BandyLiigaUutiset

5,5 miljoonaa kertaa kiitos

Palvelumme tilastointi näyttää jo yli 5,5 miljoonaa käyntiä Tänään puhelimeeni nousi muisto päivältä 27.9.2022. Siinä kerroimme iloisina, että Bandyliiga.fi oli ylittänyt ensimmäisen miljoonan käynnin rajapyykin. Se tuntui silloin valtavalta. Nyt, neljä vuotta myöhemmin, palvelumme tilastointi näyttää jo 5,5 miljoonaa käyntiä. Kun tuota lukua pysähtyy hetkeksi katsomaan, ei ensimmäisenä tule mieleen numero. Mieleen tulevat ihmiset sen takana. Te lukijat. Te, jotka olette palanneet sivustolle päivä toisensa jälkeen. Te, jotka luette uutisia, seuraatte otteluita, selaatte historiaa, jaatte juttuja eteenpäin, kommentoitte, annatte palautetta ja kerrotte meille, mitä jääpallossa tapahtuu. Päätoimittajana haluan sanoa Teille jokaiselle yhden yksinkertaisen asian: Kiitos. Suuri kiitos myös kaikille niille, jotka ovat vuosien aikana tukeneet Bandyliiga.fi toimintaa rahallisesti. Olemme halunneet pitää sivustomme ilman sivuja täyttäviä mainoksia. Se on ollut meille tietoinen ja tärkeä ratkaisu. Samalla se on tarkoittanut sitä, että olemme joutuneet muutamaan otteeseen kääntymään suoraan Teidän lukijoidemme puoleen. Joka kerta olette vastanneet. Olette osoittaneet, että pidätte tätä sivustoa tukenne arvoisena. Sitä ei voi pitää itsestäänselvyytenä. Siitä olen vilpittömän kiitollinen. Sydän saa olla punainen – työ kuuluu koko jääpallolle Minua pidetään edelleen vahvasti HIFK miehenä. Eikä sitä historiaa tarvitse peitellä. Sydän on ollut punainen vuodesta 1974 lähtien. Mutta samalla haluan sanoa tämän jälleen kerran mahdollisimman selvästi: Bandyliiga.fi asioissa olen ennen kaikkea jääpallon mies. Haluan kannustaa jokaista seuraa, nostaa esiin jokaista joukkuetta ja auttaa suomalaista jääpalloa seuraväreistä riippumatta. Se, minkä värinen sydän on ollut lapsuudesta asti, ei vaikuta siihen, miten tätä sivustoa päivittäin tehdään. Kun seura lähettää meille uutisen, uutisvinkin, pelaajasopimuksen, kuvan tai muun tiedon, se julkaistaan samalla arvolla paidan väristä riippumatta. Jääpallo on pieni lajiperhe. Juuri siksi meidän on pystyttävä katsomaan oman seuramme rajojen yli. Me tarvitsemme toisiamme. Kiitos myös seuroille Erityinen kiitos kuuluu kaikille seuroille, jotka ovat vuosien aikana lähettäneet meille uutisia ja uutisvinkkejä. Kiitos haastatteluista. Kiitos kuvista, joita olette antaneet käyttöömme. Kiitos siitä, että kerrotte meille, mitä seurassanne tapahtuu. Ilman seuroja, pelaajia, valmentajia, taustahenkilöitä, vapaaehtoisia ja jääpalloihmisiä ei olisi myöskään tarinoita kerrottavaksi. Ja juuri tarinoista tämä sivusto lopulta rakentuu. Ei pelkistä tuloksista tai sarjataulukoista, vaan ihmisistä, seuroista, historiasta, tunteista ja yhteisestä rakkaudesta jääpalloon. Ensimmäinen miljoona tuntui aikanaan suurelta rajapyykiltä. Nyt mittarissa on 5,5 miljoonaa käyntiä. En tiedä, missä seuraava merkkipaalu tulee vastaan. Sen kuitenkin tiedän, että matka jatkuu samalla ajatuksella kuin tähänkin asti: jääpallon puolesta, kaikkien seurojen puolesta ja ennen kaikkea Teitä lukijoita varten. Suuri kiitos ja syvä kumarrus Teille kaikille. Matka jatkuu… Pasi VirtanenPäätoimittajaBandyliiga.fi

Pasi Virtanen

95
0
BandyLiigaUutiset

Näytä seuravärisi!

