BandyLiigaUutiset

Bandyliiga 2025–26

Nuori kaarti, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys luovat odotuksia – JPS ennakkosuosikki Bandyliigan uusi kausi käynnistyy 3kk päästä, ja seurojen tunnelmat kertovat ennen kaikkea uudistumisesta. Pelaajaryhmät ovat nuorentuneet, ja moni seura lähtee kauteen rohkeasti kapeilla kokoonpanoilla, mutta samalla usko siihen, että omista junioreista kasvaa uusia vastuunkantajia, on vahva. Tämä lupaa tuleville vuosille paljon… Läpimurtoja odotetaan useammassakin seurassa: Valmentajarintamalla nähdään paljon uusia tuulia: Nämä seurat lähtevät kauteen uusien luotsien johdolla. Seurat eivät vielä halunneet paljastaa tarkemmin pelitapansa suuntaa, mutta rivien välistä oli luettavissa, että jokainen haluaa kehittää omaa pelityyliään modernimpaan suuntaan. Kasvua lasten ja nuorten kautta Pitkän aikavälin strategioista puhuttaessa moni seura myönsi, että niiden kirjaaminen on vielä kesken. Toisaalta jokainen seura painotti panostavansa lasten ja nuorten pariin: jääpallokoulut ja yhteistyö lähikoulujen kanssa ovat nyt vahvassa roolissa. Tämä kertoo siitä, että seurat katsovat tulevaisuuteen ja haluavat turvata lajin kasvun. Vaikka uusia hallihankkeita ei lähivuosina ole luvassa, intoa ja tahtoa kehittää toimintaa löytyy. Ulkojäät ja talkootyö ovat edelleen seurojen vahvuuksia, ja juuri niiden kautta suomalainen jääpallo on aina elänyt. Seurojen näkyvyys kasvaa Sosiaalinen media on noussut lähes kaikkien seurojen tärkeimmäksi näkyvyyskanavaksi. Samalla panostetaan enemmän tapahtumiin ja fanimatkoihin, joiden avulla halutaan tuoda yleisöä lähemmäs lajin pariin. Katsojille halutaan tarjota elämyksiä niin paikallisotteluissa, Tapaninpäivän perinteisellä kierroksella kuin jatkosarjassakin. Talous on edelleen tiukka, mutta toisaalta seurojen keskuudessa on opittu toimimaan niukoilla resursseilla ja luomaan paljon pienelläkin. Tämä käytännönläheisyys ja yhteisöllisyys ovat osa suomalaisen jääpallon viehätystä. Mestaruushaaveet elävät monessa seurassa Tavoitteet ovat linjassa: pudotuspelipaikka, mitali ja miksei jopa mestaruuskin. Viisi seuraa nosti JPS:n mestarisuosikiksi, mutta kauden alla moni joukkue uskoo pystyvänsä haastamaan jyväskyläläiset. Nuoret pelaajat, uudet valmentajat ja kasvava näkyvyys tekevät alkavasta kaudesta kiinnostavan. Kun pallo lentää ensimmäisen kerran, nähdään, kuka ottaa tilaisuudesta kaiken irti – ja millaisia uusia tarinoita Bandyliiga 2025–26 kirjoittaa suomalaisen jääpallon historiaan. Jääpalloseurojen talous – miksi ongelma ei ratkea ja mitä pitäisi tehdä? Seurojen talouskuva on tuttu: lähes kaikki rahat kuluvat kauden aikana toiminnan pyörittämiseen. Jäävuoroihin, matkakuluihin ja kalustoon menee jokainen euro. Pitkän aikavälin varallisuutta ei jää, ja kauden jälkeen kassaan jää korkeintaan tyhjä kahvikuppi. Tätä ongelmaa on tunnistettu jo yli vuosikymmenen. Miksi ratkaisut eivät etene? Yksi syy on rakenteellinen: lajin koko on pieni, sponsoriraha niukkaa ja hallihankkeet etenevät hitaasti. Lisäksi moni seura on kiinni arjen pyörittämisessä, jolloin isompi strateginen suunnittelu jää taka-alalle. Tuloksena on kierre, jossa selviydytään kausi kerrallaan, mutta tulevaisuuden turvaamiseen ei riitä aikaa eikä energiaa. Mitä ratkaisuksi? Talous ei parane yksittäisten seurojen pienillä tempuilla – tarvitaan yhteisiä, isompia ratkaisuja. Kun resurssit ovat rajalliset, ainoa keino on yhdistää voimat ja luoda lajin ympärille ammattimaisempi kaupallinen rakenne. Samalla täytyy muistaa, että jääpallon vahvuus on yhteisöllisyydessä: jos sitä osataan hyödyntää modernilla tavalla, myös raha seuraa mukana. Yhteinen live-lähetyspalvelu – jääpallon seuraava iso askel? Bandyliigan seurat ovat kauden kynnyksellä monesta asiasta eri mieltä, mutta yksi kysymys yhdistää lähes kaikkia: tarve yhteiselle live-lähetyspalvelulle. Käytännössä kaikki seurat kannattavat yhteistä ratkaisua – yhtä lukuun ottamatta. Akilles on ainoa, joka ei ole vielä liittynyt kannattajien joukkoon. On syytä kysyä: miksi emme hyödynnä mahdollisuutta, joka on jo monissa muissa lajeissa osoittautunut toimivaksi? Salibandy, koripallo, lentopallo ja jopa pienemmät