Tapio on toiminut kansainvälisenä erotuomarina vuosina 1997-2007 yhteensä 11 kautta sekä kansallisella tasolla tuomarina ansiokkaasti aina 25 vuoden ajan. Tapio Siniaalto on toiminut JVek:n johtokunnassa puheenjohtajana kolmena kautena vuosina 2004-2006. Tapiolle myönnettiin Kultainen pilli 14.10.1995.

    ISÄ TAPIO JA POJAT

    Oulun Raksilassa kirjoitettiin jääpalloerotuomarihistoriaa 16.11.2002 ottelussa OLS – PaSa B. Ensimmäisen kerran pääsarjatasolla esiintyi erotuomareina kolme saman perheen jäsentä. Päätuomarina toimi Tapio Siniaalto ja linjureina Keijo ja Harri.

    Kempeleläinen Tapio Siniaalto muistelee ottelua jälkeenpäin yhtenä erotuomariuransa mieleenpainuvampana hetkenä niiden satojen pelien joukosta, joita on urallaan tuominnut. Tapsa muistelee ottelupäivän aamua ja keskittymistä peliin olleen kohtalaisen normaalia, tosin pientä jännitystä oli ilmassa. Tapsa tietää, että oli linjureina ketä tahansa, ei se vaikuta hänen suoritukseensa. ”Etukäteen ajateltuna se on vielä helpompaakin ja asiat kentällä hoituvat kitkattomammin, kun linjureina ovat omat pojat”, tuumii Tapsa ennen ottelua.

    Ottelupäivän aamu alkaa normaalisti. Aamupuurot syötyään kukin heistä alkaa puuhaa omia askareitaan ja keskittymään iltapäivän koitokseen. Kentälle hyvissä ajoin saavuttuaan alkaa sitten lopullinen keskittyminen otteluun, alkuverryttelyn, ohjeiden läpikäyminen ja asiapapereiden tarkastuksien myötä kolmikko T. Siniaalto H. Siniaalto K. Siniaalto on valmis astumaan kentälle.

    Pitkän päivätyön erotuomarina tehneenä ja pitkälti yli kolmetuhatta ottelua, kolmessa eri lajissa, tuominneen Tapsan arvostettuun erotuomariuraan mahtuu kosolti erilaisia muistoja ja tunteita.

    ”Kerran Torniossa onnistuin antamaan erittäin hyvän hyödyn rikkomustilanteessa ToPV:lle ja he tekivät siitä voittomaalin. Hyvän hyödyn onnistumiseksi tuuletin hiukan itselleni. Vierailevan joukkueen pelaajat katsoivat tuuletustani vähän niin ja näin, kun luulivat minun tuulettavani Tornion voittomaalia”.

    Tapsa toteaakin, ”Kun pelaajat saavat maaleista ja voitosta mielihyvää, niin kyllä erotuomari saa sen myös hyvin menneistä ottelusta ja yksittäisistä tilanteista”.

    Erotuomaritoiminnan Tapsa kertoo muuttuneen huimasti viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Paljon kansainvälisiä pelejä kokeneena ja käyneenä Tapsa tietää, mistä puhuu. ”Pelin luonne on muuttunut nopeammaksi ja pallottomat pelaajat tekevät enemmän työtä kentällä. Tämä lisää erotuomareiden tarkkuutta eri tilanteisiin”. Tapsa pitää hyvänä ideana tuomaritoiminnassa, että aikoinaan siirryttiin kolmituomari systeemiin. ”Tämä lisää näkyvyyttä muuallekin, kuin sinne missä palloa pelataan” toteaa Tapsa ja tarkoittaa pallottoman pelaajien tekemisiä kentällä.

    LAHJOMATON MUISTO

    Suomalaiset erotuomarit Tapio Siniaalto ja Tuomo Fasta saivat erotuomarimääräyksen 29.11 – 1.12.1996 lähteä tuomitsemaan Venäjälle, Arkangeliin, Eurooppa Cupin finaaleja.

    Matkustaminen Arkangeliin sujui hyvin ja otteluita tuli tuomittavaksi kolme. Turnaus huipentui finaaliin, johon määrättiin Tapsa päätuomariksi ja Tuomo linjuriksi. Ottelussa olivat vastakkain venäläinen Vodnik ja ruotsalainen Västerås.