BandyliigaToimitus kutsuu koko jääpalloväen mukaan… Tiistaina 29.9.2026 vietetään jälleen valtakunnallista Seurapaitapäivää, ja BandyliigaToimitus haastaa nyt kaikki suomalaiset jääpalloseurat, niiden pelaajat, valmentajat, taustajoukot, juniorit ja ennen kaikkea kannattajat mukaan. Urheiluseuratoiminnan suurimpia vahvuuksia on yhteisöllisyys. Seuran värit, tunnus ja pelipaita kantavat mukanaan paljon enemmän kuin vain joukkueen nimeä – niihin liittyvät muistot, ihmiset, ottelut, voitot, tappiot ja vuosien aikana syntynyt seurarakkaus. Nyt on oikea päivä näyttää se. Kaiva siis kaapista oman seurasi pelipaita, fanipaita, pipo, huivi, takki tai muu seuraväreissä oleva vaate ja pue se ylpeydellä päälle tiistaina. Seurapaitapäivää voi viettää missä tahansa: töissä, koulussa, kotona, etätoimistolla, harjoituksissa tai vaikka kauppareissulla. Tärkeintä on näyttää, minkä seuran värit omassa sydämessä sykähdyttävät. Bandyseurat ja kannattajat – nyt haastamme juuri teidät! BandyliigaToimitus haluaa nähdä, kuinka laajasti jääpallovärit näkyvät ympäri Suomen. Lähetä meille kuva omasta Seurapaitapäivästäsi sähköpostiimme: pasi.virtanen at bandyliiga.fi. Kuvassa voit olla yksin, yhdessä perheen kanssa, työporukalla, joukkueen kanssa tai vaikka kokonaisen junioriryhmän voimin. Haastamme mukaan kaikki Suomen jääpalloseurat – suuret ja pienet, nykyiset ja perinteikkäät – sekä jokaisen kannattajan, jonka sydämessä jääpallo ja oma seura elävät. Julkaisemme lähettämänne kuvat sivuillamme Bandyliiga.fi kokoaa tiistain aikana saapuneet kuvat yhteen ja julkaisemme kaikki meille lähetetyt Seurapaitapäivän kuvat tiistai-illan päätteeksi sivuillamme, tai vaihtoehtoisesti julkaise kuvasi omissa sosiaalisen median kanavissasi ja käytä tunnistetta #Seurapaitapäivä. Tehdään yhdessä näkyväksi, kuinka vahva ja monipuolinen suomalainen jääpalloperhe todella on. Haasta mukaan ystäväsi, perheesi, työyhteisösi, joukkuekaverisi ja muut seuraihmiset. Tiistaina 29.9. puetaan seuravärit päälle. Näytetään yhdessä, kuinka vahvasti #seurasydän sykkii suomalaisessa jääpallossa. BandyliigaToimitus haastaa koko jääpalloperheen mukaan – mikä seura näkyy tiistaina kaikkein vahvimmin?

Toimitus

125
0
BandyLiigaUutiset

Joukkueiden katseet jälleen Ruotsiin

HIFK hakee ison jään tuntumaa viikonloppuna Syksy on jälleen siinä vaiheessa, kun suomalaiset jääpallojoukkueet alkavat suunnata länsinaapuriin. Ruotsin jääpallohallit tarjoavat tässä vaiheessa vuotta jotakin, mitä Suomessa joudutaan vielä odottamaan: täysimittaista isoa jäätä. Kotimaassa ensimmäisten tekojäiden avautumiseen on edelleen noin kuukausi aikaa. Samaan aikaan kuntien taloustilanne näkyy yhä selvemmin jääolosuhteissa, ja osa kentistä saattaa päästä käyttökuntoon vasta marraskuun puolivälin jälkeen. Jääpalloväelle tilanne ei ole uusi. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana suomalaiset liigajoukkueet ovat matkustaneet syksy toisensa jälkeen Ruotsiin hakemaan ison jään harjoituksia ja otteluita. Sinänsä Ruotsin-leireissä ei ole mitään huonoa. Päinvastoin. Ne tarjoavat kovia harjoitusotteluita, erilaisia vastustajia ja mahdollisuuden irrottautua hetkeksi normaalista harjoitusarjesta. Olennaisempaa on kuitenkin kysyä, miksi matkustamisesta on tullut käytännössä välttämättömyys. Kaksikymmentä vuotta samaa ongelmaa Suomeen ei ole vieläkään saatu rakennettua yhtään varsinaista täysimittaista jääpallohallia, vaikka olosuhdeongelmista on puhuttu jo vuosikymmeniä. Siinä ajassa suomalaiset seurat ovat ehtineet tehdä lukemattomia leirimatkoja Ruotsiin, maksaa busseista, majoituksista ja jäävuoroista sekä sovittaa pelaajien työ- ja opiskeluaikatauluja muutaman arvokkaan ison jään päivän ympärille. Kysymys ei enää ole yksittäisestä lämpimästä syksystä tai siitä, avautuuko joku tekojäärata muutaman päivän suunniteltua myöhemmin. Kyse on suomalaisen jääpallon rakenteellisesta olosuhdeongelmasta. Ehkä kaikkein vaikein kysymys onkin se, kuinka kahdessakymmenessä vuodessa ei ole onnistuttu kokoamaan riittävän vahvaa yhteistä hanketta jääpallon ja muiden isoa jääaluetta tarvitsevien lajien ympärille. Ensimmäisen hallin ei tarvitsisi olla valtava tapahtuma-areena. Jo yksinkertainen, toimiva täysimittainen harjoitushalli muuttaisi suomalaisen jääpallon syksyä merkittävästi. Siellä voisivat harjoitella Bandyliigajoukkueet, juniorit ja maajoukkueet. Samalla olosuhdetta voisivat hyödyntää myös muut jäälajit. Yksi halli ei ratkaisisi kaikkea, mutta se olisi alku. Tällä hetkellä ratkaisua haetaan edelleen Ruotsista. Suomen Cup tuo Helsingin olosuhteet jälleen esille Tänä syksynä jääolosuhteita seurataan erityisen tarkasti myös Helsingissä. Suomen Cup on tarkoitus pelata Oulunkylän tekojääradalla 6.–8. marraskuuta, joten mahdollinen lämmin syksy ja alkutalvi nostavat väistämättä esille kysymyksen siitä, missä kunnossa jää on turnauksen lähestyessä. Helsingissä alkukauden jääolosuhteet ovat valitettavan usein nousseet keskusteluun myös aikaisempina vuosina. Toivotaan tietenkin, että tällä kertaa kaikki menee suunnitelmien mukaan ja Suomen Cup pystytään pelaamaan Oulunkylässä normaalisti. Samalla tilanne muistuttaa jälleen siitä, kuinka haavoittuva ulkojäähän vahvasti nojaava laji Suomessa edelleen on. HIFK suuntaamassa Ruotsiin Bandyliigaseurat ovat toistaiseksi kertoneet melko vähän tämän syksyn leirisuunnitelmistaan. BandyliigaToimitus seuraa kuitenkin aktiivisesti myös ruotsalaisia jääpallosivustoja, ja niiden perusteella ainakin HIFK näyttäisi olevan loppuviikosta matkalla Ruotsiin hakemaan arvokkaita harjoitus- ja pelitunteja isolta jäältä. HIFK ohjelmassa näyttäisi olevan kolme ottelua kolmena peräkkäisenä päivänä. Perjantaina 2.10.Katrineholm Bandy – HIFK Lauantaina 3.10.IFK Motala – HIFK Sunnuntaina 4.10.Finspångs AIK – HIFK Kolme ottelua tarjoavat HIFK hyvän mahdollisuuden nähdä, missä vaiheessa joukkueen peli on pitkän kesäharjoittelukauden jälkeen. Tulokset eivät tässä vaiheessa kautta ole vielä kaikkein tärkein asia. Oleellisempaa on saada yhteisiä minuutteja isolta kentältä, löytää viisikoiden yhteistyötä, harjoitella erikoistilanteita ja nähdä, miten kesän aikana rakennettu pelitapa toimii otteluvauhdissa. Kesän työ pääsee ensimmäiseen todelliseen testiin Jääpalloilijan kesä on pitkä. Juoksua, kuntosalia, erilaisia oheisharjoituksia ja mahdollisuuksien mukaan pienemmän kaukalon jäätä tehdään kuukausien ajan sitä varten, että syksyllä päästäisiin viimein takaisin isolle kentälle. Siksi ensimmäisillä kunnollisilla ison jään harjoituksilla ja otteluilla on paljon suurempi merkitys kuin tavallisen harjoitusottelun tuloksella. Valmennus näkee ensimmäistä kertaa kunnolla joukkueen etäisyydet, liikkeen ja pelin rakenteen. Uudet pelaajat pääsevät sisään pelitapaan ja yhteispeli alkaa vähitellen löytää muotoaan. Kolme ottelua lyhyessä ajassa kertoo myös siitä, missä vaiheessa joukkueen fyysinen valmistautuminen tällä hetkellä on. BandyliigaToimitus seuraa leiriä Palaamme HIFK Ruotsin-leiriin vielä ennen perjantain ensimmäistä ottelua, kun tarkemmat otteluajat ja mahdolliset lähetys- tai seurantatiedot varmistuvat. Tavoitteena on saada viikonlopun aikana myös muutamia haastatteluja suoraan HIFK leiriltä. Haluamme kuulla pelaajilta ja valmennukselta, miltä paluu isolle jäälle tuntuu pitkän kesäharjoittelun jälkeen, missä vaiheessa joukkueen peli tällä hetkellä on ja millaisin ajatuksin HIFK lähtee kohti marraskuussa käynnistyvää kotimaan kilpailukautta. Uskomme myös, että viikonlopun otteluista saadaan Bandyliiga.fi peliraportit. Pitkä kesä alkaa vähitellen jäädä taakse. Jääpallokausi lähestyy. Silti suomalaisen jääpallon kannalta yksi kysymys pysyy vuodesta toiseen samana: Kuinka kauan suomalaisjoukkueiden pitää matkustaa Ruotsiin päästäkseen syksyllä harjoittelemaan lajiaan oikeissa olosuhteissa?