lajit ovat rakentaneet keskitetyt striimauspalvelut, joiden kautta ottelut ovat helposti seurattavissa yhdestä paikasta. Tulokset ovat olleet hyviä: näkyvyys on kasvanut, katsojamäärät ovat nousseet ja sponsorimyynti on saanut uusia väyliä. Jääpallo tarvitsee kipeästi lisää silmäpareja. Kun hallihankkeet etenevät hitaasti ja seurojen resurssit ovat rajallisia, digitaalinen näkyvyys voisi olla se askel, jolla lajin tunnettuus kasvaisi valtavasti ilman suuria lisäkustannuksia. Yhteinen palvelu toisi sarjalle selkeän ja ammattimaisen kuvan, ja samalla katsojien olisi helpompi sitoutua seuraamaan kokonaisuutta, ei vain yksittäisiä pelejä. Ymmärrettävää on, että yksittäinen seura voi pohtia, onko oma ratkaisu parempi – mutta jääpallossa resurssit ovat niin rajalliset, että erilliset polut pirstaloivat kenttää entisestään. Yhteinen alusta ei tarkoittaisi yksilöllisyyden katoamista, vaan sitä, että kaikilla olisi tasavertainen mahdollisuus näkyä ja tuoda omaa identiteettiään esille. Jos muut lajit ovat jo ottaneet tämän askeleen ja ovat tyytyväisiä tuloksiin, miksi jääpallon pitäisi jäädä sivuun? Juuri nyt tarvittaisiin rohkeutta katsoa pidemmälle ja tehdä päätös, joka hyödyttäisi koko lajia. Yhteinen live-lähetyspalvelu voisi olla suomalaisen jääpallon seuraava iso askel – ja mahdollisesti tärkein ratkaisu lajin näkyvyyden ja tulevaisuuden kannalta. Lopuksi BandyliigaToimitus pohtii Jääpallon kokonaiskuvaa – mahdollisuudet ja velvollisuudet historiallista lajia kohtaan Jääpallo on yksi Suomen vanhimmista palloilulajeista. Sen historia kulkee rinnakkain talviurheilun suurten perinteiden kanssa, ja vielä 1970–80-luvuilla se veti tuhansia ihmisiä kenttien laidoille. Nyt lajia pelataan Suomessa pienemmillä resursseilla, mutta yhä intohimoisesti. Tämä asettaa koko yhteisölle kaksi tehtävää: nähdä mahdollisuudet ja tunnistaa velvollisuudet, joita historiallisen lajin ylläpito tuo mukanaan. Mahdollisuudet – digitaalisuus ja yhteisöllisyys Jääpallon vahvuus on sen perinteisyydessä, mutta tulevaisuus voi rakentua aivan uusien kanavien kautta. Digitaaliset lähetyspalvelut, sosiaalisen median tarinankerronta ja joukkueiden aktiivinen viestintä avaavat reittejä, joilla lajista voi kiinnostua myös sellainen yleisö, joka ei ole aiemmin ollut kentän laidalla. Samalla jääpallon yhteisöllisyys on valttikortti: seuroissa tehdään valtavasti talkootyötä ja lapset saavat harrastaa kohtuullisin kustannuksin. Tämä luo lajin ympärille lämpimän, ihmisläheisen ilmapiirin, joka voi erottua edukseen kaupallistuneessa urheilumaailmassa. Velvollisuudet – historia ja tulevat sukupolvet Kun puhutaan jääpallosta, puhutaan aina myös sen historiasta. Laji on osa suomalaista kulttuuriperintöä: se on ollut olympialaji, se on synnyttänyt suuria urheilutarinoita ja sen ympärille on rakennettu paikallista identiteettiä usealla paikkakunnalla. Tätä historiaa ei saa unohtaa – eikä sitä saa hukata. Meillä on velvollisuus vaalia lajia myös tuleville sukupolville. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea lasten ja nuorten harrastusmahdollisuuksien turvaamista, koulujen ja seurojen yhteistyön vahvistamista sekä ympärivuotisten harjoitusolosuhteiden kehittämistä. Jos jääpallo jää vain talven sääolojen varaan, sen tulevaisuus kapenee väistämättä. Tie eteenpäin – yhdessä vai erikseen? Jääpallon suurin haaste on sen pieni koko. Tämä tarkoittaa, että yhteistyö on ainoa realistinen tie eteenpäin. Se koskee niin olosuhteita, junioritoimintaa kuin näkyvyyttäkin. Kun muut lajit ovat rakentaneet keskitettyjä palveluita ja yhteisiä strategioita, jääpallon on vaikea perustella erillisiä polkuja. Yhteinen live-lähetyspalvelu on hyvä esimerkki mahdollisuudesta, joka on lähes kaikkien saavutettavissa, jos tahtoa löytyy. Se ei ratkaise kaikkea, mutta se voisi avata ovia uusille seuraajille, sponsoreille ja medialle. Loppumietteet Jääpallon kokonaiskuva on kaksijakoinen: resurssit ovat rajalliset ja talous tiukka, mutta samaan aikaan lajin arvopohja on vahva ja sen perintö on arvokas. Mahdollisuuksia on enemmän kuin usein muistamme – mutta ne on lunastettava yhdessä. Historiallisena lajina jääpallolla on erityinen velvollisuus:…

