Päävalmentajat

Pehr ”Pelle” Lindholm kuului suomalaisen jääpallon varhaisiin vaikuttajiin ja toimi myös Suomen maajoukkueen valmennustehtävissä. HIFK:n pitkäaikaisena jääpallohahmona hänellä oli merkittävä rooli lajin kehittämisessä sekä seuratasolla että maajoukkuetoiminnassa. Lindholm edusti Suomea myös pelaajana yhdessä A-maaottelussa ja hänet muistetaan erityisesti HIFK:n jääpallohistorian keskeisenä vaikuttajana.

Sakari ”Saku” Salo (1919–2011) oli suomalaisen jääpallon suurnimi sekä pelaajana että valmentajana. Hän edusti Suomea 21 A-maaottelussa vuosina 1938–1952 ja teki niissä 18 maalia. Pelaajauransa jälkeen Salo toimi Suomen jääpallomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1955–1961. Hänen johdollaan Suomi saavutti MM-hopeaa Helsingissä 1957, ensimmäisissä jääpallon MM-kilpailuissa. Salo oli aikakautensa merkittävimpiä suomalaisia palloilijoita ja vaikutti vahvasti maajoukkueen kehitykseen 1950-luvulla.

Reino Arvola oli suomalaisen jääpallon merkittäviä valmentajahahmoja ja vaikutti pitkään lajin kehitykseen sekä seura- että maajoukkuetasolla. Hän toimi Suomen miesten jääpallomaajoukkueen valmennustehtävissä aikana, jolloin maajoukkue vakiinnutti asemaansa kansainvälisessä kilpailussa. Arvola tunnettiin vaativana ja järjestelmällisenä valmentajana, jonka työ loi pohjaa suomalaisen maajoukkuejääpallon kehitykselle.

Pentti Jokinen oli suomalaisen jääpallon valmentaja ja maajoukkuevaikuttaja, joka työskenteli Suomen miesten maajoukkueen valmennuksessa 1960–1970-lukujen vaiheilla. Hän edusti aikakautta, jolloin Suomi pyrki kaventamaan eroa maailman kärkimaihin Ruotsiin ja Neuvostoliittoon. Jokisen työssä korostuivat joukkuepelaamisen kehittäminen, kurinalainen puolustaminen ja suomalaisen maajoukkuejääpallon kilpailukyvyn vahvistaminen.

Esko ”Lile” Heltola (s. 1938) oli monipuolinen palloilija ja arvostettu jääpallovalmentaja. Hän pelasi Suomen maajoukkueessa 50 A-maaottelua vuosina 1965–1973 ja siirtyi pelaajauransa aikana myös valmennustehtäviin. Heltola toimi Suomen miesten jääpallomaajoukkueen valmentajana vuosina 1974–1976, ja hänet valittiin vuoden valmentajaksi 1976. Seuratasolla hän valmensi muun muassa LaPaa ja Veiterää sekä johdatti Veiterän Suomen mestariksi vuonna 1980.

Kyösti ”Kössi” Vilhunen (s. 1948) oli menestynyt jääpalloilija ja valmentaja. Pelaajana hän saavutti Mikkelin Palloilijoissa Suomen mestaruuden 1968, SM-hopeaa 1969 ja pronssia 1970. Valmennusurallaan Vilhunen toimi Suomen miesten jääpallomaajoukkueen päävalmentajana vuosina 1980–1983 ja johdatti Suomen MM-pronssille vuosina 1981 ja 1983. Hänet palkittiin myös Vuoden valmentajana, ja hän vaikutti merkittävästi suomalaisen maajoukkuejääpallon kehitykseen 1980-luvun alussa.

Seppo ”Jose” Jolkkonen on yksi suomalaisen jääpallon merkittävistä pelaaja- ja valmentajahahmoista. Hän pelasi 56 A-maaottelua ja saavutti pelaajana MM-hopeaa 1967 sekä seitsemän Suomen mestaruutta. Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana Jolkkonen toimi kahteen otteeseen: 1983–1989 ja 1993–1995. Hänen johdollaan Suomi saavutti MM-hopeaa 1987 ja 1989. Jolkkonen valittiin Vuoden valmentajaksi vuosina 1984, 1987 ja 1989.

Antti Parviainen on suomalainen jääpallovalmentaja ja pitkäaikainen maajoukkuevaikuttaja. Hän on toiminut Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana kolmeen eri otteeseen. Viimeksi hän johti maajoukkuetta vuosina 2013–2019 ja johdatti Suomen useisiin MM-turnauksiin. Parviainen valittiin Vuoden valmentajaksi 2017, ja hänellä on ollut merkittävä rooli suomalaisen maajoukkuejääpallon kehittämisessä. Valmennusuransa jälkeen hän on jatkanut lajin parissa hallintotehtävissä ja toimii Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana.

Vladimir Janko oli venäläinen jääpallovalmentaja, joka toi Suomen miesten maajoukkueeseen vahvaa kansainvälistä osaamista ja venäläisen jääpallokoulukunnan vaikutteita. Hän toimi Suomen päävalmentajana 1990-luvulla ja tunnettiin erityisesti taktisen kurinalaisuuden, pelinopeuden ja joukkueen rakenteen kehittämisestä. Janko oli yksi aikakautensa arvostetuista kansainvälisistä jääpallovalmentajista ja hänen työnsä vaikutti suomalaisen maajoukkuejääpallon kehitykseen.