Toimitus

174
0
BandyLiigaUutisetJPSUutiset

Topi Pesonen jatkaa JPS riveissä

Sopimus mallia 1+1 vuotta JPS jatkaa tulevan kauden joukkueensa rakentamista tutulla ja tärkeällä palasella. Topi ”Pessi” Pesonen jatkaa jyväskyläläisten kokoonpanossa 1+1-vuotisella sopimuksella. Pesonen on JPS alaviisikolle arvokas pelaaja, jonka vahva kokemus näkyy niin pelaamisessa kuin koko puolustuksen tekemisessä. Hän tuo joukkueeseen kovuutta, rauhallisuutta ja varmuutta – ominaisuuksia, joiden merkitys korostuu tiukoissa otteluissa ja ratkaisuhetkillä. Kentällä Pesosen tunnistaa ennen kaikkea periksiantamattomuudesta. Hän ei jätä tilanteita kesken, vaan hoitaa oman tonttinsa loppuun asti ja pelaa jokaisen vaihdon täydellä sitoutumisella joukkueelle. Kokeneena pelaajana Pesonen tuo JPS puolustukseen myös tärkeää tasapainoa. Rauhallinen ote pallollisessa pelaamisessa yhdistyy kovaan työntekoon ja puolustuspään vastuunkantoon.