BandyLiigaUutiset

Hiljaisuus katkeaa – Bandyliigaseurat palaavat kaukaloihin

Yhteisharjoitukset alkaneet/alkavat Bandyliigan ja seurojen viestintä on ollut viime aikoina vähäisempää, mutta valmistautuminen tulevaan kauteen etenee täyttä vauhtia. Suurin osa seuroista on jo palannut tai palaa yhteisharjoituksiin ensi maanantaina. BandyliigaToimitus toimittaa tänään kysymyspatterin kaikille liigaseuroille, ja toivomme saavamme vastaukset sunnuntaihin mennessä. Näin voimme julkaista ensi viikolla kattavan katsauksen seurojen mietteistä, valmistautumisesta ja harjoituskauden tavoitteista. Tämä on jännittävää aikaa niin pelaajille, valmentajille kuin faneillekin, sillä jääpallon ystävät odottavat innolla tulevia otteluita ja jännittäviä hetkiä jäällä. Harjoituskausi Alkaa Harjoituskauden alkaminen on tärkeä vaihe valmistautumisessa tulevaan kauteen. Joukkueet keskittyvät kehittämään sekä yksilö- että joukkuetaitoja, jotta ne voivat kilpailla parhaalla mahdollisella tasolla. Harjoitukset sisältävät usein: Uudet Kasvot ja Vanhat Tähdet Tänä vuonna monissa joukkueissa nähdään sekä uusia kasvoja että vanhoja tähtiä. Uudet pelaajat tuovat mukanaan innostusta ja energiaa, kun taas kokeneet pelaajat tarjoavat arvokasta kokemusta ja johtajuutta. Tämä yhdistelmä voi olla monelle joukkueelle menestyksen avain. Faneille Uusia Mahdollisuuksia Fanit odottavat innoissaan mahdollisuutta nähdä suosikkijoukkueensa ja -pelaajansa toiminnassa. Monet joukkueet tarjoavat myös mahdollisuuksia tavata pelaajia ja osallistua erilaisiin fanitapahtumiin, mikä luo yhteisöllisyyden tunnetta ja lisää innostusta kauden alkuun. Katseet Tulevaisuuteen Vaikka harjoitukset ovat vasta alussa, joukkueet ja fanit miettivät jo tulevaa kautta ja sen mahdollisia menestystarinoita. Jääpallon ystäville tämä on aikaa uneksia voitosta ja jännittävistä peleistä, jotka tarjoavat unohtumattomia elämyksiä niin jäällä kuin katsomossa. Harjoitusten alkaminen on merkki siitä, että uusi bandykausi on aivan nurkan takana. Kaikki odottavat innolla, mitä tuleva kausi tuo tullessaan! BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

