BandyLiigaUutiset

In memoriam – Sakari Pihlamo

Jääpallo säilyi hänen sydämessään läpi elämän Reijo Sakari Johannes Pihlamo menehtyi vaikean sairauden uuvuttamana Hämeenlinnassa 9. heinäkuuta 2026. Hän oli kuollessaan 90-vuotias (22.2.1936 – 9.7.2026). Sakari syntyi Orimattilassa Pihlamon perheen esikoiseksi 22.2.1936. Nuoruusvuotensa hän vietti Savonlinnassa, jossa syttyi elämänmittainen rakkaus urheiluun. Monipuolisesti lahjakas Sakari harrasti telinevoimistelua, yleisurheilua ja tennistä, mutta suurimmat saavutuksensa hän teki jalkapallossa ja erityisesti jääpallossa. Jääpallosta tuli hänelle paljon enemmän kuin urheilulaji. Se oli intohimo, yhteisö ja tärkeä osa koko elämää. Pihlamo pelasi kymmenen kautta jääpallon pääsarjassa ja edusti urallaan Mikkelin Palloilijoita, Käpylän Urheilu-Veikkoja, Lahden Reipasta ja Helsingin IFK:ta. Uransa kirkkaimman seurajoukkuesaavutuksen hän saavutti voittamalla Suomen mestaruuden KUV:n riveissä. Suomen maajoukkueessa Pihlamo pelasi yhdeksän maaottelua. Hänen taitonsa ja merkityksensä joukkueelleen huomioitiin myös vuonna 1963, jolloin hänet valittiin seitsemännen kierroksen Propaganda-pelaajaksi. Urheilumenestyksen rinnalla Sakari huolehti määrätietoisesti myös opinnoistaan ja tulevaisuudestaan. Hän suoritti oikeustieteen kandidaatin tutkinnon vuonna 1963 ja sai varatuomarin arvon vuonna 1966. Tavoitteellinen urheilu ja vaativa opiskelu kulkivat hänen elämässään rinnakkain osoituksena päättäväisyydestä, kurinalaisuudesta ja vahvasta tahdosta. Jääpallokentillä Sakari Pihlamo tunnettiin taitavana ja menestyneenä pelaajana. Vielä suurempi merkitys oli kuitenkin sillä rakkaudella, jota hän lajia kohtaan tunsi. Jääpallo kulki hänen mukanaan nuoruudesta vanhuuteen, osana muistoja, ystävyyssuhteita ja elettyä elämää. Sakari Pihlamon poismeno jättää surun hänen läheistensä, ystäviensä sekä suomalaisen jääpalloväen keskuuteen. Hänen saavutuksensa ja muistonsa jäävät elämään osana suomalaisen jääpallon historiaa. Jääpalloperhe ottaa lämpimästi osaa Sakari Pihlamon läheisten suruun. Pasi Virtanen, Päätoimittaja

BandyLiigaUutiset

Hannu Kaarna on poissa

Länsi-Savossa muistokirjoitus Hannu Kaarnan poismenosta Mikkelin Palloilijoissa pitkään ja ansiokkaasti toiminut Hannu Kaarna on kuollut 89-vuotiaana Mikkelissä 19.10.2023. Hän oli MP:n kunniajäsen ja kuuluu seuran 30-jäseniseen kunniagalleriaan. Hannu Kaarna innostui urheilusta ja erityisesti palloilusta jo nuorena. Pelaajaura jääpallomaalivahtina vei edustusjoukkueeseen asti. Omien pelien päätyttyä Kaarnasta tuli seuralle toimelias taustahahmo 1959-ja 1960-lukujen vaihteessa. Hän toimi jalka- ja jääpallojuniorien huoltaja-valmentajana sekä joukkueenjohtajana edustusjoukkueessa molemmissa lajeissa. Kaarna toimi myös pitkään seuran johtokunnassa ja palloilujaostoissa. Hannu Kaarna kuului niiden puurtajien joukkoon, jota ilman pääosin harrastuspohjalta toimiva urheilutoiminta ei pyörisi. “Järjestelykysymys”, Hannu tapasi sanoa ja lähti panemaan asiaa toimeksi. MP:n kunniakkaimmat saavutukset osuvat Hannu Kaarnan aktiivisimpaan toimiaikaan. Hän oli joukkueenjohtajana MP:n voittaessa jääpallon Suomen mestaruudet A-nuorissa 1963 ja miehissä 1968. Jalkapallossa tuli SM-hopeaa 1970 ja 1972 sekä Suomen cupin voitot 1970 ja 1971. Lupsakkana henkilönä hän piti yllä tuloksia tuottavaa hyvää joukkuehenkeä. Kun seura alkoi kehittää toimintaa ja ottelujen markkinointia 1960-luvun lopulla, Hannu Kaarna oli toimenpiteiden toteuttajana keskeinen henkilö. Hän toimi ensimmäisenä vetäjänä 1967 perustetussa nuorten jalkapallokoulussa, joka järjestettiin jo 57. kerran viime kesänä. MP perusti ensimmäisenä seurana Suomessa naisten jalkapallojoukkueen 1970. Hannu Kaarna innosti mukaan edustusjoukkueen pelaajien vaimot ja tyttöystävät. Haasteottelu KuPS:n vastaavaa joukkuetta vastaan sai osakseen valtavan huomion. Niinpä Suomen Palloliiton liittokokous teki keväällä 1971 päätöksen naisten jalkapallon ottamisesta liiton ohjelmaan. MP julkaisi oman lehden ensimmäisenä jalkapalloseurana keväällä 1971. Ensimmäisen julkaisun taloudesta vastanneena Hannu Kaarna oli avainasemassa sen aikaan saamisessa. Maalitykki-nimellä ilmestyvä julkaisu on nykyään olennainen osa toimintaa. Aikaansaavaa miestä tarvittiin myös piiri- ja valtakunnan tason tehtävissä. Hannu Kaarna toimi Saimaan piirin varapuheenjohtajana 1975–80. Palloliiton kurinpitovaliokuntaan hän kuului varapuheenjohtajana 1980–86. Kirjoittaja on Hannu Kaarnan ystävä. BandyliigaToimitus ja jääpalloperhe ottaa osaa läheisten suruun…