Toimitus

108
0
BandyLiigaUutiset

Valmentajan päivä muistuttaa tärkeästä työstä

Kiitos jääpallovalmentajille Syyskuun 25. päivänä vietetään Valmentajan päivää. Päivän teemana on #kiittikoutsi, kansainvälisesti #ThanksCoach, ja tarkoituksena on nostaa esiin valmentajien arvokasta työtä urheilun ja ihmisten hyväksi. Jääpallossa valmentajan rooli näkyy kaikkialla. Valmentaja rakentaa harjoitukset, kehittää pelaajia, kokoaa joukkueen yhteisen ajatuksen ja kantaa vastuuta niin onnistumisten kuin vaikeiden hetkienkin keskellä. Työ ei rajoitu vain ottelupäivään tai kaukalon laidalle, vaan sitä tehdään usein tuntikausia ennen kuin ensimmäinenkään pelaaja saapuu harjoituksiin. Suomessa arvioidaan olevan noin 80 000 urheiluvalmentajaa ja Euroopassa noin yhdeksän miljoonaa. Suuri osa valmentajista toimii vapaaehtoispohjalta ilman rahallista korvausta. Jääpallossa tämä vapaaehtoistyö on erityisen tärkeää. Laji tarvitsee valmentajia aivan nuorimpien pelaajien ensimmäisistä jääharjoituksista aina Bandyliigaan, maajoukkueisiin ja huipputasolle asti. Jokaisen edustusjoukkueessa pelaavan pelaajan taustalla on vuosien varrella ollut useita valmentajia, jotka ovat opettaneet, kannustaneet, vaatineet ja auttaneet eteenpäin. Valmentajan päivän aloite käynnistyi Suomessa vuonna 2019 Suomen EU-puheenjohtajakaudella osana Euroopan urheiluviikkoa. Aloitteen takana ovat muun muassa Suomen Valmentajat, Suomen Ammattivalmentajat SAVAL, Suomen Olympiakomitea ja kansainvälinen ICCE. Kiitos, koutsi BandyliigaToimitus haluaa Valmentajan päivän kunniaksi kiittää kaikkia suomalaisen jääpallon valmentajia. Kiitos teille, jotka seisotte harjoituksissa pakkasessa, suunnittelette seuraavaa harjoitusta vielä myöhään illalla, kuljette joukkueiden mukana ympäri Suomea ja annatte aikaanne pelaajien sekä koko lajin hyväksi. Kiitos juniorivalmentajille, seuravalmentajille, Bandyliigan valmentajille, maajoukkuevalmentajille sekä kaikille taustalla työskenteleville valmennuksen ammattilaisille ja vapaaehtoisille. Ilman valmentajia ei olisi pelaajia, joukkueita eikä tulevaisuuden jääpalloa. Hyvää Valmentajan päivää kaikille jääpallovalmentajille – #kiittikoutsi! BandyliigaToimitus

Toimitus

87
0
BandyLiigaUutiset

Suomen Cup Helsingissä

Kausi käynnistyy Oulunkylässä Kansallinen jääpallokausi 2026–27 käynnistyy marraskuun alussa, kun Suomen Cup pelataan 6.–8.11.2026 Oulunkylän tekojääradalla Helsingissä. Turnauksen järjestelyistä vastaavat Botnia-69 ja HIFK. Kolmipäiväiseen turnaukseen osallistuu kahdeksan Bandyliigaseuraa. Varkautelainen WP 35 ei ole mukana tämän vuoden Suomen Cupissa. A-lohkossa pelaavat HIFK, Akilles, Veiterä ja Narukerä. B-lohkon muodostavat puolestaan Botnia, JPS, OLS ja Kampparit. Suomen Cup tarjoaa heti kauden alkuun tiiviin kilpailuviikonlopun, jonka aikana joukkueet pääsevät mittaamaan voimasuhteitaan ennen Bandyliigan käynnistymistä. Lohkovaiheen ottelut pelataan perjantain ja sunnuntaiaamun välisenä aikana, minkä jälkeen turnaus huipentuu sunnuntain sijoitusotteluihin. Sunnuntaina 8.11. ratkaistaan turnauksen lopulliset sijoitukset. Lohkojen neljännet kohtaavat sijoista 7–8, kolmannet sijoista 5–6 ja lohkokakkoset pronssiottelussa. Viikonlopun päätösottelussa kohtaavat A- ja B-lohkojen voittajat. Suomen Cupin finaali alkaa sunnuntaina klo 16.45. Suomen Cup 2026–27 Koko Suomen Cupin otteluohjelma löytyy: https://bandyliiga.fi/suomen-cup-2026-27/ BandyliigaToimitus paikalla koko viikonlopun BandyliigaToimitus on paikalla Oulunkylässä koko Suomen Cup -viikonlopun ajan välittämässä tunnelmia ennen otteluita, niiden aikana ja otteluiden jälkeen. Luvassa on uutisia, otteluseurantaa, haastatteluja, kuvia, tunnelmia ja jälkipelit heti paikan päältä. Päivät kannattaa siis merkitä kalenteriin jo nyt: 6.–8.11.2026. Jos et pääse Oulunkylään paikan päälle, seuraa Bandyliiga.fi:n uutisointia koko turnauksen ajan. Tuomme Suomen Cupin tapahtumat mahdollisimman lähelle myös kotikatsomoita. Uskomme, että turnauksen järjestäjät Botnia-69 ja HIFK tarjoavat otteluista myös striimilähetyksiä. Lähetysten toteutumisesta, katselupaikoista ja mahdollisista linkeistä uutisoimme tarkemmin lähempänä turnausta.