Muistokirjoitus

Per-Olof “Olle” Lindqvist (21.10.1944–17.7.2025) Tänään suomalainen jääpalloyhteisö hiljentyy suuren surun äärelle. Olemme menettäneet yhden lajin todellisista legendoista, Per-Olof Lindqvistin – tai kuten ystävät häntä kutsuivat: Ollen. Olle syntyi 21. lokakuuta 1944 ja teki hienon uran jääpallon parissa, aloittaen pääsarjatasolla vuonna 1963. KUV:n ja HIFK:n riveissä hän torjui armottoman varmasti peräti 12 kautta, aina vuoteen 1976 saakka. Maalivahtina Olle oli piinkova – kenties jopa pelottavan varma vastustajille, mutta turvaa luova omilleen. Hänen ohittamisensa oli kaikkea muuta kuin helppoa, ja monille hyökkääjille hänen hahmonsa jäi mieleen koko uran ajaksi. Mutta Olle ei jättänyt kenttiä taakseen pelipäivien päättyessä. Hän jatkoi intohimoaan lajiin seuraten lähes kaikki HIFK:n koti- ja vierasottelut vuosikymmenten ajan. Kenties monille uusille katsojille Olle oli tuttu kasvo katsomossa – punainen huivi kaulassa, terävä katse kenttään suunnattuna – meille pidempään jääpallon parissa olleille hän oli tärkeä osa koko jääpalloperhettä. Viime talvi oli ensimmäinen kerta sitten vuoden 1963, kun Ollea ei nähty kentän laidalla. Se oli merkki, jota emme osanneet lukea tarpeeksi tarkasti. Nyt suru-uutinen on saavuttanut BandyliigaToimituksen, ja päätoimittajana kirjoitan näitä rivejä raskaalla sydämellä – hyvästä ystävästä, johon sain kunnian tutustua vuosien varrella. Olle oli tuttu näky kaikilla jääpallopaikkakunnilla. Hänen kanssaan Suomea kiertänyt Antti Helpi kertoi, että ystäviä löytyi joka kaupungista – ja se ei yllätä ketään, joka tunsi Ollen. Hänellä oli ainutlaatuinen kyky yhdistää suorasukainen pelinäkemys lämpimään huumoriin ja herrasmiehen käytökseen. Keskustelumme Ollen kanssa – joita oli varmasti satoja – olivat aina teräviä, analyyttisia ja silti lämminhenkisiä. Hänen kommenttinsa HIFK:n peleistä, vastustajista ja jääpallon kehityksestä jäävät ikuisesti mieleen. Nyt Olle on siirtynyt jääpalloilijoiden taivaalliseen seuraan. Kenties siellä pelataan jälleen kovatasoisia otteluita, ja Olle seisoo maalillaan – tuttu ilme kasvoillaan. Me, jotka saimme tuntea Ollen, yhdymme koko suomalaisen jääpalloväen kanssa läheisten suruun. Yksi hieno jääpallomies on poissa. Lepää rauhassa, ystävä. Pasi Virtanen päätoimittaja, BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

HIFK luottaa omiin kasvatteihin

Kauden 2025–2026 runko lähes valmis HIFK:n miesten jääpallojoukkue valmistautuu tulevaan kauteen pitkäjänteisellä strategialla, jossa painopiste on ollut selkeä: oma junioriputki ja nykyisen rungon säilyttäminen. Ulkopuolelta ei ole haettu isoja vahvistuksia, vaan katseet on suunnattu oman seurayhteisön sisään. – Meillä ei ole ollut hirveästi tarvetta etsiä pelaajia muualta, vaan olemme halunneet kasvattaa omia pelaajia. Haluamme pitkäjänteisesti kehittää omaa porukkaa, omaa pelaajapolkua pitkin, kertoo päävalmentaja Eelis Laitinen. Pitkäaikainen kapteeni Tommi Niittylä päätti pelaajauransa viime kauteen, mutta muutoin joukkueen runko pysyy lähes identtisenä viime kauden kanssa. Muutama kokenut pelaaja vielä pohtii arjen yhteensovittamista työn ja perheen kanssa, ja täsmävahvistuksia kartoitetaan harkiten. Sopimuspelaajat kaudelle 2025–2026: Juniorit nousemassa Edustukseen: Myös tulevaisuutta rakennetaan vahvasti. Ensi kauden joukkueeseen nousee juniori-ikäisiä pelaajia sekä P21-ikäluokan tuoreita Suomen mestareita, ainakin seuraavat nimet: Valmistautuminen huipentuu Ruotsin leirille HIFK leireilee ennen kauden alkua sekä kotikaukalossaan että Ruotsissa. Elo-syyskuussa järjestetään leiripäivä Helsingissä, ja syyskuun lopulla joukkue matkustaa Katrineholmiin perinteiselle jääleirille 25.–29.9.2025. Vastassa ovat vanha tuttavuus Finspång AIK, IFK Motala sekä Katrineholmin A-juniorit. – Tämän kauden jääleirityksessä on hyvä sapluuna, kun saadaan täysimittaiset pelit ja täysimittaisia harjoituksia. Verrattuna johonkin turnaukseen, tästä saadaan enemmän joukkueelle irti ja kehitettyä peliämme, Laitinen summaa.

