (Loukkola) kaatui. Taisivat olla terät huonossa kunnossa”, Ohtonen nauroi Loukkolan suuntaan.

Tornio myllytti toisella jaksolla
Raksilassa tuuli lauantaina kuin venäläisessä elokuvassa. OLS pääsi pelaamaan ensimmäisellä jaksolla myötätuuleen, mutta ei saanut tuulen suunnasta toivomaansa etua. Päinvastoin – vain maalin johto puoliajalla antoi voiton avaimet torniolaisille. ToPV kuljettikin toista puoliaikaa suvereenisti. OLS joutui puolustuskannalle ja turvautui lähinnä pitkiin palloihin. Joukkueen vahvuudesta, maata pitkin pelaamisesta ei ollut tietoakaan. OLS kesti kuitenkin ToPV:n kovimmat myllytykset maalivahti Jari Louhelaisen ja libero Hannu Simoskan johdolla. ”Jos olisimme hävinneet, niin kesän aikana olisi pitänyt keksiä sen kolmesataa selitystä”, Simoska hymähti. OLS:n sankari Loukkola myönsi, että mestaruusjuhlat näyttivät lipuvan torniolaislaaksoon. ”Siinä vaiheessa, kun Tornio sai kolme kulmalyöntiä, törähti melkein pöksyyn. Hommassa olisi voinut käydä samalla tavalla kuin viime vuoden finaalissa. Ehkä jollain meidän pelaajillamme hiipi liikaa pelkoa puseroon: emme uskaltaneet pitää palloa. Siksi meidän oli pakko lyödä pitkää”, Loukkola totesi.

Kärkimies Loukkola saattoi tuntea myös kevyttä turhautumista, kun hän välillä pyöri lähes tyhjän panttina yläkerrassa. Maalipaikat mies käytti kuitenkin taitavasti hyväkseen. Loukkola ampui kaksi maalia kulmalyönneistä ja sohi yhden sisään lähietäisyydeltä. Lisäksi hyökkääjä syötti Jari Vallan 3–1-maalin. ”Oli pakko onnistua, kun sai paikan. Ehkä olisin näiden lisäksi voinut tehdä korkeintaan yhden lisämaalin. Kaiken kaikkiaan nappipeli minulta.”

Pitkä syksy, riemukas kevät
OLS klaarasi kauden läpi ilman tappioita. Joukkue joutui ehdottomasti kauden kovimman paikan eteen loppuottelun toisella jaksolla. Välillä kauden aikana joukkue on luovinut voittoihin ilman suurempaa vastusta. ”Kyllä tätä finaalia on odotettu. Syksy oli pitkä ja välillä piti jo miettiä homman järkevyyttä. Onneksi kenelläkään ei ole tullut missään vaiheessa kunnon pohjanoteerausta”, Loukkola mainitsi. Loukkola kiersi aikoinaan kuuden vuoden kierroksen Ruotsin kentillä, kun hän pelasi Edsbynin, Brobergin ja Selånger(in) joukkueissa. Tällä kaudella hyökkääjä paukutteli ennen pudotuspelejä 19 ottelussa 47 maalia. ”Olen tyytyväinen kauteen, koska olen saanut olla terveenä. Konna (Marko Kilpeläinen) on tuonut hyökkäykseen mukanaan leveyttä, ja minun roolini on hieman muuttunut.” Jos viime syksy teki maalintekijälle välillä vähän tiukkaa, niin ensi kauden alkupuolella Loukkola pääsee ensimmäisen kerran mukaan Euroopan cupiin. Sen luulisi toimivan hyvänä houkuttimena kesällä 33 vuotta täyttävälle jääpalloilijalle. ”Nyt sanotaan ensin ja mietitään sitten parin päivän päästä.”

Kilpeläinen sai vihdoin mestaruuden - Kun Marko Kilpeläinen viime kauden päätteeksi siirtyi Oulun Palloseurasta paikallisvastustaja Luistinseuraan, hyökkääjäpelaajan mielessä siinsi vain yksi ainoa asia: mestaruus. 35-vuotias Kilpeläinen ei kahdeksantoista kautta kestäneellä peliurallaan ollut vielä ennen eilistä päässyt kertaakaan juhlimaan kultamitalia. Sanomattakin lienee selvää, että lähes viisisataa maalia urallaan viimeistellyt kärkimies oli lauantaina yksi OLS:n tyytyväisimmistä pelaajista. ”Aivan uskomaton kokemus. Mutta monta vuotta tätä on jo odotettukin”, Kilpeläinen huokasi helpottuneena. Kilpeläinen kiskaisi jo toisella minuutilla ottelun avausmaalin rangaistuslyönnistä, mutta muuten maalihirmun luistimista oli paras potku kateissa – ja syykin oli selvä. ”Jännitin niin paljon, etteivät jalat meinanneet toimia. Tämä on ollut raskas viikko, sillä en ole juuri muuta ajatellut kuin tätä peliä”, Kilpeläinen totesi. Arto Loukkolan kanssa tehokkaan tutkaparin muodostanut maalitykki ei ole vielä tehnyt päätöstä jatkostaan. ”Ensi kautta pitää vielä miettiä. Voittavassa joukkueessa on mukava pelata, joten lopettaminen ei ainakaan tulisi olemaan helppoa”, Marko Kilpeläinen tuumasi.