Toimitus

287
2
BandyLiigaUutiset

Short Bandy

Uhka vai mahdollisuus? Kansainvälinen jääpalloliitto FIB on ottanut Short Bandyn virallisesti mukaan lajiperheeseensä ja esitellyt sitä myös Kansainväliselle olympiakomitealle. Ajatus on selvä: säilytetään jääpallon ominaispiirteet, mutta siirretään peli jääkiekkokaukaloon, pienennetään joukkueita ja poistetaan suuren jääpallokentän vaatima olosuhderasite. Suomessa kehitys herättää erityisen kiinnostavan kysymyksen – kuinka lähelle Short Bandy tulee kaukalopalloa? Short Bandy ei ole enää pelkkä kokeilu. FIB:n vuoden 2026 kongressi Porissa hyväksyi sen liiton uudeksi lajimuodoksi, ja syyskuussa Sveitsin Porrentruyssa pelattiin ensimmäinen kansainvälinen Short Bandy -seuraturnaus. Mukana oli kuusi joukkuetta Saksasta, Alankomaista ja Sveitsistä, ja ensimmäisen turnauksen voitti alankomaalainen Nijmegen Capitals. FIB:n pääsihteeri Attila Adamfi on jo esitellyt Short Bandyn Kansainväliselle olympiakomitealle. FIB:n mukaan uusi pelimuoto sopii erityisen hyvin olympialiikkeen muuttuvaan ajatteluun: kilpailut voidaan järjestää olemassa olevissa jäähalleissa, samaa suorituspaikkaa voidaan käyttää muiden jäälajien kanssa ja joukkueiden pienentyessä myös olympialaisiin tarvittavien urheilijoiden määrä vähenee. Ajankohta ei ole sattumaa. IOC hyväksyi kesäkuussa 2026 uuden Fit for the Future -strategiansa, joka ohjaa olympialiikettä vuoteen 2032. IOC on jo pidempään korostanut olemassa olevien ja väliaikaisten suorituspaikkojen käyttöä sekä eri lajien mahdollisuutta jakaa samoja areenoita. Juuri tähän Short Bandy yrittää iskeä. Suuren kentän ongelma katoaa Perinteisen jääpallon olympiahaaveen yksi käytännön ongelmista on aina ollut kenttä. Täysimittainen jääpallokenttä on lähes jalkapallokentän kokoinen, eikä sellaisia ole valmiina läheskään kaikissa talviolympialaisten isäntäkaupungeissa. Short Bandy muuttaa asetelman perusteellisesti. FIB:n voimassa olevissa säännöissä Short Bandyn kenttä on 45–60 metriä pitkä ja 26–35 metriä leveä. Joukkueessa pelaa vain neljä kenttäpelaajaa ja maalivahti. Maali on 2,50 metriä leveä ja 2,10 metriä korkea. Päätyviivan takana ei pelata, ja laidoilla käytetään jääpallosta tuttua matalaa, 15–17 senttimetrin reunusta. Jääkiekkokaukalon laidat voivat ympäröidä kenttää, mutta niitä ei saa aktiivisesti käyttää pelaamiseen. Tämä on tärkeä yksityiskohta. Short Bandya ei ole vain puristettu pienempään tilaan, vaan sen sääntöjä on tietoisesti rakennettu niin, että peli käyttäytyisi mahdollisimman paljon jääpallon tavoin. FIB:n omissa valmisteluasiakirjoissa tätä tavoitetta on kuvattu hyvin suoraan: sääntöjä haluttiin muuttaa enemmän jääpallon ja vähemmän jääkiekon kaltaisiksi. Mukana ovat muun muassa jääpallomainen kulmalyönti, isot maalit, mahdollisuus kaukolaukauksiin, jääpallomainen rangaistuslyönti ja pelin loppuminen maaliviivaan. FIB itse on tiivistänyt idean osuvasti: “Game on ice hockey rink with Bandy DNA.” Mutta eikö tämä kuulosta Suomessa kovin tutulta? Kuulostaa. BandyliigaToimitus ei ole väärässä nostaessaan esiin yhteyttä kaukalopalloon. Suomalaisessa kaukalopallossa pelataan samalla tavalla pallolla, mailoilla, luistimilla ja jääkiekkokaukalossa. Maalivahti ei käytä mailaa kummassakaan lajissa. Myös pelin vauhti, vapaat vaihdot ja pienen kaukalon vaatima nopea päätöksenteko tuovat lajien ulkoisen olemuksen hyvin lähelle toisiaan. Erot ovat silti huomattavia. Kaukalopallossa kentällä saa olla kuusi pelaajaa eli viisi kenttäpelaajaa ja maalivahti. Short Bandyssa määrä on 4+1. Kaukalopallossa käytetään korkeita, 100–122 senttimetrin kaukalolaitoja ja jääkiekkomaaleja, joiden sisämitat ovat 183 × 122 senttimetriä. Short Bandyssa maali on selvästi suurempi, 250 × 210 senttimetriä, ja pelin tavoiteltu sivurakenne perustuu mataliin jääpallolaitoihin. Kaukalopallossa maalilinja sijaitsee 3,5–4,5 metriä päädystä ja peli jatkuu myös maalin takana; Short Bandyssa maaliviiva on samalla päätyviiva eikä sen takainen alue kuulu pelikenttään. Siksi Short Bandya voisi Suomessa kuvata ehkä parhaiten näin: Se näyttää ensi silmäyksellä kaukalopallolta, mutta sen pelillinen logiikka yritetään pitää jääpallona. Suomessa tilanne muuttuu erityisen mielenkiintoiseksi Asia saa vielä yhden uuden ulottuvuuden siitä, että Suomen Jääpalloliitto ja Suomen Kaukalopalloliitto ovat jo aloittaneet yhteistyökeskustelut. Liitot kertoivat elokuussa selvittävänsä erityisesti junioritoimintaan niin sanottua kaukalojääpalloa, jossa yhdistettäisiin jääpallon ja kaukalopallon välineitä ja toimintatapoja. Tarkoituksena on saada uusia lapsia jäälajien pariin ja mahdollistaa molempien lajien harrastaminen. Short Bandyn kansainvälinen nousu tekee tästä keskustelusta yhtäkkiä paljon suuremman. Suomessa ei ehkä tarvitsekaan keksiä kokonaan uutta siltaa suuren kentän jääpallon ja jääkiekkokaukalon välille – FIB rakentaa parhaillaan kansainvälistä versiota juuri tällaisesta sillasta. Tämä voi parhaimmillaan olla molemmille suomalaisille lajeille mahdollisuus. Kaukalopallolla on vuosikymmenten kokemus toimimisesta suomalaisissa jäähalleissa. Jääpallolla puolestaan on FIB:n kansainvälinen kilpailujärjestelmä ja yhteys IOC:hen. Jos yhteistyö onnistuu, Short Bandysta voisi Suomessa tulla juniorien harjoitus- ja kilpailumuoto, uuden harrastajan ensimmäinen kosketus jääpalloon ja samalla kansainvälinen kilpailumuoto sellaisille paikkakunnille, joilla ei ole täysimittaista jääpallokenttää. Jos yhteistyötä ei tehdä, vaarana on päinvastainen tilanne: samassa kaukalossa pelattaisiin kahta hyvin samannäköistä pallopeliä eri nimillä, eri säännöillä ja eri organisaatioissa. Entä olympialaiset? Short Bandy parantaa tiettyjä jääpallon lähtökohtia, mutta olympiapaikkaa se ei vielä ratkaise. FIB on jo IOC:n tunnustama kansainvälinen lajiliitto ja kuuluu IOC:n tunnustettujen lajiliittojen ARISF-järjestöön. FIB:llä on tällä hetkellä 28 kansallista jäsenliittoa, mutta FIB:n mukaan Short Bandya pelataan toistaiseksi viidessä kansallisessa liitossa: Tšekissä, Saksassa, Unkarissa, Sveitsissä ja Alankomaissa. Siinä on edelleen melkoinen matka olympialajiksi. Tarvitaan huomattavasti laajempi kansainvälinen kilpailutoiminta, vakiintuneet miesten ja naisten kilpailut, lisää osallistujamaita ja näyttöä siitä, että lajilla on pysyvä asema eikä kyse ole vain olympialaisia varten rakennetusta formaatista. FIB:n teknisen komitean puheenjohtaja Frank Peters on kuitenkin jo puhunut kansallisten mestareiden Champions League -ajatuksesta ja mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista. Ensimmäinen kansainvälinen turnaus on nyt pelattu, joten kehitys on siirtynyt paperilta jäälle. BandyliigaToimituksen näkemys Short Bandy ei ole kaukalopalloa uudella nimellä. Mutta olisi yhtä lailla vaikea väittää, etteikö jääpalloperhe olisi sen myötä tullut selvästi lähemmäksi kaukalopalloa. Ratkaiseva ero on siinä, mistä suunnasta lähestytään. Kaukalopallo on oma suomalainen lajinsa omine sääntöineen ja historiaperinteineen. Short Bandy puolestaan lähtee jääpallosta ja kysyy: kuinka paljon suuren kentän jääpalloa voidaan siirtää tavalliseen jäähalliin menettämättä jääpallon identiteettiä? Juuri tämä kysymys saattaa lopulta olla Short Bandyn suurin merkitys. Se voi avata jääpallolle tuhansia olemassa olevia jäähalleja, uusia maita ja kokonaan uuden kilpailujärjestelmän. Erittäin suuren huomion saa seuraava: FIB puhuu jo kansallisten mestareiden Champions League -aloitteesta, mahdollisista Short Bandyn MM-kilpailuista ja suuremmasta eurooppalaisesta seurakilpailusta. Mielestämme meidän tulee olla tässä kehityksessä mukana, tai ainakin seurata asiaa avoiminmielin…