BandyLiigaUutiset

Suomen Jääpalloliiton Kevätliittokokous 2025

Huomenna lauantaina Helsingissä pohditaan mennyttä & tulevaa Suomen Jääpalloliiton kevätliittokokous pidetään lauantaina 17. toukokuuta 2025 Helsingissä, Suomen Diakoniaopistolla. Kokous on monivaiheinen tilaisuus, jonka ohjelma on suunniteltu erityisesti lajin haasteiden ja kehityskohteiden pohdintaan. Päivä alkaa jo klo 9:30, ja kokous avataan keskusteluilla, joissa käsitellään tulevaisuuden näkymiä ja keinoja lajin kehittämiseksi. Varsinainen liittokokous alkaa klo 13:00, ja siinä käsitellään muun muassa toimintasääntöjen §18 mukaiset sääntömääräiset asiat. Erityisesti esille nousee liittohallituksen jäsenvalinnat, sillä erovuorossa ovat varapuheenjohtaja Timo Helavuori sekä jäsenet Joni Hildén, Erja Hoberg ja Mika Mutikainen. Uuden hallituksen valinta on tärkeä askel Suomen Jääpalloliiton tulevaisuudessa. Liittokokouksessa käsitellään myös ajankohtaisia asioita, jotka vaikuttavat lajin kehitykseen ja sen asemaan niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tämä kokous on erinomainen tilaisuus seuroille ja lajiväelle osallistua keskusteluun ja vaikuttaa lajin tulevaisuuteen. BandyliigaToimitus on myös vahvasti mukana liittokokouksessa, tuoden näkemyksensä ja ehdotuksensa mukaan keskusteluun. Tämä osoittaa, kuinka tiiviisti liigan toimijat ovat mukana lajinsa kehittämisessä ja tukemassa Suomen Jääpalloliiton tavoitteita. Liittokokoukseen liittyvä materiaali ja asialista on jo lähetetty kaikille jäsenille, ja odotamme innolla osallistujien aktiivista keskustelua sekä päätöksenteon tueksi tulevia ehdotuksia. Palaamme kokouksen antiin ja muun muassa henkilövalintoihin ja kauden palkittuihin vielä viikonlopun aikana – joten seuratkaa uutisointia!