Hopea ToPV:lle kuin voitto
Tornion Palloveikkojen keskikenttäpelaaja Veli-Matti Körkkö oli tappiollisen loppuottelun jälkeen tyynen – jopa tyytyväisen – näköinen mies.
Kaksi mestaruutta urallaan voittanut 28-vuotias työnjohtaja osasi tappion hetkelläkin katsella asioita realistisesti, ja iloita kaulassa killuneesta hopeamitalistaan. Körkön riemuun yhtyi – ainakin torniolaisten omien sanojen mukaan – myös koko ToPV:n joukkue. Palloveikkojen kausi on ollut kaikkea muuta kuin ruusuilla tanssimista: heikon alkukauden jälkeen joukkueen ruotsalaisvalmentaja Anders Strömbäck luopui pestistään, ja kapteeni Jukka Ohtosen piti ottaa myös valmennushommat vastuulleen. Voisi siis sanoa, että torniolaiset nousivat vaikeuksien kautta voittoon – tai ainakin melkein. ”Kyllä tämä ehdottomasti on voitettu mitali. Loppuottelu oli meille jo voitto itsessään, eikä tappio paljoa harmita. Menetimme kuitenkin viime kauden miehistöstä neljä runkopelaajaa, joiden paikat on täytetty omilla junioreilla”, Körkkö kertoi. Hopeamitalin arvoa nostaa Körkön silmissä entisestään se seikka, että hänen omat pelinsä olivat vähällä loppua jo tammikuun alussa. Tuolloin mies sai HIFK-ottelussa polveensa tällin, joka piti hänet yli kuukauden sivussa pelikentiltä. Lauantaina taitava välihyökkääjä pelasi nilkka puudutettuna, mutta se ei vauhtia juurikaan hidastanut. Kahdella maalillaan hän oli joukkueensa tehokkain viimeistelijä. ”Loukkaantuminen meinasi pilata koko kauden, joten siksi kai tässä tyytyy vähän vähempäänkin. Maalitkin maistuivat, vaikka en niitä kyllä yleensä juuri teekään”, Körkkö totesi. ToPV:n kokeneeseen kaartiin kuuluvalla Körköllä on Palloveikkojen kanssa sopimus myös ensi kaudesta. Himoharjoittelijana tunnettu mies aikoi aloittaa uuteen kauteen valmistautumisen hyvissä ajoin, mutta sitä ennen hänen aikansa kuluu jääpalloa tähdellisemmissä asioissa. ”Ainakin ensi viikko menee kokonaan yhdeksän kuukauden ikäisen Viivi-tyttären kanssa”, Körkkö naurahti.

OLS:n valmentaja Timo Tiusanen - Joskus tarvitaan tuuriakin”
OLS:n valmentaja Timo Tiusanen pääsi juhlimaan toisen kerran mestaruutta. Kaksi vuotta sitten kulta irtosi vielä kahden maalin erolla, nyt OLS:n poppoo joutui todella tiukille. Lähellä oli, ettei OLS olisi kokenut finaalissa kauden ensimmäisen tappionsa. ”Jos emme nyt olleet parhaimmillamme, niin koko kautta katsoen ansaitsimme mestaruutemme. Peli oli vaikea, ja muutama pelaaja oli yllättävässä kipissä. Joskus tarvitaan tuuriakin”, OLS-valmentaja huokasi. OLS pääsi ensimmäisellä jaksolla pelaamaan voimakkaaseen myötätuuleen. Siitä huolimatta joukkue johti ensimmäisen 45 minuutin jälkeen vain yhdellä maalilla. ”Meillä ei ollut vastuunkantajia, emmekä pystyneet kontrolloimaan peliä. Emme saaneet 2–3 maalin johtoa, jonka olisimme tarvinneet. Toiselle jaksolle lähdimme pelkästään puolustamaan”, Tiusanen myönsi. OLS sai otteluunsa unelma-alun, kun ToPV:n libero Marko Veittikoski kaatoi Arto Loukkolan rangaistuslyönnin arvoisesti jo 25 sekunnin pelaamisen jälkeen. Marko Kilpeläinen ampui pallon pilkulta maaliin ensimmäisellä minuutilla. ”Ei siitä tullut mitään hyvänolontunnetta. Kyllä jokainen tiesi, että missään vaiheessa ei ole varaa löysäillä. Tornio vain tuli aggressiivisesti karvaamaan – me pelasimme palloja huonoihin paikkoihin ja pelimme tukkeutui.”

Ohtonen jatkaa pelaajana - ToPV:n pelaaja-valmentaja Jukka Ohtosen mukaan hänen joukkueensa sai ensimmäisen puoliajan tilanteesta roimasti itseluottamusta toiselle jaksolle. ”Yllättävän helposti selvisimme ensimmäisestä puoliajasta. Olemme nostaneet tasoamme hyvin koko loppukauden ajan”, Ohtonen kertoi. ToPV hakee tällä hetkellä ensi kaudelle uutta valmentajaa. Kohta 41-vuotias Ohtonen jatkaa pelaajana, ja mikseipä jatkaisi: peli sujuu edelleen vauhdikkaasti. ”Hänellä on kuuden vuoden sopimus”, manageri Timo Kurtti vitsaili. ”Eiköhän näin hyvässä joukkueessa voi vielä olla pari vuotta mukana, ja voittaa pari mitalia”, ikinuori Ohtonen kommentoi.