Toimitus

318
4
BandyLiigaUutisetHIFKUutiset

Joonas Hintikka palaa HIFK:hon

Ruotsin vuosi toi arvokasta oppia nuorelle kasvatille HIFK saa tulevalle Bandyliiga-kaudelle takaisin yhden oman junioripolkunsa nuorista pelaajista. Joonas Hintikka palaa Helsinkiin vietettyään viime kauden Bollnäsissa jääpallolukion ympäristössä. Kaudesta 2026–27 tulee Hintikalle ensimmäinen kokonainen kausi HIFK:n edustusjoukkueessa. Hintikka ehti tehdä Bandyliiga-debyyttinsä jo kaudella 2024–25, jolloin hän pelasi yhden liigaottelun HIFK:n paidassa. Sen jälkeen edessä oli vuosi Ruotsissa – maassa, jossa nuorten pelaajien harjoittelu- ja kilpailuympäristö tarjoaa suomalaisille lupauksille arvokkaan mahdollisuuden nähdä jääpalloa hieman toisesta näkökulmasta. Nyt ympyrä sulkeutuu ainakin toistaiseksi, kun HIFK:n oman junioripolun läpikäynyt Hintikka palaa kasvattajaseuransa edustusjoukkueeseen. – Hyvät fiilikset palata HIFK:hon. Tulin jatkamaan Ruotsin vaihtovuoden jälkeen sovitusti lukiota Suomeen, Hintikka kertoo. Ruotsin vuosi mukaan Brahenkentälle BandyliigaToimituksen näkökulmasta Hintikan paluu on HIFK:lle mielenkiintoinen erityisesti siksi, että kyse ei ole ulkopuolelta hankitusta valmiista pelaajasta, vaan seuran oman pelaajapolun kautta edustusjoukkueeseen nousevasta nuoresta. Vuosi Bollnäsissa on puolestaan tuonut hänen kehityspolulleen kansainvälisen jakson. Hintikka pelasi Ruotsissa myös Bollnäsin juniorijoukkueessa, joten kokemusta kertyi erilaisesta jääpallokulttuurista ja kilpailuympäristöstä. Ruotsalaisista ottelutiedoista löytyy Hintikan pelejä Bollnäsin U19-joukkueessa. Nyt hänen seuraava haasteensa on ottaa askel juniorijääpallosta säännölliseksi Bandyliiga-pelaajaksi. Hintikka itse tietää hyvin, millaisilla ominaisuuksilla hän aikoo paikkaansa joukkueessa rakentaa. – Pelaan joukkueelle ja yritän tehdä parhaani omalla paikallani. Taistelen aina loppuun saakka. HIFK tarvitsee myös omia nuoria pelaajia HIFK:n kannalta Hintikan paluussa on kyse yhtä kautta suuremmasta asiasta. Seuran tulevaisuuden kannalta oman junioritoiminnan kautta edustusjoukkueeseen nousevien pelaajien merkitys on suuri. Nuoren pelaajan ei tarvitse palata Ruotsista valmiina Bandyliigan tähtenä. Olennaisempaa on, pystyykö hän ottamaan seuraavan askeleen harjoittelussa, kasvattamaan vastuutaan ja vakiinnuttamaan vähitellen paikkansa miesten peleissä. Hintikalle kausi 2026–27 tarjoaa juuri tämän mahdollisuuden. Samalla paluu tuttuun ympäristöön helpottaa siirtymää. Brahenkenttä, HIFK:n toimintatavat ja suuri osa seuraympäristöstä ovat jo ennestään tuttuja. – Stadilaisessa bandyssa vetää puoleensa joukkueen yhtenäinen meininki ja Brahenkentän ainutlaatuinen tunnelma. Ensimmäinen kokonainen Bandyliiga-kausi edessä Tulevalla talvella Hintikan kohdalla yksi kiinnostavimmista asioista on seurata, kuinka nopeasti hän pystyy muuttamaan Ruotsissa saamansa kokemukset vastuuksi Bandyliigassa. Yhden liigaottelun kokemuksella lähtökohta on vielä nuoren pelaajan, mutta kokonainen kausi edustusjoukkueen mukana voi merkitä kehityksen kannalta paljon. Hintikan omat tavoitteet ovat tässä vaiheessa sopivan selkeät. – Haluan kehittyä pelaajana ja saada kokemusta Bandyliigan peleistä. Joukkueena haluamme kehittää peliä jatkuvasti eteenpäin ja päästä mahdollisimman pitkälle. Ensimmäinen tavoite ei ole kantaa joukkuetta, vaan ansaita paikka kokoonpanossa, saada vastuuta ja osoittaa kuuluvansa Bandyliiga-tasolle. Jos kehitys jatkuu oikeaan suuntaan, HIFK voi saada Bollnäsista palaavasta kasvatistaan pelaajan huomattavasti pidemmäksi aikaa kuin vain tulevaksi kaudeksi.