BandyLiigaUutiset

Hiljaista on…

Liitto & Seurat eivät juuri nyt uutisoi – oikein mitään? On todella tärkeää, että jääpalloliitto ja seurat kiinnittävät huomiota lajin näkyvyyteen ja uutisointiin myös pelikauden ulkopuolella. Kun uutisia ei kuulu eikä lajimme ole esillä mediassa, se voi johtaa siihen (ON JO JOHTANUT), että laji jää unohduksiin ja mielenkiinto hiipuu, erityisesti niiltä, jotka eivät ole suoraan mukana. Pelikauden ulkopuolella on monia mahdollisuuksia nostaa laji esille ja pitää mielenkiinto yllä. Esimerkiksi seuraavia asioita voisi uutisoida: Pelikauden ulkopuolella on siis paljon mahdollisuuksia nostaa esiin lajin kehitystä, tulevaisuuden näkymiä ja seurojen tärkeää työtä. Tärkeää on, että jääpalloliitto ja seurat panostavat tähän ja ymmärtävät, kuinka keskeistä se on lajin elinvoimaisuuden ja kasvun kannalta. Uutisoinnin aikatauluttaminen Uutisten julkaiseminen säännöllisesti on tärkeää, jotta lukijoiden mielenkiinto säilyy ja laji pysyy esillä. Optimaalinen julkaisutahdi riippuu monista tekijöistä, mutta yleisesti voidaan sanoa, että seuraavat suuntaviivat voivat auttaa: Säännöllinen julkaiseminen, oli se sitten viikoittain tai joka toinenviikko, auttaa pitämään yhteyden yleisöön ja luo odotuksia sisällön suhteen. On kuitenkin tärkeää, että julkaisut ovat laadukkaita ja tarjoavat uutta, kiinnostavaa tietoa, jotta lukijat pysyvät sitoutuneina. Loppuun vielä pohdintaa näkyvyydestä & tiedottamisesta Tässä on hyvin tärkeä ja rehellinen pohdinta, ja se on arvokas askel kohti parempaa yhteistä toimintaa. On totta, että lajin näkyvyys ja tiedottaminen ei voi jäädä vain muutaman toimijan vastuulle – se on kaikkien osapuolten yhteinen tehtävä. Kuten me olemme puhuneet ja kirjoittaneet asiasta pitkään, edistystä on ollut valitettavan vähän. Nyt on tärkeää ottaa askel eteenpäin ja miettiä, miksi näin on käynyt ja mitä voimme tehdä paremmin. 1. Miksi laji ei näy?Monilla seuroilla ja liitolla saattaa olla omat kiireensä ja prioriteettinsa, mutta usein tiedottaminen ja näkyvyyden luominen jää vähemmälle huomiolle. Olemme voineet ajatella, että pelikauden aikana näkyvyys riittää, mutta totuus on, että lajin eteenpäin vieminen vaatii jatkuvaa ja johdonmukaista panostusta myös kauden ulkopuolella. On myös mahdollista, että monet eivät ole tulleet ajatelleeksi, kuinka tärkeää on tuottaa jatkuvaa, ajankohtaista sisältöä ja tehdä yhteistyötä median kanssa, vaikka ei pelattaisikaan. Seurat voivat myös olla epävarmoja siitä, mitä ja miten uutisoida, ja pelkäävät mahdollisesti, ettei sisältö kiinnosta. 2. Miksi liitto ei tiedota?Liittojen resurssit ovat usein rajalliset, ja joskus tiedottaminen jää toissijaiseksi verrattuna muihin operatiivisiin tehtäviin. Lisäksi voi olla, että liiton toimijat eivät ole aina löytäneet oikeita kanavia tai keinoja tehokkaaseen viestintään lajin osalta. Jos ei ole selkeää strategiaa tai vastuutahoja, tiedottaminen voi jäädä sattuman varaan ja saattaa tuntua hajanaiselta. On myös mahdollista, että tiedottaminen koetaan joskus vähemmän tärkeäksi verrattuna muihin toimintoihin, kuten kilpailutoimintaan. 3. Miksi me kaikki voimme parantaa toimintaamme?Meidän kaikkien on tunnistettava oma vastuumme tässä asiassa. Sekä seuroilla että liitolla on roolinsa lajin näkyvyyden ja tiedottamisen edistämisessä. Meidän täytyy myöntää, että emme ole hoitaneet tätä asiaa kunnolla – tiedon puute ei ole pelkästään liiton tai yksittäisten seurojen vika, vaan se on kaikkien yhteinen haaste. Nyt on aika tehdä konkreettisia muutoksia: 4. Miten voimme parantaa?Kaikki osapuolet – liitto, seurat, pelaajat, valmentajat – voivat aktiivisesti miettiä, kuinka he voivat edistää lajin näkyvyyttä ja tiedottamista. Tämä ei tarkoita vain sen, mitä julkaistaan, vaan myös sitä, kuinka vastuullisesti ja jatkuvasti pyritään tuomaan esiin lajin positiivisia puolia ja kehitystä. On tärkeää luoda kulttuuri, jossa viestintä on kaikkien yhteinen asia, eikä pelkästään jonkun erillisen tahon vastuulla. Yhteenveto:Me kaikki voimme parantaa toimintaamme tässä asiassa. On aika ottaa rehellinen katse peiliin ja ymmärtää, että näkyvyyden ja tiedottamisen parantaminen on koko yhteisön tehtävä. Jokainen meistä voi vaikuttaa siihen, miten laji näkyy, miten se kehittyy ja kuinka saamme sen kiinnostamaan uusia yleisöjä.