Seppo ”Jose” Jolkkonen on yksi suomalaisen jääpallon merkittävistä pelaaja- ja valmentajahahmoista. Hän pelasi 56 A-maaottelua ja saavutti pelaajana MM-hopeaa 1967 sekä seitsemän Suomen mestaruutta. Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana Jolkkonen toimi kahteen otteeseen: 1983–1989 ja 1993–1995. Hänen johdollaan Suomi saavutti MM-hopeaa 1987 ja 1989. Jolkkonen valittiin Vuoden valmentajaksi vuosina 1984, 1987 ja 1989.

Antti Parviainen on suomalainen jääpallovalmentaja ja pitkäaikainen maajoukkuevaikuttaja. Hän on toiminut Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana kolmeen eri otteeseen. Viimeksi hän johti maajoukkuetta vuosina 2013–2019 ja johdatti Suomen useisiin MM-turnauksiin. Parviainen valittiin Vuoden valmentajaksi 2017, ja hänellä on ollut merkittävä rooli suomalaisen maajoukkuejääpallon kehittämisessä. Valmennusuransa jälkeen hän on jatkanut lajin parissa hallintotehtävissä ja toimii Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana.

Esko ”Elli” Tammilehto (s. 1958) on yksi Suomen jääpallohistorian menestyneimmistä valmentajista. Hän toimi Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 1999–2004 ja johdatti Suomen lajin historian ensimmäiseen ja toistaiseksi ainoaan maailmanmestaruuteen Västeråsissa 2004. Pelaajana Tammilehto edusti Suomea 121 A-maaottelussa. Hänet on palkittu Vuoden valmentajana vuosina 1993, 1994, 2002 ja 2004.

Sören Persson on ruotsalainen jääpallovalmentaja, joka toimi Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana elokuusta 2004 vuoteen 2009. Hänen johdollaan Suomi saavutti kolme MM-pronssia ja yhden neljännen sijan. Persson toi maajoukkueeseen vahvaa ruotsalaista valmennusosaamista ja korosti erityisesti pelin tempoa sekä kansainvälisen huipputason vaatimuksia. Hänellä oli jo tuolloin pitkä ja menestyksekäs valmennusura Ruotsin huippuseuroissa.

Tommy Österberg on suomalainen jääpallovalmentaja, joka toimi Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2009–2013 Sören Perssonin seuraajana. Österbergillä oli vahva tausta Ruotsin huippujääpallosta, jossa hän valmensi muun muassa Kalixia, IFK Kungälviä ja myöhemmin Vetlanda BK:ta. Maajoukkueessa hän pyrki kehittämään Suomen peliä kansainvälisen kärjen vaatimusten mukaisesti ja johdatti joukkuetta useissa MM-turnauksissa. Hänen seuraajakseen valittiin Antti Parviainen vuonna 2013.

Antti Parviainen on suomalainen jääpallovalmentaja ja pitkäaikainen maajoukkuevaikuttaja. Hän on toiminut Suomen A-maajoukkueen päävalmentajana kolmeen eri otteeseen. Viimeksi hän johti maajoukkuetta vuosina 2013–2019 ja johdatti Suomen useisiin MM-turnauksiin. Parviainen valittiin Vuoden valmentajaksi 2017, ja hänellä on ollut merkittävä rooli suomalaisen maajoukkuejääpallon kehittämisessä. Valmennusuransa jälkeen hän on jatkanut lajin parissa hallintotehtävissä ja toimii Suomen Jääpalloliiton puheenjohtajana.

Ari Holopainen on suomalainen jääpallovalmentaja ja entinen huippupelaaja, joka toimi Suomen miesten maajoukkueen päävalmentajana vuosina 2019–2026. Hänen lähes seitsemän vuotta kestäneellä päävalmentajakaudellaan Suomi saavutti kolme MM-hopeaa. Holopainen tunnetaan vahvasta Ruotsin huippujääpallon tuntemuksesta sekä pitkäjänteisestä työstä maajoukkueen pelillisen kehityksen ja nuorten pelaajien sisäänajon parissa. Hän jätti tehtävänsä Porin vuoden 2026 MM-kisojen jälkeen.

Ville Aaltonen (s. 1979) on suomalaisen jääpallon suuria nimiä ja Suomen miesten A-maajoukkueen nykyinen päävalmentaja. Hän aloitti tehtävässä toukokuussa 2026 Ari Holopaisen seuraajana heti pitkän pelaajauransa päätyttyä. Pelaajana Aaltonen edusti Suomea 17 MM-turnauksessa, voitti maailmanmestaruuden 2004 ja toimi pitkään maajoukkueen kapteenina. Päävalmentajana hän tuo maajoukkueeseen poikkeuksellisen vahvan kansainvälisen pelaajakokemuksen, johtajuuden ja syvän tuntemuksen suomalaisesta sekä ruotsalaisesta huippujääpallosta.