Toimitus

120
0
BandyLiigaUutisetHIFKUutiset

Juuso Partanen palaa HIFK:hon

Armeijan jälkeen katse jälleen jääpallossa HIFK saa tulevaksi kaudeksi takaisin tutun pelaajan, kun Juuso Partanen palaa punapaitoihin armeijavuoden jälkeen. Nuorelle pelaajalle paluu on merkityksellinen, sillä HIFK on hänelle entuudestaan tuttu ja tärkeä seura. Partanen lähtee kauteen motivoituneena ja korkeilla odotuksilla. – Hyvät fiilikset tietenkin. HIFK on itselle tuttu ja tärkeä seura, joten tuntuu hyvältä palata takaisin. Odotukset kauteen ovat korkealla, Partanen kertoo HIFK:n julkaisemassa haastattelussa. Armeijavuosi toi pelaamiseen taukoa, mutta nyt huomio siirtyy jälleen kokonaan jääpalloon. Partasen tavoitteena on ottaa seuraava askel omassa kehityksessään ja samalla auttaa HIFK:ta tavoittelemaan menestystä. Pallollista taitoa ja periksiantamatonta asennetta Partanen kuvailee itseään ahkeraksi ja pallollisesti monipuoliseksi pelaajaksi. HIFK:n kokoonpanoon hän tuo ennen kaikkea liikkumista, pallollista osaamista ja kovaa työntekoa. – Jäällä olen ahkera ja pallollisesti monipuolinen pelaaja. Joukkueeseen pystyn varmasti tuomaan pallollista taitoa ja periksiantamattoman pelaajan. Juuri tällainen profiili sopii hyvin joukkueeseen, jossa nuorten pelaajien rooli ja vastuu voivat kasvaa nopeasti kauden edetessä. Armeijavuoden jälkeen kiinnostavaa on erityisesti nähdä, kuinka nopeasti Partanen löytää jälleen ottelurytmin ja oman paikkansa HIFK:n pelissä. HIFK-yhteisö tärkeässä roolissa Partasen kommenteissa korostuu myös HIFK:n ympärillä oleva vahva seurayhteisö. Hän nostaa esiin erityisesti kannattajat ja heidän merkityksensä joukkueelle. – HIFK:lla on aivan erityiset fanit, jotka pelistä toiseen jaksavat luoda tunnelmaa ja energiaa joukkueelle. Brahenkentän kaltaisissa ympäristöissä yleisön merkitys näkyy konkreettisesti, ja HIFK:n kotiotteluissa kannattajakulttuuri on jo pitkään ollut näkyvä osa tapahtumaa. Partaselle paluu merkitsee samalla paluuta tuttuun ympäristöön ja jälleen osaksi tätä yhteisöä. Tavoite on kirkas Partanen ei peittele tavoitteitaan tulevan kauden suhteen. Henkilökohtaisella tasolla hän haluaa kehittyä mahdollisimman korkealle tasolle. Joukkueen tavoite on vielä yksiselitteisempi. – Henkilökohtaisella tasolla kehittyä pelillisesti parhaalle mahdolliselle tasolle. Joukkueena kirkkain mitali. HIFK:n viime kaudet ovat osoittaneet, että seura kuuluu Bandyliigan kärkikamppailuun, joten tavoitteenasettelu on linjassa joukkueen viime vuosien kilpailullisen aseman kanssa. Partasen paluu tuo HIFK:lle yhden vaihtoehdon lisää tulevan kauden kokoonpanoon. Samalla se jatkaa joukkueen rakentamista kohti kautta 2026–27. Armeijavuosi on takana, tuttu punainen paita odottaa ja tavoitteet ovat selvät: Juuso Partanen palaa HIFK:hon valmiina ottamaan seuraavan askeleen urallaan.