BandyLiigaUutiset

HIFK-Bandy solmi jatkosopimuksia

Partasen, Laitisen, Laibertin, Segermanin & Kunnas sopimuksiin Seura on solminut useita jatkosopimuksia pelaajiensa kanssa kaudelle 2025-2026. Helsinkiläisseura saa jatkossakin nauttia muun muassa Juuso Partasen, Eelis Laitisen, Richard Laibertin, Johan Segermanin sekä Pyry Kunnaksen panoksesta. Juuso Partanen, joka viime kaudella toimi P21-joukkueen kapteenina ja oli avainpelaaja edustusjoukkueessa, jatkaa seuran riveissä. Partanen on kehittyvä pelaaja, ja hän tulee olemaan tärkeä osa HIFK:n tulevaa edustusjoukkuetta. Eelis Laitinen, joka valittiin vuoden takaisissa U19-kisoissa parhaaksi maalivahdiksi, on vakiinnuttanut paikkansa HIFK:n maalin suulla. Laitinen oli ratkaisevassa roolissa, kun joukkue taisteli itsensä neljän parhaan joukkoon päättyneellä kaudella, ja hän tuo varmasti lisää varmuutta myös ensi kauden maalivahdin pelissä. Richard Laibert on ollut osa HIFK:n vakiokokoonpanoa jo pitkään. Laibertilla on edessä jo 11. kausi kilpipaidoissa, ja hän on yksi helsinkiläispuolustuksen tukipilareista. Laibertin kokemus ja taidot ovat ensiarvoisen tärkeitä HIFK:n puolustuksessa. Johan Segerman, joka valmistautuu kolmanteen kauteensa HIFK:n paidassa, täydentää vahvasti helsinkiläispuolustusta. Segerman on ollut yksi joukkueen luotettavimmista suorittajista, ja hänen kokemuksensa tuo lisäarvoa ensi kauden joukkueelle. Pyry Kunnas, joka kuuluu HIFK:n kapteenistoon, jatkaa seuran riveissä. Kunnaksen kokemus ja johtajuus ovat olleet tärkeitä puolustuksessa, ja hänellä on edessään jo kahdeksas kausi HIFK:ssa. Kunnaksen panos on korvaamaton niin kentällä kuin pukukopissa. HIFK-Bandylla on tällä hetkellä kasassa 13 pelaajasopimusta, ja sopimukset koostuvat pääosin viime kauden rungosta. Lisää sopimuksia tullaan julkaisemaan lähiaikoina.

BandyLiigaUutiset

HIFK-Bandyn valmennuskolmikko jatkaa

Teemu Laitinen, Mikko Vainikka ja Harri Hiukka solmivat jatkosopimukset HIFK-Bandy on solminut jatkosopimukset seuran valmennuskolmikon kanssa. Päävalmentaja Teemu Laitinen jatkaa tehtävässään, ja hänen kanssaan valmennustiimiä luotsaavat tutut nimet Mikko Vainikka ja Harri Hiukka. Kolmikko on vastannut edustusjoukkueen valmennuksesta jo kahden kauden ajan. – Koko valmennustiimi on tehnyt erinomaista työtä viime vuosina ja nyt saadaan hyvää jatkumoa tälle. Valmennuksen panos on selvästi näkynyt joukkueen menestyksessä – erityisesti viime kausi oli onnistunut, kun joukkue saavutti hyviä tuloksia kentällä, toteaa seuran puheenjohtaja Erik Hörhammer. Päävalmentaja Laitisen johdolla HIFK on määrätietoisesti rakentanut paluuta kohti Suomen bandyn kärkikastia. Viime kausi tarjosi tästä vahvan näytön, vaikka mitali vielä jäikin haaveeksi. – Tavoitteellisin, innokkain mielin ja suunnitelmin lähdemme jatkamaan prosessia eteenpäin. Viime kausi oli meille monella tapaa onnistunut, vaikka finaali ja mitali jäivätkin vielä saavuttamatta, Laitinen kommentoi. Kevätkauden lepojakso on nyt takanapäin, ja joukkue palaa harjoitusten pariin vapun jälkeen. Valmennuksen ja pelaajiston motivaatio on korkealla, ja nälkä menestyä kasvaa entisestään. – Motivaatio on suuri sekä pelaajistolla että valmennuksella kehittyä yhdessä lisää. Pelaajistomme runko ja joukkueen kehityskaari on myös mielenkiintoisessa vaiheessa kohti jääpallon huippua, Laitinen päättää. HIFK tiedottaa lähiviikkoina tarkemmin tulevan kauden joukkueesta sekä muusta taustaryhmästä.

BandyLiigaUutiset

Hyvää pääsiäistä jääpalloväki!