    Tapsan ja Tuomon oltua vielä hotellihuoneessa finaalipäivän aamuna, tulivat paikalle erotuomareiden yhdyshenkilö ”B” ja tulkki Stepanov. He pyysivät Tuomoa poistumaan hetkeksi WC:hen. Tuomo ja Tapsa olivat tilanteesta hämillään ja lopulta sitten Tuomo poistui hetkeksi WC:hen. ”B”, niin kuin häntä kutsuttiin, sanoi, ”Vodnik champion”. Tapsa oli ymmällään ja vastasi, ” en tiedä, koska ottelua ei ole vielä pelattu”. ”B” kaivoi taskustaan paperia ja kynän, sekä alkoi kirjoittaa: ”Vodnik Västerås 2:1, 2000 dollaria. Kirjaimilla 2:1 hän tarkoitti joitain kertoimia, joita hän selitti tulkin välityksellä.

    Tapio SiniaaltoTapsa kertoo ”B:n” jatkaneen keskustelua tulkin avustuksella, ”Vodnik mestari, minä saisin 2000 dollaria, samppanjaa, naisia ja vodkaa”. Tapsa selitti hänelle, että ottelua ei ole vielä pelattu, enkä tiedä lopputulosta. ”B:n” huomattua lahjontayrityksen epäonnistumisen lisäsi hän, että asiasta ei enää keskustella eli pidetään suut kiinni.

    Ottelupaikalle päästyään Tapsa ja Tuomo sekä kolmanneksi erotuomariksi määrätty norjalainen Stenseth alkoivat lopullisen valmistumisen otteluun ja kaikki sujui hyvin puoliaikaan saakka. Tapsa ja Tuomo sopivat, että Stensethille ei puhuta lahjonta yrityksestä mitään ennen ottelua, vasta sitten ottelun jälkeen.

    Tapsa muistelee ottelun puoliaikaa, kun ”B tuli kertomaan, että olemme tehneet kolme pahaa virhettä ja minun sekä linjureiden pitäisi puhua kentällä enemmän”. (puoliajalla ottelu oli 42 Vodnikille). Tilannetta kuvaa hyvin, kun ensimmäisen puoliajalla annettu jäähy Vodnikin alakerran pelaajalle numero 18. ”B” yritti viimeiseen saakka vaihtaa sen numero 5:ksi. Lopulta pelaaja numero 18 sinne jäähyaitioon kuitenkin meni.

    Ottelu päättyi tasan ja mentiin jatkoajalle. Jatkoajan 5. minuutin kohdalla Västerås sai kulmalyönnin jälkitilanteesta maalin ja voitti Euroopan mestaruuden. Ottelun jälkeen Tuomoa, Tapsaa ja Stensethiä pidettiin tarkoituksella erotuomarikopissa melkein tunti. Syyksi kerrottiin, että osa katsojista oli raivonpartaalla odottelemassa erotuomareita. Lopulta päästyään ulos erotuomarikopista, erotuomaristo joutui jakamaan nimikirjoituksia pääosin pikku pojista muodostuneelle faniryhmälle. Tästä lahjonta tapahtumasta ei keskusteltu ”B”:n kanssa enää uudelleen.

    Tapsan ja Tuomon palattua Suomeen kohu jatkui ja mm. Expressen, Iltasanomat ja Kaleva kirjoittivat isoin otsikoin jääpalloerotuomarin lahjomisyrityksestä.

    Tapsa muistelee, että oltuamme muutamia päiviä kotona, niin hän sai erään puhelun. Puhelu tuli Ruotsista ja soittajaksi esittäytyi ruotsalainen toimittaja. Hän pyysi kertomaan lahjonnasta ja noin viidentoista minuutin haastattelun jälkeen kysyin, mistä hän oli saanut tietoa asiasta? Hän vastasi saaneensa kopion Ruotsin liittoon lähetetystä erotuomariraportista. Pyysin, että hän lähettäisi kirjoittamansa lehtijutun myös minulle. Siihen hän totesi, ”että tämä haastattelu tulee suorana lähetyksenä Ruotsin radiosta parhaillaan”. Olin hetken hiljaa ja totesin, ”sånt händer!” (se siitä sitten).