Toimitus

168
0
BandyLiigaUutisetOLSUutiset

OLS vahvistuu kolmella paluumuuttajalla

Alkukaudesta tulossa poikkeuksellinen urakka Oulun Luistinseuran joukkue kaudelle 2026–27 jatkaa rakentumistaan. OLS vahvistaa rivejään kolmella seurasta ennestään tutulla pelaajalla, kun Juho Kaaretkoski, Niklas Kuusela ja Sampsa Salmi palaavat keltapaitojen vahvuuteen. Kaikilla kolmella on taustaa OLS:ssa jo aiemmilta vuosilta, joten kyse ei ole uusista tuttavuuksista vaan todellisista paluumuuttajista. Kaaretkoski tuo kokemusta puolustukseen Kolmikosta kokenein on 27-vuotias Juho Kaaretkoski, jolle liigakausia on kertynyt seitsemän ja otteluita jo lähes sata. Kaaretkoski on edustanut Bandyliigassa Tornion LRK:ta, Jyväskylän JPS:aa sekä OLS:aa. Viimeisimpänä hän on pelannut Ruotsissa Kalixin riveissä. Kokemusta on siis kertynyt useista erilaisista joukkueista ja myös Ruotsin kentiltä, mikä tekee Kaaretkosken paluusta OLS:lle arvokkaan lisän tulevan kauden miehistöön. Myös Niklas Kuusela, 22, palaa Ouluun Kalixista. Kuusela on pelannut urallaan myös LRK:ssa, ja OLS on hänelle tuttu jo juniorivuosilta. Kuusela pelasi aikanaan OLS:n ja LRK:n yhteisjoukkueessa ja ehti käydä myös OLS:n liigamiehistössä muutama kausi sitten ottelun verran. Nyt edessä on uusi vaihe tutussa ympäristössä. Kolmas paluumuuttaja on 23-vuotias Sampsa Salmi. Salmi on pelannut OLS:ssa kolme liigakautta ja noin 40 pääsarjaottelua. Kauden 2025–26 hän vietti opintojen vuoksi muualla Suomessa, mutta tulevaksi kaudeksi hyökkääjä palaa jälleen Ouluun. Kolmikko tuo OLS:n joukkueeseen ennen kaikkea lisää leveyttä, kokemusta ja seuraympäristön tuntemusta. OLS:n runko alkaa hahmottua Oulussa on julkaistu kevään ja kesän aikana jo useita jatkosopimuksia ja vahvistuksia. Kapteeni Niklas Valtanen jatkaa joukkueessa ja hänen veljensä Matias Valtanen siirtyy OLS:aan Lappeenrannan Veiterästä. Lisäksi Aatu Tiusanen, Aku Sarkkinen, Veeti Pitsinki, Elias Alafrantti, Samppa Äikäs, Marcus Ukkonen, Akseli Niskala ja Tomi Tiikkainen jatkavat seurassa sopimuksiinsa sisältyneiden optioiden käyttämisen myötä. Kolmen paluumuuttajan myötä OLS:n kauden 2026–27 joukkue alkaa saada jo selvästi lopullisempaa muotoaan. Suomen Cup käynnistää kilpailukauden OLS:n kilpailukausi alkaa Helsingissä 6.–8. marraskuuta 2026 pelattavalla Suomen Cupilla. Turnauksen näyttämönä toimii Oulunkylän tekojäärata. Bandyliiga käynnistyy OLS:n osalta heti seuraavana viikonloppuna, kun oululaiset kohtaavat kotikentällään Porvoon Akilleksen lauantaina 14. marraskuuta. Normaalista alkukaudesta ei Oulussa kuitenkaan voida puhua. Talviklassikko pakottaa OLS:n evakkoon Oulun Kärppien järjestämä jääkiekon Talviklassikko, jossa kohtaavat Kärpät ja HIFK, ottaa Pakkalan tekojääradan käyttöönsä marraskuun lopulta alkaen. OLS:n mukaan Pakkalan tekojää poistuu jääpallon käytöstä 30. marraskuuta alkaen arviolta lähes neljäksi viikoksi. Se merkitsee Bandyliigan otteluohjelmaan poikkeuksellista rakennetta. OLS pelaa marraskuun aikana peräti kuusi kotiottelua, kun taas joulukuussa joukkueella on ohjelmassa kuusi vierasottelua. Kyse ei ole pienestä muutoksesta. Jääpallojoukkueelle lähes kuukauden mittainen lähtö omalta pääasialliselta harjoitus- ja ottelupaikalta keskellä kautta vaikuttaa väistämättä harjoitteluun, matkustamiseen ja koko joukkueen arkeen. Oulun kaupunki on tarjonnut OLS:n harjoittelupaikaksi Pateniemen tekojäätä. Kelien salliessa vaihtoehtona on myös Lintulan urheilukenttä. Oulussa olosuhteet jälleen keskusteluun OLS lähtee kauteen mielenkiintoisella ja vahvistuneella joukkueella, mutta samalla se joutuu valmistautumaan olosuhdehaasteisiin heti kauden ensimmäisistä viikoista lähtien. Kuuden marraskuisen kotiottelun jälkeen edessä oleva pitkä vieraspelijakso tekee alkukaudesta poikkeuksellisen raskaan. Urheilullisesti paluumuuttajat Kaaretkoski, Kuusela ja Salmi ovat OLS:lle tervetulleita vahvistuksia. Samalla tuleva talvi näyttää jälleen kerran, kuinka suuri merkitys toimivilla harjoitus- ja otteluolosuhteilla suomalaisessa jääpallossa on. OLS:n kausi alkaa Suomen Cupissa 6. marraskuuta ja Bandyliigan osalta 14. marraskuuta kotiottelulla Akillesta vastaan.

Toimitus

294
1