Jääpalloilijan pääsiäinen… Kun kausi on kääntymässä kohti loppua ja jäät sulavat kevätauringon alla, jääpalloilijan pääsiäinen on kuin hengähdystauko vauhdikkaan talven jälkeen. Pitkäperjantai käynnistyy rauhallisesti: aamiainen nautitaan kiireettä, ehkä kauden viimeiset pelit mielessä pyörien. Kroppa kiittää vapaapäivästä – ehkä kevyt palauttava lenkki tai rentouttava saunailta maistuu. Kentät hiljenee hetkeksi, mutta mielessä pyörii jo seuraavan kauden kehitys: nopeus, kestävyys, syöttöpeli, taktiikat. Lauantaina pääsiäismunien metsästys saa uudenlaisen twistin, kun junioripelaajat järjestävät leikkimieliset “munajahtitreenit”: jokaisen löydetyn munan mukana kulkee pieni jääpallotemppu tai haaste. Hymy on herkässä – jääpallo yhdistää, myös pyhien aikaan. Sunnuntaina voi koko perhe kokoontua katsomaan videokoosteita menneestä kaudesta. Analyysiä, naurua, onnistumisia ja vähän epäonnistumisiakin. Kenties päävalmentaja lähettää WhatsAppiin “kauden top 5 -hetket” ja muistuttaa: “Nyt huilataan, mutta ensi kaudella mennään taas kovempaa.” Ja vielä maanantaina, kun treenit jo kutsuisi takaisin, jääpalloilija antaa vielä hetken itselleen. Lepoa, perheen kanssa oloa, ehkä kevyt pallottelu pihalla, kevätauringossa. Jääpalloilijan pääsiäinen ei ole vain tauko – se on lupaus tulevasta. Uusista kentistä, uudesta kaudesta, uudesta energiasta. Terveiset täältä vielä jäätyneen järven rannalta – sauna lämpeää, kevätaurinko pilkottaa ja BandyliigaToimitus vetää hetken happea. 💆‍♂️🔥 Kiitos koko jääpallokansalle menneestä talvesta – pelaajille, valmentajille, talkoolaisille, faneille ja kaikille, jotka pitävät tämän lajin hengissä. Nyt huilataan 4 päivää, mutta muistetaan: vaikka jäät sulaa, jääpallon henki elää. T: BandyliigaToimitus

BandyLiigaUutiset

www.bandyliiga.fi

3,9 miljoonaa käyntiä – kiitos siitä kuuluu Teille! Vaikka olemme viime viikkoina pohtineet vakavasti sivustomme tulevaisuutta, voimme nyt katsoa hetken taaksepäin ylpeydellä. Bandyliiga.fi on saavuttanut uskomattoman virstanpylvään: 3,9 miljoonaa käyntiä sivustollamme (tänään 16.4.2025 jää meillä historialliseksi päiväksi)! Kevään aikana koettiin myös kävijäennätys – peräti 14 714 käyntiä yhdessä päivässä. Tämä osoittaa, että suomalaiselle jääpalloviestinnälle on paikkansa, ja me olemme löytäneet omamme. Kesä tuo tullessaan luonnollisesti hiljaisemman uutisrytmin, mutta rakkaus lajiin ei lepää. Kirjoitamme jääpallosta sen tulevaisuutta ajatellen, vaikka emme aina kuljekaan täysin samoilla linjoilla liiton tai seurojen kanssa. Taustalla on aina yksi ja sama syy: rakkaus jääpalloon. Meillä on nyt vajaa 40 päivää työtä jäljellä, mikäli liittokokouksen anti, avustajien niukkuus ja taloudelliset haasteet ja varsinkin seurojen yhteistyön niukkuus painavat vaakakupissa enemmän kuin intohimo ja usko lajin tulevaisuuteen. Kiitos Teille, rakkaat lukijat. Te, jotka olette seuranneet, kommentoineet, kritisoineet ja jakaneet – olette tehneet tästä matkasta merkityksellisen. Jääpallo on hieno laji. Kaikesta huolimatta. Nyt hiljennymme hetkeksi pääsiäisen viettoon, mutta toimitus päivystää järven rannalla, jos ja kun jääpallomaailmasta kuuluu uutisoitavaa – jaamme ne Teille… Hyvää pääsiäistä kaikille!– Pasi Virtanen, päätoimittaja – BandyliigaToimitus P.S. Saavutammeko koskaan 4, 5, 6 miljoonan käynnin rajapyykkejä? Se jää tulevien viikkojen päätösten taakse. Mutta yksi asia on varmaa: sivustomme on kasvanut merkittävästi, ja ei ole enää kaukana se hetki, kun vuosittaiset käynnit ylittävät miljoonan käynnin rajapyykin. Kun perustin nämä sivut viisi vuotta sitten, en olisi koskaan uskonut tähän kaikkeen – KIITOS TEILLE JOKAISELLE!. Otetaan tämäkin uutinen kaikesta pohdinnasta huolimatta positiivisena osoituksena siitä, mitä jääpallo voi saada aikaan.